Oletteko jotenkin näpäyttäneet kroonisesti myöhästelevää kaveria?

Jatkuva myöhästely on kunnioituksen puutetta ja vallankäyttöä. Luuletteko, että tällaiset tyypit myöhästyvät työhaastatteluista? Eivät myöhästy, koska pitävät sitä arvokkaana. Sen sijaan kaveria ei arvosteta ja siksi myöhästytään.

Tapaaminen kellonaikoineen on sovittu hyvissä ajoin, päiviä tai jopa viikkoja ennen. Määräpäivänä alkaa tulla viestejä tyyliin:

- Kylläpä väsyttää. Pääsenköhän tänään sängystä ylös.

- Laitan tiskikoneen päälle ja pitäisi ehkä imuroida, katsotaan miten tässä käy.

- Voidaanko siirtää tapaamista tunnilla eteenpäin, että ehdin käydä suihkussa?

- Äiti soitti enkä päässyt vielä imuroimaan.

- Minna käy tässä jonkun ajan päästä hakemassa yhden tavaran. Tekstaan sitten.

- En taida jaksaakaan.

Koko päivä menee päivystämiseen, että onko koko tapaamista tulossa vai ei.

Itte oon ollu kakarasta asti krooninen myöhästelijä enkä näin keski-ikäsenäkään osaa selittää, että mistä on kyse.

Usein mun lähdöt esim töihin on puoliks 'ei tässä mitään kiirettä' ja puoliks adhd-tyylistä säntäilyä. Ja kova stressi päällä.

Yhden kroonisesti myöhästelevän kaverin kanssa pystyn sopimaan leffaan menot ym. aikaan sidotut jutut ainoastaan niin, että molemmat ostavat oman lipun ja näemme vasta salissa. Muuten päädyn odottelemaan häntä tyhjässä leffateatterin aulassa leffan jo alettua, ja hermoni palavat totaalisesti.

Samoin jos olemme menossa julkisilla jonnekin, hän tietää, että menen sovittuun junaan / bussiin joka tapauksessa, ja näemme  sitten jossain vaiheessa perillä, kun hänkin selviytyy paikalle. Jopa lennolle lähtiessä on toimittu näin. Minä olen ollut tyynesti jo portilla asti, kun hän naama punaisena viime hetkellä juoksee paikalle. :D

Tuolla järjestelyllä kaverisuhteemme toimii ihan hyvin.

Mutta mitään tommosta imuroin ensin tai keksin ikiliikkujaa tms hommaa en ymmärrä. Toki oikeesti tärkeä puhelu voi myöhästyttää.

Ed

Näpäyttely on vielä raivostuttavampi tapa kuin myöhästely. Miksei vaan voi ottaa asiaa puheeksi, ja keskustella siitä ihan normaalisti ja järkevästi?

Siis ei Ed vaan 85.

Vierailija kirjoitti:

Tapaaminen kellonaikoineen on sovittu hyvissä ajoin, päiviä tai jopa viikkoja ennen. Määräpäivänä alkaa tulla viestejä tyyliin:

- Kylläpä väsyttää. Pääsenköhän tänään sängystä ylös.

- Laitan tiskikoneen päälle ja pitäisi ehkä imuroida, katsotaan miten tässä käy.

- Voidaanko siirtää tapaamista tunnilla eteenpäin, että ehdin käydä suihkussa?

- Äiti soitti enkä päässyt vielä imuroimaan.

- Minna käy tässä jonkun ajan päästä hakemassa yhden tavaran. Tekstaan sitten.

- En taida jaksaakaan.

Koko päivä menee päivystämiseen, että onko koko tapaamista tulossa vai ei.

Mulla myös näitä kokemuksia. Muutamalle olen sanonut että en jaksa enää sopia mitään kun alat aina säätämään ja on liian vaikeeta. Joka kerta sama juttu, samana päivänä ajan muuttaminen moneen kertaan myöhemmäksi ym. Ihan turhaa.

Totuushan tuossa on että ei oikeastaan nappaa se näkeminen mutta sitä vaikea sanoa ääneen. Tämmöset ihmiset jää elämästä ihan luonnostaan.

Vierailija kirjoitti:

Näpäyttely on vielä raivostuttavampi tapa kuin myöhästely. Miksei vaan voi ottaa asiaa puheeksi, ja keskustella siitä ihan normaalisti ja järkevästi?

Eipä siitä puheesta ole apua jos vastaanotto on tyyliä "no minä nyt vaan olen tällainen, heh heh" ja mikään ei muutu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapaaminen kellonaikoineen on sovittu hyvissä ajoin, päiviä tai jopa viikkoja ennen. Määräpäivänä alkaa tulla viestejä tyyliin:

- Kylläpä väsyttää. Pääsenköhän tänään sängystä ylös.

- Laitan tiskikoneen päälle ja pitäisi ehkä imuroida, katsotaan miten tässä käy.

- Voidaanko siirtää tapaamista tunnilla eteenpäin, että ehdin käydä suihkussa?

- Äiti soitti enkä päässyt vielä imuroimaan.

- Minna käy tässä jonkun ajan päästä hakemassa yhden tavaran. Tekstaan sitten.

- En taida jaksaakaan.

Koko päivä menee päivystämiseen, että onko koko tapaamista tulossa vai ei.

Mulla myös näitä kokemuksia. Muutamalle olen sanonut että en jaksa enää sopia mitään kun alat aina säätämään ja on liian vaikeeta. Joka kerta sama juttu, samana päivänä ajan muuttaminen moneen kertaan myöhemmäksi ym. Ihan turhaa.

Totuushan tuossa on että ei oikeastaan nappaa se näkeminen mutta sitä vaikea sanoa ääneen. Tämmöset ihmiset jää elämästä ihan luonnostaan.

Yhdelle sanoin asiasta suoraan, että ärsyttää eikä tee enää mieli edes sopia mitään. Hän vastasi, että juuri minun kanssani on vaikeaa tehdä mitään, kun kaikki pitää aikatauluttaa pilkulleen. Kai sitä vain ollaan sitten liian erilaisia.

Mulla on yks kaveri, joka on aina myöhässä ja/tai peruu kyseisenä päivänä sovitut tapaamiset sitten kuitenkin. Oon siis ottanut itse sellaisen tavan, että en todellakaan pidä mitään kiirettä - joskus harvoin onkin käynyt niin, että kaveri on oikeasti aikataulussa ja joutuu muutaman minuutin odottamaan meikäläistä. Toisaalta lienee vaan reilua, kun olen ekaluokasta asti aikuisikään odotellut häntä.

Tyypillinen keskustelu ennen tapaamista on tyyliin "Hei sori lähen nyt vasta niin tuun myöhässä", johon vastaan että asia ok, alan tässä pukea ja laitan hiukset, oon pian valmis. 

Usein myös sovin jotain muuta menoa samoille päiville, kun olen luvannut nähdä kyseistä kaveria. Koska lähes aina hän peruu viimetinkaan kuitenkin. Jos ei sitten perukaan, niin otan hänet mukaan niihin toisiin tapaamisiin - sovin siis aina etukäteen, että voihan tämä kyseinen tyyppi tulla myös :D 

Kyllä siinä aika kelju olo tulee, kun itse näkee vaivaa ja sumplii aikatauluja ja toinen ei välitä yhtään. Tietää tosiaan, kuinka tärkeä henkilö tälle toiselle sitten oikeasti onkaan. 

Mulla on ollut tasan yksi kroonisesti myöhästelevä kaveri, oli just sellaisia törkeitä tunnin myöhästelyitä. Sitten kerran ihan vain sanoin että on kusipäistä odotuttaa toista aina tällä tavalla ja haluan että muutat tapasi. Luonnollisesti hän loukkaantui mielettömästi ja kaveruutemme hiipui nopeasti koska annoin suoraa palautetta.

Vierailija kirjoitti:

Mä myöhästelen adhd:n takia. Yritän lähteä ajoissa mutta aina vaan onnistun uppoamaan omaan maailmaani juuri ennen lähtöä. Ajankuluk ja - tarpeen arviointi on mahdotonta. En pysty sanomaan on mennyt tunti vai puoli tuntia. En vain hahmota ajankulumista.

En tee tätä tahallani, todellakaan en. Joten näpäyttäminen ei auta mitään. Näin yksi kaveri teki kun olin 5 minuuttia myöhässä. Oli lähtenyt kotiin. Jäin oottelemaan ja odotin häntä puoli tuntia. Näki mun viestit, mutta antoi mun odottaa ennen kuin vastasi ja kysyi että tuntuuko kivalta odottaa ha ha. Eipä nähty sen jälkeen enää.

Eli ajantajusi toimii vain silloin kun sinä odotat muita, mutta ei silloin kun muut odottavat sinua?

Yksi kaveri ei ollut koskaan kaveritreffeillä ajoissa paikalla. Ystävystyimme ennen kännyköiden yleistymistä, ja silloinkin hän oli yleensä vähintään 10 minuuttia myöhässä. Sitten kun kännyköiden myötä tuli mahdolliseksi ilmoittaa että myöhästyy, tilanne paheni entisestään. Kerran kun olin odottanut yli vartin, hän ilmoitti että on paikalla 5 minuutin päästä, mikä käytännössä tarkoitti vähintään varttia, tekstailin vain että turha vaiva, lähden kotiin. Sen jälkeen ei olla enää tavattu, mikä sinänsä on sääli, mutta rajansa kaikella.

Toki täytyy myöntää, että itse olen kallellani vähän liikaa toiseen suuntaan. Jos treffit on tasalta, olen yleensä paikalla viimeistään viittä vaille, ja jos olen tasalta paikalla niin tuntuu, että olen myöhässä. Tässäkin toki olen opetellut siihen, että jos menen kaverille kylään, niin tulen mieluummin noin 5 minuuttia sovitun ajan jälkeen kuin ennen sitä.

Yksi kavereistani myöhästyi aina ja hänelle diagnosoitiin aikuisena ADD. Ei vaan pysty ennakoimaan ajankäyttöä. Paitsi että myöhästyy tapaamisista, töistä ja opinnoista, niin myös kaikki tehtävät on aina myöhässä tai ei valmistu koskaan.

Jossain vaiheessa olin tosi vihainen kun ei voinut yhtään luottaa toiseen, mutta nykyään pidän vain huolta ettei omat tekemiseni ole riippuvaisia hänestä. Eli ei yhteistyötä ja jos treffataan, niin tulen omalla ajallani ja lähden menemään, jos toista ei näy.

Ja miksi en ole kauhean ymmärtäväinen: hän on oma-aloitteisesti jättänyt lääkityksen pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos myöhästely on enempi tapa kuin poikkeus, niin se kertoo myöhästelijän kunnioituksen puutteesta. Ihan turha väittää muuta. Kaikki myöhästyy joskus, mutta jos on sovittu meno ja tietää myöhästyvänsä, siitä voi ilmoittaa. Ellei just sopivasti ole puhelimesta akku finaalissa.

Itse olen ilmeisesti tuollainen krooninen myöhästelijä, jos tätä keskustelua on uskominen. Mutta itse kyllä ilmoittelen aina myöhästymisistäni, sekä laitan tilannepäivitystä missä menen (pääsin nyt lähtemään kotoa, odotan bussia, vaihdoin keskustassa Y-bussiin, käyn vielä nostamassa käteistä…) – tosin sekin on tämän keskustelun perusteella "hysteeristä spämmiä".

Onneksi omat ystäväni ovat ymmärtäväisempiä kuin monet täällä [ja ennen kuin kukaan syyttää hyväksikäyttäjäksi tai miksi ikinä: ihan yhtälailla itse ymmärrän heidän myöhästymisiään ja aikataulumuutoksiaan].

Tuollainen ON spämmiä. Mun on ihan mahdotonta käsittää, miten joku kuvittelee olevansa tuolla tavalla kaiken keskipiste. Miksi muita ihmisisiä, ystäviäkään, kiinnostaisi sun y-bussit ja käteisnostot? Annat itsestäsi todella sosiaalisesti törpön kuvan.

Laita yksi viesti, missä pahoittelet olevasi myöhässä ja kerro REALISTISESTI kuinka paljon. Ei tarvitse spämmätä enempää.

Vierailija kirjoitti:

Mä myöhästelen adhd:n takia. Yritän lähteä ajoissa mutta aina vaan onnistun uppoamaan omaan maailmaani juuri ennen lähtöä. Ajankuluk ja - tarpeen arviointi on mahdotonta. En pysty sanomaan on mennyt tunti vai puoli tuntia. En vain hahmota ajankulumista.

En tee tätä tahallani, todellakaan en. Joten näpäyttäminen ei auta mitään. Näin yksi kaveri teki kun olin 5 minuuttia myöhässä. Oli lähtenyt kotiin. Jäin oottelemaan ja odotin häntä puoli tuntia. Näki mun viestit, mutta antoi mun odottaa ennen kuin vastasi ja kysyi että tuntuuko kivalta odottaa ha ha. Eipä nähty sen jälkeen enää.

Muille kavereilleni olen sanonut että kertovat mulle eri kellon ajan. Esim jos nähdään porukoilla 16.30 nii sanovat että 16.15. Ja olen ollut ajallaan paikalla! Ihanaa, että on ystäviä jotka ymmärtävät.

Itseäni ärsyttää etuajassa olevat. Ei kaukaa tulevat, koska toisinaan on vaikea arvioida ajomatkan kestoa, vaan nämä lähellä asuvat joille sanotaan että tule klo 13 ja tulevatkin jo klo 12 koska"ei ollut mitään tekemistä. Miks ruoka ei oo jo valmis?? ". No mietippä sitä

Mielestäni raukkamaista piiloutua diagnoosin taakse. Sinun on hyvä ymmärtää, että ajoissa olemisen opettelu on sinun vastuullasi, yksin sinun. Ajoissa olemisen opettelu on sinulle haastavampaa kuin muille, mutta älä unohda, että jokaisella ihmisellä on omat haasteensa eri elämänalueilla.

Minullakin on ADD, ja olen OPETELLUT olemaan ajoissa. On ollut pakko, koska työssäni ei voi myöhästyä ja sen puolesta myös matkustan paljon, eivätkä junat ja lentokoneet odota edes neuroepätyypillistä matkustajaa. Samaa työkalupakkia olen käyttänyt sitten muissakin tapaamisissa.

On muuten todella löperö peruste, ettei neuroepätyypillinen hahmottaisi aikaa. Jos näin todellaolisi, olisit yhtä usein puoli tuntia ajoissa, kun nyt olet myöhässä. Syy siihen ettei näin ole, on yksinkertaisesti se, että itse et halua odottaa, ja sinua ei haittaa yhtä paljon se että muut odottavat.

On aika katsoa peiliin ja ottaa oma vastuu aikuisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapaaminen kellonaikoineen on sovittu hyvissä ajoin, päiviä tai jopa viikkoja ennen. Määräpäivänä alkaa tulla viestejä tyyliin:

- Kylläpä väsyttää. Pääsenköhän tänään sängystä ylös.

- Laitan tiskikoneen päälle ja pitäisi ehkä imuroida, katsotaan miten tässä käy.

- Voidaanko siirtää tapaamista tunnilla eteenpäin, että ehdin käydä suihkussa?

- Äiti soitti enkä päässyt vielä imuroimaan.

- Minna käy tässä jonkun ajan päästä hakemassa yhden tavaran. Tekstaan sitten.

- En taida jaksaakaan.

Koko päivä menee päivystämiseen, että onko koko tapaamista tulossa vai ei.

Mulla myös näitä kokemuksia. Muutamalle olen sanonut että en jaksa enää sopia mitään kun alat aina säätämään ja on liian vaikeeta. Joka kerta sama juttu, samana päivänä ajan muuttaminen moneen kertaan myöhemmäksi ym. Ihan turhaa.

Totuushan tuossa on että ei oikeastaan nappaa se näkeminen mutta sitä vaikea sanoa ääneen. Tämmöset ihmiset jää elämästä ihan luonnostaan.

Yhdelle sanoin asiasta suoraan, että ärsyttää eikä tee enää mieli edes sopia mitään. Hän vastasi, että juuri minun kanssani on vaikeaa tehdä mitään, kun kaikki pitää aikatauluttaa pilkulleen. Kai sitä vain ollaan sitten liian erilaisia.

Nämä säätäjät unohtaa että jos toinenkin tekisi noin, ei mitään tapaamista tulisikaan! Siinä vaiheessä kun tapaamista on siirretty muutama tunti, säätäjä vihdoin sanoisi että nyt mä olen täällä kahvilassa ja siihen mä voisin myös vastata että mä imuroin vielä, tunti ainakin menee!

Ihan perus toisen huomioon ottamista, mikä toisilta puuttuu. Tai että sovitusta pidetään kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapaaminen kellonaikoineen on sovittu hyvissä ajoin, päiviä tai jopa viikkoja ennen. Määräpäivänä alkaa tulla viestejä tyyliin:

- Kylläpä väsyttää. Pääsenköhän tänään sängystä ylös.

- Laitan tiskikoneen päälle ja pitäisi ehkä imuroida, katsotaan miten tässä käy.

- Voidaanko siirtää tapaamista tunnilla eteenpäin, että ehdin käydä suihkussa?

- Äiti soitti enkä päässyt vielä imuroimaan.

- Minna käy tässä jonkun ajan päästä hakemassa yhden tavaran. Tekstaan sitten.

- En taida jaksaakaan.

Koko päivä menee päivystämiseen, että onko koko tapaamista tulossa vai ei.

Mulla myös näitä kokemuksia. Muutamalle olen sanonut että en jaksa enää sopia mitään kun alat aina säätämään ja on liian vaikeeta. Joka kerta sama juttu, samana päivänä ajan muuttaminen moneen kertaan myöhemmäksi ym. Ihan turhaa.

Totuushan tuossa on että ei oikeastaan nappaa se näkeminen mutta sitä vaikea sanoa ääneen. Tämmöset ihmiset jää elämästä ihan luonnostaan.

Joo näiltä myös löytyy selityksiä "Voi hitsit, kun koira veti portaissa niin, että mun jalka lipesi!" tai "Mä näin mun toista kaveriani ja se sanoi, että sillä on kurkku kipeä, uskallatko sä nyt tulla?"

Sitten kun OIKEASTI tulee jollekin joku, kukaan ei usko, kun on aina kuunnellut näitä selittelijöitä.

Jätin tällaisen toiseen kaupunkiin. Liftasi takaisin :D