Aktiiviset lapset, äiti ei
Hei, minulla on 5 ja 3v pojat jotka uuvuttavat aktiivisuudellaan minut täysin. Jaksaisivat loputtomiin juosta pihalla ja käydä harrastuksissa ja janoavat elämyksiä. Metsään retkelle yms. Toiveita tulee kun edellisestä reissusta kotiuduttu.
Itse käyn 3x viikossa jumpassa ja muuten hoitaisin mielelläni vain puutarhaa ja katsoisin tv yms rauhallisempaa.
Te muiden aktiivisten lasten vanhemmat, toteutatteko jatkuvasti puistoon viemisiä yms aktiviteetteja? Itsellä on sitten huono omatunto jos sanon että nyt en vain JAKSA. Lapset siis myös osaavat leikkiä esim leegoilla mutta hyvähän se on kun liikunnasta tykkäävät ja kunto kasvaa mutta kun se on aamusta iltaan, jatkuvaa ja loputonta.
Kommentit (8)
Minä en jaksa myöskään yhtään leikkiä. Mutta olen korvannut leikkimisen puutteen juuri tuolla että ollaan sitten tosi paljon ulkona ja aktiviteeteissa. Mutta onko ok sanoa että tänään ollaan koko päivä sisällä?! T. Ap
Ei ole. Jätät ne omat jumpat nyt pois niin jaksat olla omien lastesi kanssa. Jatkat jumppia sitten kun lapset liikkuvat jo itsenäisesti.
Tuon ikäiset ovat jo sen verran omatoimisia ettei niitä tarvitse koko ajan silmä kovana vahtia. Jos haluat tehdä puutarhahommia niin anna poikien olla samalla ulkona ja seuraa sivusilmällä niiden tekemisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Jätät ne omat jumpat nyt pois niin jaksat olla omien lastesi kanssa. Jatkat jumppia sitten kun lapset liikkuvat jo itsenäisesti.
Jumppa olisi ainakin minulle tärkeää omaa aikaa, eli älä lopeta! Jaksat paremmin arkea lasten kanssa kun on hengähdystaukoa.
Lapsillahan on myös toisensa. Ja oisko mitään mitä sä tykkäisit tehdä heidän kanssaan? Ei sen ole pakko olla leikki.
Meillä sama. Olen itse rauhallinen introvertti ihminen, lapset taas TODELLA aktiivisia. Pidän kyllä aktiivisuutta heillä hyvänä asiana, lapset touhutkoon ja innostukoon. Olen kehitellyt kaikenlaisia tekemisiä joissa saan itse ottaa rauhallisemmin ja lapset pääsevät purkamaan energiaa. Juurikin leikkipuistot, trampoliini omalla takapihalla (tämä ei toki kaikille mahdollista), uimaranta kesäisin (mitä isommat lapset, sitä helpompaa, voi vain valvoa uimista rannalta käsin), annan lasten tehdä kotiin majoja ym. (näillä saan parhaimmillaan parikin tuntia "omaa aikaa", sitten vaan siivota pitää lopuksi) jne.
Meillä myös merkittävä helpotus tulee siitä, että mieheni on aktiivinen ja touhuaa lasten kanssa. Isältään varmasti energiansa ovat perineetkin. Joskus sanon vain, että nyt koko porukka isin kanssa ovesta pihalle. En tiedä miten selviäisin ilman miestäni. Suuret sympatiat aktiivisten lasten yksinhuoltajille.
Täällä yksi joka vihaa leikkimistä 🤭 en vaan jaksa mutta joskus on väkipakolla leikittävä