Oli riitaa, mutta sitten yhtä äkkiä iski sellainen tyyneys
Ja tuli tunne, että asiat menee miten menee - turha taistella vastaan. Sitten ei enää ahdistanut. Mikä
Tää tällainen tunne on?
Kommentit (8)
Löysit sen jujun, millä pääsee ahdistuksesta: hyväksymällä.
What you resist, it persists.
Carl Jung
Vierailija kirjoitti:
Löysit sen jujun, millä pääsee ahdistuksesta: hyväksymällä.
What you resist, it persists.
Carl Jung
No niinpä. Mutta en tiedä miksi oli nyt helppo hyväksyä, antaa olla. Aina ei ole ollut niin.
Ehkä olet oppinut? Ehkä resilienssi on kehittynyt?
Täällä seksi kyllä kelpaa, ja kehrää kuin kissa niissä tilanteissa.
Mutta auta armias jos olisi sanottava jokin positiivinen asia toiselle tai toisesta muiden ihmisten kuullen. Kauhea napina ja marina kuinka erilaiset tavat ja elämänkatsomus on. Jälkeenpäin kummastellessani saan kuulla vakiofraasit "hän on tottunut puhumaan ironisesti" ja "ettei kukaan vaan pääse kateellisena luulemaan että meillä menee hyvin".
Noh, tällä suuntauksella ei tule olemaan kateellisista kiusaa. Panettelua ja vahingoniloa senkin edestä.
Te järkevät ihmiset; puoliso ei ole vastustaja, vaan taistelutoveri.
Joskus näinkin