Kertokaas päiväkodissa työskentelevät

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää mielikuva on harmi koko meidän alalle ):

Ilmeisesti olen vähemmistössä, kun pidän varhaiskasvatusta erittäin mielekkäänä ja palkitsevana työnä. Pelkän rahan takia ei kannata tulla, tulee löytää myös sisäisiä motivaatiotekijöitä.

Ja rauhalliseen nukkariin kannattaa panostaa heti syksyllä koko tiimin voimin. Se mahdollistaa sitten irrottautumisen muihin töihin ja tauolle.[/quote

Pää pois pensaasta ja onnittelut jos olet löytänyt hyvän päiväkodin ja rauhallisen päiväkotiryhmän. Tämä ei ole mitään mielikuvaa että päiväkotityö on helvetin raskasta, kuluttavaa ja stressavaa, jos se olis kovin mielekästä ja palkitsevaa ei esim. Vakaopeista olisi niin huutava pula kuin on. Ja salli mun nauraa että joku hakeutuisi päiväkotiin töihin RAHAN takia, tämä paljasti että et ole tainnut oikeasti koskaan päiväkodissa työskennelläkään.

Jokaisella on oma subjektiivinen kokemuksensa. Hoitoalakin kärsii työvoimapulasta, mutta ei kaikki s-hoitajat koe työtään "järkyttävän raskaaksi".

Pointtini on se, että varhaiskasvatuksen rakenteisiin ja inkluusioon emme juurikaan voi vaikuttaa, mutta oman ryhmämme toimintakulttuuriin, lepohetken käytäntöihin ja moneen muuhun asiaan voimme. Voimme suoraan vaikuttaa siihen, millainen on oma työympäristömme ja lasten kasvuympäristö. Sen kasvuympäristön ei tule olla mikään kiireinen ja jäykkä liukuhihna (toki reippaat siirtymiset ovat jees :) Jos annamme itsestämme paljon, myös saamme PALJON.

Voi luoja. Tämä on suoraan kun jostain pedagogiikkaa käsittelevästä oppikirjasta. Taidat olla aika nuori ja vasta alalle tullut? Minä tykkään lapsista ja hakeuduin sen takia alalle. Tämä on kuitenkin minulle työ, josta ansaitsen rahallisen korvauksen. Tämä rahallinen korvaus on surkea verrattuna työn vastuuseen ja henkiseen, sekä fyysiseen kuormaan. Toki minusta on kiva seurata lasten kasvua ja kehitystä, sekä saada vanhemmilta positiivista palautetta. Sen saan kyllä työstäni. Mutta minä ansaitsen myös työolot, jossa minä pystyn tekemään työni saamatta burn outia. Lisäksi ansaitsen kunnon palkan siitä hyvästä, että minä oikeasti hoivaan, huolehdin ja kasvatan pieniä lapsia, meidän tulevia ammattilaisia ja joillekin maailman tärkeimpiä henkilöitä. Koska minä en saa työoloja jossa pystyn kunnolla keskittymään hoivaan ja huolenpitoon, enkä edes kunnollista rahallista korvausta tästä, minä en anna itsestäni enää yhtään enempää kuin se työn kannalta on välttämätöntä. Ei pitäisi kenenkään muunkaan. Jos kaikki työntekijät aina joustavat ja antavat oman jaksamisensa äärirajoilla, meillä ei kohta ole enää yhtään työkykyistä työntekijää. 

Kerro toki käytännön vinkkejä siihen, miten liukuhihnamaisuutta voidaan välttää. Meillä on 14 1-3 vuotiasta lasta ja kolme työntekijää. Iltapäivällä työntekijöitä on kaksi. Kerro, miten iltapäivällä vältämme liukuhihnamaisuuden, kun meidän pitää vessattaa, tarjoilla välivapala ja auttaa 14 pientä lasta ulos? Ulos on pakko mennä, koska työntekijöiltä loppuu työaika. Välipalakärryn pitää olla tiettyyn aikaan keittiössä. Kuulostan katkeralta ja väsyneeltä. Sellainen minusta on muuttunut vuosien myötä tätä työtä tehdessä, koska vaatimukset kasvavat koko ajan, mutta resursseissa ja palkassa se ei näy. Onneksi vapaa-ajalla osaan vielä nauttia elämästä. 

Iltapäivänne kuulostaa kyllä työläältä, varsinkin jos naapuriryhmästä ei apua saada pukemiseen.

Itse asiassa en ollenkaan tarkoittanut itsestä paljon antamisella itsensä uuvuttamista, vaan perustehtävään eli lasten hyvinvointiin keskittymistä. Päiväkodeissa iso uuvuttava tekijä voi olla toimimaton tiimi/työyhteisö/johto. Itselleni työhyvinvointia korreloi aika hyvin se, voiko tiimi hyvin. Silloin haastavakin ryhmä on tuntunut ok:lta.

Koska vaatimuksia tulee koko ajan lisää, se vaatii priorisointia varsinkin opettajilta. Onko tärkeämpää istua toimistossa vetämässä rastia ruutuun ja osallistumassa jokaiseen palaveriin, vai olemassa läsnä lapsiryhmässä ja auttamassa tiimikavereita.

Olet selvästi hakeutunut alalle oikeista syistä enkä yhtään epäile kokemustasi työn raskaudesta. Kannan huolta varhaiskasvatuksen tulevaisuudesta ja haluaisin, että alamme voisi normalisoitua (ettei työpäivät ala jännityksellä, että kuka on tänään poissa ja saadaanko sijaisia).

Palkkakeskustelun pidän erillään perustehtävästä. En pystyisi hoitamaan lapsia vähemmän hyvin, koska saan vähemmän palkkaa kuin joku muu (enkä väitä muidenkaan niin tekevän). Mutta väitän, että näin toimiessa tästä työstä saa paljon enemmän, kuin vain sen (vaatimattoman) palkan. Harva työ on oikeasti niin arvokasta kuin lasten hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen edistäminen. Mutta, ei itseä uuvuttaen.

Tsemppiä kaikille varhaiskasvattajille, kesäkuu häämöttää!

Opettaja ei hoida lakisääteisiä tehtäviään, jos hän viis veisaa palavereista ja paperitöistä. Ei niitä voi vain jättää tekemättä.

Moni kuvittelee, että päiväkodin työt jaetaan kolmeen osaan ja opettaja hoitaa omat hommansa siinä sivussa. Se ei ole mahdollista. Opettaja tekee oman työnkuvansa mukaisen osuuden, kuten kuuluukin. Tällä hetkellä tosin moni venyy ja tekee suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyötä myös kotona omalla vapaa-ajalla, koska ryhmät ovat niin vaativia, että niistä on vaikea poistua. On hyvä muistas, että myös sak-ajankäyttö on määritelty eivätkä siihen kuulu mitkä tahansa juoksevat asiat, vaan ne tulevat vielä erikseen.

Ja mitä priorisointiin tulee, on se viety jo äärimmilleen. Nyt valitaan, minkä lakisääteisen tehtävändä ehtisi hoitaa, vai saako useamman tehtyä kerralla. Multitasking on varhaiskasvatuksessa päivän sana, minkä vuoksi ammattilaisista ei työpäivän jälkeen ole juuri mitään jäljellä.

Ei ole ilm tarpeeksi tärkeä aihe jotta joku toimittaja (heitä kyllä pyörii palstalla) nappaisi tämän lehteen.

Enpä ole yllättynyt 😟.

.

.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenkäs tämän ketjun saisi eteenpäin? Jos vaikka aloitettaisiin siitä, että linkki lähtisi liittojen pomolle?! Sekin yksi saatanan vitsi joka vaikeuttaa barrikadeille menoa ja lakkouhkia ymv, kun alan työntekijät kuuluvat liian moneen liittoon.

Mutta siis tämän ketjun linkki eteenpäin Superille, Tehylle, JHL:lle ja mitä muita niitä onkaan joihin alan tekijät kuuluu?!

OAJ:ta ei ainakaan kiinnosta. Enemmän niitä kiinnostaa savustaa sosionomit ja lastenhoitajat päiväkodista pois. Vuoteen 2030 mennessä lastenhoitajia vähennetään niin, että vain yksi kolmasosa henkilökunnasta on lastenhoitajia ja loput varhaiskasvatuksen opettajia ja sosionomeja. Käsittääkseni sosionomit tulisivat tekemään lastenhoitajan töitä, mutta kuka korkeakoulun käynyt suostuu tekemään hoitajan työt samalla surkealla palkalla?

OAJ ajaa yliopiston käyneiden opettajien asemaa ja senkin se hoitaa surkeasti. Ei niitä kiinnosta opettajien työolot ja palkka. Ainoastaan se, että nykyinen varhaiskasvatuksen opettaja kuulostaa vanhempien korviin hienommalta kuin lastentarhanopettaja. Huolestuttaa kyllä päiväkotien tulevaisuus. Miten sinne enää saadaan työntekijöitä tulevaisuudessa, kun yliopistokoulutetut eivät alalle halua jäädä huonojen työolojen takia ja lastenhoitajat potkitaan pellolle.

Itsekin ihmettelen tuota OAJ:n kantaa, että varhaiskasvatuksen opettajilla tulisi olla mieluiten jopa maisterin paperit. Kuka haluaa lukea maisteriksi ja jäädä ruohonjuuritasolle työskentelemään huonolla palkalla (mm. pesemään kuravaatteita ja pyyhkimään pöytiä, koska "kaikki tekevät kaikkea", muuten olet tärkeilevä, itseään täynnä oleva ope), kun samoilla papereilla voi hakea päiväkodin johtajaksi tai varhaiskasvatuksen hallinnollisiin tehtäviin, missä palkka alkaa eri numerolla ja on mahdollisuus liukuvaan toimistotyöaikaan ja etätöihin?

Vierailija kirjoitti:

Mitä kesäkuusta? Harva silloin lomailee ja meilläkin ryhmässä n.20 lasta silloin.

Mitä palkasta menevistä kuluista puhutaan, niin maksamme toki itse myös kaikki lääkekulut pöpöistä jotka töistä saamme ja tietty kahvinkin.

Ja myös työvaatteet, jotka on pestävä päivittäin, sekä laadukkaat ulkoiluvarusteet säälle kuin säälle, on kustannettava täysin omasta pussista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häiriköitä on nykyään kaikkialla, kiitos inkluusion. Ja kun aikuisten aika menee heidän kanssaan painiessa, muutkin alkavat oireilla. Sitähän se tänä päivänä on ja olette ymmärtäneet ihan oikein.

Odotatte ilmeisesti jonkun sanovan, että on ollut ihan narrausta vain, että resurssit ovat vähissä? Että kyllähän kaikki on ihan hyvin, vaikka valtaosa päiväkodissa työskentelevistä suunnittelee alan vaihtoa eikä uusia tulijoita ole, kun olosuhteet ovat niin karmeat?

Kyllä kiitos. Kirjaimellisesti painiessa menee osan aikuisten aika. Inkluusio on s**takasta.Tuen tarpeiden lasten vanhempien tulisi vaatia lastaan pienryhmään. Joita ei enää ole. Vanhempien tulisi ymmärtää että lapsi ei satarvitsemaansa tukea normiryhmässä..vaikka johtajat näin uskottelevatkin. Lapsesi ei saa tarvitsemaansa apua ja tukea normiryhmässä vaikka saisi oman avustajan.

Olisi mielenkiintoista tietää, onko jonkun asiantuntijan mielestä inkluusio oikeasti ollut oikea ratkaisu? Itse ainakin koen, että tuen tarpeisille lapsille pitäisi ehdottomasti saada takaisin pienryhmät, joissa työskentelee sama erityisopettaja. Nykyään ainakin meidän kunnassa on vain kiertäviä erityisopettajia, joilla on niin monta yksikköä, ettei heillä millään riitä aika kaikille tuen tarpeisille lapsille. Pahimmillaan omassa ryhmässä VEO on käynyt lapsia katsomassa kerran syksyllä ja kerran keväällä sen verran, että osaa vasukeskustelussa sanoa jotain. Tuen tarpeen arvioihin tulee mielestäni usein aivan liian vaatimaton arvio lapsesta, kun VEO ei näe lapsen haasteita normaalissa arjessa. Onhan esim. keskittymisvaikeuksista kärsivä lapsi täysin eri tilanteessa toimiessaan kahdestaan VEO:n kanssa, kuin omassa pienryhmässään kuuden muun lapsen kanssa.

Lapset myös jäävät täysin vaille erityisvarhaiskasvatusta, koska ei normaaliryhmässä vaka-opettajalla ole resurssia ja välttämättä kompetenssiakaan kaikkeen siihen erityispedagogiikkaan, mitä lapsi tarvitsisi/ansaitsisi.

Inkluusioon liittyen minusta on ihan käsittämätöntä, miten vähillä lisäresursseilla inkluusio tulisi arjessa toteuttaa. Silloin kun ei ole harvinaista erityisvarhaiskasvatuksenopettajan vierailuhetkeä.

Esimerkiksi ryhmässä on vaikka lapsi, jolla on tunne-elämänhäiriöitä ja kielenkehityksen viivästymää. Tämä on voitu huomioida siten, että lapsi on kahden lapsen paikalla eli ryhmässä on 20 lasta, 21 lapsen sijaan. Kuitenkin lapsi on niin levoton, että yhden ryhmän aikuisista pitää jatkuvasti olla lapsen lähettyvillä ja vahtia, ettei lapsi lyö toista, jos aikuisen silmä välttää. Lisäksi yhteisten ryhmätuokioiden aikana lasta täytyy rauhoitella, jotta keskittyminen onnistuisi tai keksiä lapselle jotain muuta tekemistä. Nukkarissa lapsi ei ole rauhassa, ellei aikuinen ole koko ajan silittelemässä ja vieressä.

Käytännössä yksi ryhmän kolmesta aikuisesta keskittää suuren osan huomiostaan tähän lapseen ja loput kaksi aikuista huolehtivat muusta ryhmästä. Se että ryhmässä on yksi lapsi vähemmän ei ole mielestäni mikään riittävä lisäresurssi verrattuna siihen, että samaan aikaan ryhmän yksi aikuisista ei voi olla kunnolla läsnä muun ryhmän lasten kanssa.

Yksityisissä päiväkodeissa erityislapsia ei saa kahdenpaikalle, eikä sitä kiertävää VEO:ta edes kahdesti vuodessa ryhmään. Koska raha rahatkaisee... Komeita julisteita kolmiportaisesta tuenmalleista on kuitenkin firman puolesta toimitettu seinille....

Se mikä on täysin käsittämätöntä on se, ettei edelleenkään ymmärretä sitä mikä merkitys olisi ennaltaehkäisevällä työllä ja riittävällä resurssoinnilla jo sieltä varhaiskasvatuksesta alkaen!

Mikä helvatta siinä on niin vaikeata??

Ja sitten voivotellaan, valitetaan ja kauhistellaan oireilevien lasten määrää ja haasteita koulumaailmassa🥺, kun moni asia ja haaste olisi ellei nyt sentään poistunut niin ainakin vähentynyt/lieventynyt, jos lapsiin satsattaisiin AJOISSA!!!

T. Varhaiskasvattaja

Kokousta/palaveria pitävät

Vierailija kirjoitti:

Se mikä on täysin käsittämätöntä on se, ettei edelleenkään ymmärretä sitä mikä merkitys olisi ennaltaehkäisevällä työllä ja riittävällä resurssoinnilla jo sieltä varhaiskasvatuksesta alkaen!

Mikä helvatta siinä on niin vaikeata??

Ja sitten voivotellaan, valitetaan ja kauhistellaan oireilevien lasten määrää ja haasteita koulumaailmassa🥺, kun moni asia ja haaste olisi ellei nyt sentään poistunut niin ainakin vähentynyt/lieventynyt, jos lapsiin satsattaisiin AJOISSA!!!

T. Varhaiskasvattaja

Tommoista vauhkoa en tarhatädiksi lapsilleni huolisi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenkäs tämän ketjun saisi eteenpäin? Jos vaikka aloitettaisiin siitä, että linkki lähtisi liittojen pomolle?! Sekin yksi saatanan vitsi joka vaikeuttaa barrikadeille menoa ja lakkouhkia ymv, kun alan työntekijät kuuluvat liian moneen liittoon.

Mutta siis tämän ketjun linkki eteenpäin Superille, Tehylle, JHL:lle ja mitä muita niitä onkaan joihin alan tekijät kuuluu?!

OAJ:ta ei ainakaan kiinnosta. Enemmän niitä kiinnostaa savustaa sosionomit ja lastenhoitajat päiväkodista pois. Vuoteen 2030 mennessä lastenhoitajia vähennetään niin, että vain yksi kolmasosa henkilökunnasta on lastenhoitajia ja loput varhaiskasvatuksen opettajia ja sosionomeja. Käsittääkseni sosionomit tulisivat tekemään lastenhoitajan töitä, mutta kuka korkeakoulun käynyt suostuu tekemään hoitajan työt samalla surkealla palkalla?

OAJ ajaa yliopiston käyneiden opettajien asemaa ja senkin se hoitaa surkeasti. Ei niitä kiinnosta opettajien työolot ja palkka. Ainoastaan se, että nykyinen varhaiskasvatuksen opettaja kuulostaa vanhempien korviin hienommalta kuin lastentarhanopettaja. Huolestuttaa kyllä päiväkotien tulevaisuus. Miten sinne enää saadaan työntekijöitä tulevaisuudessa, kun yliopistokoulutetut eivät alalle halua jäädä huonojen työolojen takia ja lastenhoitajat potkitaan pellolle.

Itsekin ihmettelen tuota OAJ:n kantaa, että varhaiskasvatuksen opettajilla tulisi olla mieluiten jopa maisterin paperit. Kuka haluaa lukea maisteriksi ja jäädä ruohonjuuritasolle työskentelemään huonolla palkalla (mm. pesemään kuravaatteita ja pyyhkimään pöytiä, koska "kaikki tekevät kaikkea", muuten olet tärkeilevä, itseään täynnä oleva ope), kun samoilla papereilla voi hakea päiväkodin johtajaksi tai varhaiskasvatuksen hallinnollisiin tehtäviin, missä palkka alkaa eri numerolla ja on mahdollisuus liukuvaan toimistotyöaikaan ja etätöihin?

Saa nähdä, onko pedagogisten (pilvilinna)suunnitelmien toteuttajina lopulta vaihtuvat sijaiset, muutaman päivän kurssin käyneenä ja vaihtelevalla suomen kielen taidolla varustettuna. Ja pienemmällä palkalla, totta kai.

.

Tänään meitä oli lepohetkellä yht.28 lasta ja 3 kasvattajaa paikalla. Vuorottelimme lepparissa niin, että kukin ehti istahtaa 5-10min+käydä wcssä.

Sitten nousikin jatkamaan touhuja 20 lasta 2 kasvattajan kanssa ja 1 jäi leppariin jossa 8 lasta nukkui.

Nyt ei sentään ollut kuravaate yms rumbaa hoidettavana eikä eri yhteistyötahoille soittelua, paperihommia, suunnittelua jne, kun kesä- ja päivystys aika.

Olen niin väsynyt, että itkin kotiin tullessa, talossa ei ole ilmastointia, ilma ei kierrä, ulkona paahteessa 2x/pvässä, söin seisaaltani auttaen välillä lapsia, maski naamalla hiostamassa jne.

Sellainen lepohetki, ap.

Vierailija kirjoitti:

Tänään meitä oli lepohetkellä yht.28 lasta ja 3 kasvattajaa paikalla. Vuorottelimme lepparissa niin, että kukin ehti istahtaa 5-10min+käydä wcssä.

Sitten nousikin jatkamaan touhuja 20 lasta 2 kasvattajan kanssa ja 1 jäi leppariin jossa 8 lasta nukkui.

Nyt ei sentään ollut kuravaate yms rumbaa hoidettavana eikä eri yhteistyötahoille soittelua, paperihommia, suunnittelua jne, kun kesä- ja päivystys aika.

Olen niin väsynyt, että itkin kotiin tullessa, talossa ei ole ilmastointia, ilma ei kierrä, ulkona paahteessa 2x/pvässä, söin seisaaltani auttaen välillä lapsia, maski naamalla hiostamassa jne.

Sellainen lepohetki, ap.

Miksi teillä yksi kasvattaja jäi leppariin, vaikka olitte jo valmiiksi vajaamiehityksellä ainakin yhden aikuisen verran? Meillä kyllä jätetään vain ovi raolleen ja mennään viereiseen huoneeseen... Nukkumapaikat on katsottu siten, että kukaan ei pääse putoamaan yläsängystä tai pinnasängystä.