Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tuliko sinusta se miksi ajattelit isona tulevasi?
23.05.2021 |
Tuossa aiemmin oli keskustelu lasten epärealistisista haaveista. Tuliko sinusta se, miksi haaveilit pienenä tulevasi? Kannustettiinko sinua tai lytättiinkö haaveitasi? Voisitko yhä jossain muodossa haaveilla saavuttavasi sen, mistä aiemmin unelmoit?
Kommentit (12)
Tavallaan joo mutta nyt en enää haluakaan tätä, vaan sitä toista juttua mistä lapsena haaveilin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mulla ollut mitään haaveammattia. Ystäväkirjaankin kopioin vaan muilta niiden ilmoittamia haaveita. Ja musta tulikin juuri sellainen kuin ajattelinkin. Ei mikään.
Halusin lukioon opettajaksi.
Minusta tuli lopulta lukion aineenopettaja, mutta ei suoraan, vaan eka toisen koulutuksen kautta, myöhemmin täydentämällä.
Ei tullut. Halusin olla lääkäri. Olen IT-alalla.
Minusta piti tulla opettaja tai lastentarhanopettaja. Ei tullut kumpaakaan. En uskoisi jaksavani niin sosiaalista työtä. Olen aika ujo ja hiljainen. En tykkää olla huomion keskipisteenä. Yksinäinen puurtaminen on juttuni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei.
Ei tullut lentäjää.
Surkea näkö, astma, hajamielinen luonne eivät tukeneet 1. haaveammattiani.
Sitten kuvittelun päätyväni jonkin sortin tiedemieheksi.
Epätasainen oppimisprofiili ei tukenut akateemista opintopolkua, ehkä asian vahva tiedostaminen varhaisessa vaiheessa ja oikea valmennus....
Mutta aika oli mikä oli, päädyin amikseen tekniselle alalle, jota kautta etenin tuotekehitykseen, kunnes sitten vaihdoin tykkänään alaa yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi.
Amnattini sallii aika suuren vapauden, intohimojani toteuttelen sitten harrastusteni kautta.
Aika moni lapsuuden haave on tullut harrastusten kautta toteutettua, joten en valita.
Tuli. Olen aina ollut rennon ja helpon lomailuelämäntavan ystävä ja minusta tuli elämäntapatyötön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala-asteella muut tytöt halusi Miss Suomeksi tai lentoemännäksi, minä tehdastöihin niin kuin äiti :D Yläasteella päivitin että haluaisin fyysikoksi, mutta lukiossa totesin ettei matemaattiset lahjat riitä. Läksin opiskelemaan humanistista alaa, päätin että haluan töihin tiettyyn suomalaiseen teknologiayritykseen ja niin kävikin.
Aivan täysin ei siis menty lapsuuden ja nuoruuden haaveiden mukaan, mutta nuorena aikuisena valittu visio onneksi toteutui.
Assburger kirjoitti:
Ei.
Ei tullut lentäjää.
Surkea näkö, astma, hajamielinen luonne eivät tukeneet 1. haaveammattiani.Sitten kuvittelun päätyväni jonkin sortin tiedemieheksi.
Epätasainen oppimisprofiili ei tukenut akateemista opintopolkua, ehkä asian vahva tiedostaminen varhaisessa vaiheessa ja oikea valmennus....
Mutta aika oli mikä oli, päädyin amikseen tekniselle alalle, jota kautta etenin tuotekehitykseen, kunnes sitten vaihdoin tykkänään alaa yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi.
Amnattini sallii aika suuren vapauden, intohimojani toteuttelen sitten harrastusteni kautta.
Aika moni lapsuuden haave on tullut harrastusten kautta toteutettua, joten en valita.
Ei tullut myöskään keksijää.
Lueskelin lapsena innoissani Edisonista, Morsesta, Faradaysta, Herzistä jne. Yritin kyhäillä lennättimiä, puhelimia, radioita vaihtelevalla menestyksellä.
Aikuiset ihailivat "pikku-neroa" jollainen kuvittelin itsekin olevani.
Kävi kuitenkin niin, että harrasteeni tukivat koulunkäyntiä hyvin kapea-alaisesti haitaten monien "tylsien" perusjuttujen opettelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko oikeasti kaikilla lapsilla joku haaveammatti?
Ei tullut lapsuuden haavetta, eli veturinkuljettajaa tai eläinlääkäriä. Tuli nuoruuden haaveammatti, läpäisin toisella yrittämällä pääsykokeet.
Alue: Aihe vapaa
Ei tullut lakaisukoneen kuljettajaa, mutta olin heidän pomonsa 20 vuotta. Ei tullut myöskään astronauttia, kemian professoria, lentäjää eikä arkkitehtiä. Tuli kuitenkin rakennusmestari, eikä ole kaduttanut jälkeenpäin.