Oletteko jotenkin näpäyttäneet kroonisesti myöhästelevää kaveria?

Eräs kaverini on aina myöhässä. Eikä mitään 5-10 minuuttia vaan pari tuntia on ihan hänelle normaali myöhästyminen. JOKA KERTA. Asiasta olen valittanut monet kerrat, mutta kaveri kuittaa asian vain olkiaan kohauttamalla. "Mä nyt vaan oon tällanen, en tiedä mihin se aika katoaa". Oon sitten joskus näpäyttänyt kyllä niin, että kun kamu on ollut taas sen pari h myöhässä niin olen sitten vaan ilmoittanut että aika meni jo, ei keretä näkemään, mulla on muuta menoa. Mutta ei ole näillä näpäytyksilläkään ole ollut kertakaikkiaan yhtään mitään vaikutusta, sama touhu jatkuu.

Mulla oli tuollainen mies. ADHD: stä ei niin paljon puhuttu vielä silloin, en ihmettelisi jos olisi. Hän lupasi minulle kyydin töistä, ja odotin puoli tuntia ulkona pakkasessa, kun hän "oli unohtanut lähteä töistä". Tätä aivan säännönmukaisesti.

Olisi pitänyt "unohtaa" enää mennä kotiin tuollaisen kanssa.

Nykyään hän tekee tuota meidän teinille. Teini tietää että isä lupaa yhtä ja tekee toista säännönmukaisesti, hän ei edes odota enää oikeaan aikaan. On todennut että hän alkaa hankkia lähtöä vasta sitten, kun isä todellakin on ovella. Koska on aina 15-30 minuuttia myöhässä. Asuu 5 min ajomatkan päässä.

Vierailija kirjoitti:

Itse tiedän yhden kaverin jolle on vaikeaa ehtiä oikeaan aikaan tapaamisiin. Hän tekee kuitenkin parhaansa ja ei yleensä myöhästy tai ei ainakaan paljoa. Nyt oli tajunnut terapeutin kanssa että kyse traumaan liittyvästä jutusta. Eli saattaa jumittua kesken lähdön ja seistä vaikka minuutteja tuijottamassa avaimiaan jne.

Itse inhoan myöhästelyä ja olen yleensä aina liian aikaisin kaikissa tapaamisissa ym. Mutta mitä enemmän olen jutellut kaverin kanssa asiasta niin sitä paremmin olen tajunnut että kaikilla myöhästelijöillä ei ole kyse ilkeydestä tai välinpitämättömyydestä. Kyse voi olla myös ihan henkisistä jutuista jolloin lähteminen laukaisee jotain vanhoja traumajuttuja. Tyyppi itse ei välttämättä tajua tätä ja on itsekin ihmeissään siitä mihin se aika katosi. Sitten on toki ihan ihmisiä jotka eivät arvosta muita ja myöhästyvät ihan välinpitämättömyyttään.

Itse tiedän kaksi myöhästelijää joilla tuo liittyy molemilla mielenterveysongelmiin.

Mulla on syöpä ja mielenterveysongelmia, esim. unettomuus jonka vuoksi on tosi vaikea päästä käyntiin tai ylipäätään sängystä ylös. On vaikea olla etuajassa kun kaveri keksi minulle aikatauluja vaikka yritin parhaani niin saatan myöhästyä minuutin tai pari. Tai olla etuajassa 20 min. Minun on vaikea hahmottaa matkustamiseen kuluvia aikoja, joskus samaan matkaan menee 20 min joskus 35.

Laitoin välit poikki häneen ja kun sovin aikoja nykyisin muiden kanssa sanon suoraan että en tiedä kuinka kauan kestää tulla teille sinne maalle, en osaa tasan jollain kellonlyömällä tulla. Tai sitten pitäisi jollain metsätiellä odotella autossa ennen kuin ajaa pihaan.

Monet kaverini myöhästelevät myös 5-15 min. En ole koskaan osannut siitä vetää hernettä nenään. Enkä edes muista kytätä kelloa että haa nyt se on 2 minuuttia myöhässä.

Eniten mua ärsyttää etuajassa olevat ihmiset! 

Jos olen kutsunut kylään klo 18.00, niin mitä hittoa tuutte meille jo puoli kuudelta?????

Silloin olen vielä kiireen kaupalla viimeistelemässä tarjottavia, syöksymässä suihkuun ja vaihtamaan vaatteita. Joskus on imurointikin kesken. 

Tai sovitaan johonkin treffit vaikkapa aamulla klo 8.00, että nappaan ohi ajaessani hänet kyytiin. 

Tyyppi on seisonut tien poskessa jo klo 7.30 alkaen ja kun minä kurvaan kiireessä paikalle 8.05 hän syyttää minua, että on odottanut jo puoli tuntia! 

 

Ehkä tässä myöhästelyssä on osittain ihan opittujakin eroja? Monen tunnin myöhästely tai myöhästely niistä tarkan aikataulun jutuista erikseen, mutta meillä suvussa ja perheessä vaikka jotkut juhlat tai illanistujaiset ovat olleet aina vähän liukuvin aikatauluin. Jos kahvittelu alkaa 18:00, ihmiset lipuu paikalle n. 17:50-18:15 välisenä aikana. Kukaan ei kyttää kelloja eikä ketään syyllistetä. En itsekään huomaa tai minua ei edes haittaa jos kaveri tuleekin johonkin vähän myöhässä.

Mä en kyllä mitenkään voi käsittää, että joku odottaa kaksikin tuntia toista saapuvaksi. Kyllä mä olisin lähtenyt jo aikoja sitten pois. Enkä tietenkään itsekään saapuisi kaksi tuntia myöhässä, vaan ilmoittaisin hyvissä ajoin, että en pääse, pahoittelut, voidaanko siirtää tapaamista. Ei mulle tulis mieleenkään, jos vaikka nukahtaisin sohvalle, niinkun jotkut kuulemma tekevät, että kaveri olisi vielä kahden tunnin päästäkin mua venaamassa. Hulluutta!

Saako vain myöhästymisestä näpäyttää vai voiko näpäyttää myös näitä, jotka tulevat puoli tuntia etuajassa paikalle? On huomattavasti röyhkeämpää toimintaa tulla ennen kutsussa mainittua aikaa kuin saapua kylään "akateemisen vartin" sisällä.

En voi sietää myöhästelijöitä ja niinpä heitä ei lähipiirissäni ole. En tiedä mikä vika mulla on päässä, mutta siis kilahdan ihan täysin, jos joku on myöhässä sovitusta tapaamisesta. En siis mitenkään raivoa tai huuda, mutta kiehun sisäisesti ja loppupäivän vi*uttaa.

Olen akateeminen. Vartti sinne sun tänne, no hui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos myöhästely on enempi tapa kuin poikkeus, niin se kertoo myöhästelijän kunnioituksen puutteesta. Ihan turha väittää muuta. Kaikki myöhästyy joskus, mutta jos on sovittu meno ja tietää myöhästyvänsä, siitä voi ilmoittaa. Ellei just sopivasti ole puhelimesta akku finaalissa.

Itse olen ilmeisesti tuollainen krooninen myöhästelijä, jos tätä keskustelua on uskominen. Mutta itse kyllä ilmoittelen aina myöhästymisistäni, sekä laitan tilannepäivitystä missä menen (pääsin nyt lähtemään kotoa, odotan bussia, vaihdoin keskustassa Y-bussiin, käyn vielä nostamassa käteistä…) – tosin sekin on tämän keskustelun perusteella "hysteeristä spämmiä".

Onneksi omat ystäväni ovat ymmärtäväisempiä kuin monet täällä [ja ennen kuin kukaan syyttää hyväksikäyttäjäksi tai miksi ikinä: ihan yhtälailla itse ymmärrän heidän myöhästymisiään ja aikataulumuutoksiaan].

Mua ärsyttää ystävänsä myös spämmiminen matkalta. Jos ollaan vaikka porukalla jossain odottamassa (tai vaikka yksinkin odottaisin), niin ensin myöhästyjä tekee itsestään numeron myöhästymällä ja varastamalla sillä tavoin toisten aikaa. Ja sit vielä viestimällä hulluna epäkiinnostavista matkansa "kohokohdista" luultavasti vielä odottaen vastausta joka viestiin. Et ole maailman keskipiste, myöhästelijä!

Bänät.

Ts. olen lopettanut suhteen.

Ei ollut muuta vaihtoehtoa kun kävi hermoille liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Mä kutsun krooniset myöhästelijät aina aikaisemmin kuin muut. Ovat sitten samaan aikaan kuin muut. Samoin menen tapaamisiin myöhemmin, koska eivät kumminkaan ole ajoissa.

Ei ne siitä kyllä mitään opi. Niinä kertoina, kun ovat sen 5-10min joutuneet odottamaan ovat itse kiukkuisia kuin herhiläiset.

Miksei kaikilla ihmisillä ole yhtä paljon tekemistä käytössä olevaan aikaan nähden?

Vierailija kirjoitti:

Mä en kyllä mitenkään voi käsittää, että joku odottaa kaksikin tuntia toista saapuvaksi. Kyllä mä olisin lähtenyt jo aikoja sitten pois. Enkä tietenkään itsekään saapuisi kaksi tuntia myöhässä, vaan ilmoittaisin hyvissä ajoin, että en pääse, pahoittelut, voidaanko siirtää tapaamista. Ei mulle tulis mieleenkään, jos vaikka nukahtaisin sohvalle, niinkun jotkut kuulemma tekevät, että kaveri olisi vielä kahden tunnin päästäkin mua venaamassa. Hulluutta!

Voi kuule 4:kin tuntia odoteltu. Yhden kerran ihmetteli kun lähdin 2 tunnin jälkeen. Siis tämä tyyppi tiesi koko ajan minun istuvan odottamassa ja päivitti saapumistaan koko sen ajan. Tyyppi asui 2km päässä. Olin vain liian kiltti ja totutettu siihen että vain minulla on sääntöjä ja muut voi tehdä minun ajallani mitä lystää.

Menin kerran kaverille kutsutusti niin se ei ollut itse kotona. Jouduin oottaan ulkona 10-20 minuuttia. Jos ei olis vastannut puhelimeen heti niin olisin kyllä kääntynyt kannoillani samantien. Kaveri oli itse aina meiltä myöhässä 1-2,5 tuntia joten semmoista aikaa en olisi ulkona odottanut ainakaan

Vierailija kirjoitti:

En voi sietää myöhästelijöitä ja niinpä heitä ei lähipiirissäni ole. En tiedä mikä vika mulla on päässä, mutta siis kilahdan ihan täysin, jos joku on myöhässä sovitusta tapaamisesta. En siis mitenkään raivoa tai huuda, mutta kiehun sisäisesti ja loppupäivän vi*uttaa.

Kyllähän se, kun itse on hiki hatussa kiiruhtanut

Mä olen yleensä aina 5 - 10 minuuttia etuajassa, mutta kerran olin sopinut yhden kaverin kanssa, että menemme harrastukseen yhdessä hänen autollaan. Hän itse siis ylipuhui minut harrastukseen mukaan seurakseen ja sovimme, että menemme sinne hänen autollaan. Maksoin hänelle vielä joka kerrasta bensarahaa 5 - 10 euroa. Joskus heitin 20 euroa useammasta matkasta (4 km). Ajattelin, että kaikki on ok. Tämä kaveri oli muutenkin aika rento. Hän tuli itse aina kaikkiin tapahtumiin itse vähän myöhässä. Asun siis 300 metrin päässä hänen kotoaan, mutta sillä kertaa minulle tuli jostain syystä kiire niin, että olin muutaman minuutin myöhässä sovitusta ajasta. Kiirehdin paikalle ja ihmettelin, kun kaverin autoa ei näkynyt missään, joten soitin sitten perään. Oli jo lähtenyt, kun olin kuulemma myöhässä. Vitutti ihan tosi paljon.

Minä menin sitten kotiin ja poikaystävä lähti heittämään minua harrastukseen. Ehdin paikalle ihan hyvin ennen tunnin alkua. Sen jälkeen tuli sellainen olo, että ehkä seuraani ei sitten kaivattu. Ehkä olisi pitänyt vuorotella kyydeissä eikä vain olettaa, että raha korvaa vaivan. Huvittavinta kuitenkin oli, että oikeasti se oli niin päin, että tämä samainen kaveri oli se, jota sai aina odottaa, mutta pääsipähän hän kerran sitten näpäyttämään.  Mä en siis koskaan ole tehnyt hänelle tuollaista, vaikka odottelemaan olen joutunutkin. Myöhästely on huono tapa, mutta mun mielestä voi myös soittaa, kun puhelin on keksitty. Mä nyt kuitenkin olen 99% aina ajoissa, joten naurettavaa osoittaa mieltä 5 minuutin myöhästymisestä.

Joo, kuulostaa tutulle.

Meitä oli 4-8 miehen löyhä kaveriporukka ja käytiin pelaa sulkapalloa, useimmiten nelinpelinä yhden koulun salissa, minne meidän porukalla oli avain. Joskus meitä oli neljä, joskus kuusi, joskus koko porukka.

Yksi oli aina myöhässä. Sanotaan vaikka Pena.

Muut oli jo usein pelaamassa kun Pena hakkasi ovea.

Muutama kerta oli jees ja käytiin nöyrästi avaamassa. Mutta Penan myöhästely jatkui aina vaan.

Sit kerran annettiin Penan olla pakkasessa ovea hakkaamassa kymmenen minuuttia. Pelattiin vaan vaikka kuultiin oven hakkaaminen, Pena kierteli ympäri koulua, soitteli kännyihin jotka soi pukuhuoneessa ja heitteli lunta ikkunaan jne.

Sitten kun joku kävi avaamassa sanottiin, ettei kuultu.

Pena tajusi homman nimen, eikä Penaa sen jälkeen nähty peleillä.

Mutta vaimon veli meni samaan työpaikkaan kuin missä Pena oli ja sanoi, että Pena oli aina myöhässä palavereista, kunnes YTt tuli ja Pena lähti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka isosta myöhästelystä on kyse? Itse saatan usein olla 10-15min myöhässä, kun lähtökiireessä sattuu ja tapahtuu aina kaikenlaista: huitaisen aamukahvin lattialle, en löydä avaimiani, luulin olleeni suihkussa 20min mutta olinkin 35min, jne.

Mistään oikeasti aikataulutetusta (leffa alkaa klo 18:00, juna lähtee klo 10, jne.) en ole koskaan myöhässä, mutta sellaisista ”tulkaa istumaan iltaa kahdeksasta eteenpäin” myöhästyn usein…

10-15 min ei ole mun mielestä edes vielä myöhässä olemista, jos mennään johonkin terassille tms. epäviralliseen paikkaan.

Kerrotko tämän myös niille joiden kanssa sovit tapaamisen?

Jos tavataan jossain muualla, odottelen max vartin ja lähden pois. En kysele perään enkä ilmoittele lähteväni ( tämä siis sellaisen kaverin kanssa joka on aina myöhässä ja jonka kanssa asiasta on keskusteltu moneen kertaan)

Jos kaveri on kutsuttu meille syömään tai iltaa istumaan niin muut syö silloin kun on sovittu, myöhästelijä saa syödä itekseen kylmiä jämiä. Muu seurue ei joudu odottelemaan yhtä.

En tykkää odottaa. Ilme osoittaa sen joka myöhästyy.