Mitä tavaroita sait rippi- ja yo-lahjaksi? Onko vielä käytössä?

Rippilahjaksi tuli Bismarckin ohut rannekultaketju. Niin ohut, että käytössä piti varoa katkeamista. 35 vuotta oli laatikon perillä ja vein sen muun kultaromun kanssa kultaliikkeeseen ja laitoin rahoiksi. Oli jäänyt jostain kumman syystä pieneksikin..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ja pikkusiskolleni äiti oli painottanut teinistä asti, että omaa tulevaa kotia pitää alkaa ajattelemaan ja piti valita astiastot ym. joita alkaa keräämään ja pyytämään sukulaisilta lahjoiksi juhlapäivinä. Siskoa taisi hieman hiertää, mutta itse olin oiken tyytyväinen, kun sain yhä nykyäänkin käytössä olevat astiastot, aterimet ja muita tykötarpeita. Muista lahjoista muistan vanhemmilta saamani rippiristin, josta en pitänyt ollenkaan, joten korurasiassa se seisoo. Yksiltä tuttavilta sain hopeisen rannekorun. En käytä normaalisti rannekoruja, mutta tuota korua käytän jos on sopiva tilaisuus.

Mä en ole koskaan tajunnut tätä astioiden keräämistä teinistä asti, varsinkin kun nykyään voi halvalla ostaa koko satsin kerralaa Ikeasta. Jotkut kaverini keräsi astioita rippivuodesta lähtien. Itse menin opiskeluvuodet satunnaisilla astioilla ja sen jälkeen olen ostanut kerralla astiastot (jonkun verran täydennellen). 

Näinhän se on. Joku tykkää, toinen ei.

Itse sain Valenciaa lahjaksi. Pikkusisko keräsi mustaa halpissarjaa, joku octa, siinä on monta kulmaa, luult 8.

Sisko sai 6 lautasta, ison kulhon ja minä yhden kahvikupin. Minun valenciat ovat edelleen käytössä.

Sain myös yo lahjaksi carelia aterimia.

Äiti sanoi kaikille omille sukulaisille tuokaa mielummin 1 haarukka tätä sarjaa, kuin tusina toista.

Mieheni asunnossa oli tällainen Ikean setti. Ajoi kyllä asiansa, mutta ei kestänyt käyttöä. Antoi kaikki pikkuveljelleen.

Sain taulun ja skootterin. Taulu edelleen käytössä. Pidän siitä todella paljon. Skootterin myin parikymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ja pikkusiskolleni äiti oli painottanut teinistä asti, että omaa tulevaa kotia pitää alkaa ajattelemaan ja piti valita astiastot ym. joita alkaa keräämään ja pyytämään sukulaisilta lahjoiksi juhlapäivinä. Siskoa taisi hieman hiertää, mutta itse olin oiken tyytyväinen, kun sain yhä nykyäänkin käytössä olevat astiastot, aterimet ja muita tykötarpeita. Muista lahjoista muistan vanhemmilta saamani rippiristin, josta en pitänyt ollenkaan, joten korurasiassa se seisoo. Yksiltä tuttavilta sain hopeisen rannekorun. En käytä normaalisti rannekoruja, mutta tuota korua käytän jos on sopiva tilaisuus.

Mä en ole koskaan tajunnut tätä astioiden keräämistä teinistä asti, varsinkin kun nykyään voi halvalla ostaa koko satsin kerralaa Ikeasta. Jotkut kaverini keräsi astioita rippivuodesta lähtien. Itse menin opiskeluvuodet satunnaisilla astioilla ja sen jälkeen olen ostanut kerralla astiastot (jonkun verran täydennellen). 

Kaikki ei halua halpoja Ikean astioita, vaan keräävät mieluummin jotain mieleistä sarjaa.

Ei minullakaan sitä Ikeaa ole, vaan Iittalan astiasto, mutta jos olisin nyt ylioppilas, niin ennemmin ottaisin rahaa ja ostaisin sen Ikea-sarjan opiskelijakämppään ja sitten myöhemmin kerralla koko sarjan mieleistä astiastoa. Mieltymyksetkin ehtivät muuttua vuosien aikana. 

Rippilahjaksi sain parikin kaulakorua, kultasormuksen sekä -korvikset. Sormusta ja korviksia olen aikoinaan käyttnyt, mutta en nyt enää. Siihen aikaan ei annettu rahaa rippilahjaksi. Jos ei muuta keksitty, niin sitten kukkapuska. 

Ylioppilaslahjaksi sain rahaa. Sanoin kaikille, joille ilkesin, että mieluiten rahaa, jolla hankin sitten sellaista tavaraa,josta pidän. Lisäksi sain saavillisen ruusuja. Nekin olisin mieluiten ottanut rahassa! Syksyllä lähdin opiskelemaan ja lahjarahat tulivat tarpeeseen eli leipään ne hupenivat ja vuokraan.

Edelleen satunnaisessa käytössä Iittalan Villiruusu-sarjan mattalasiset tarjoilukulho ja neljä annoskulhoa. Tarjoilukulhoa käytän joskus vihreän salaatin tarjoiluun ja annoskulhoista syödään jäätelöä. Yo-lahjoja 37 vuoden takaa. Pussilakanat ja muut sensellaiset lahjat ovat jo hävinneet maailman tuuliin. Vanhempieni maksama ajokortti sentään on käytössä, uusittuna sukunimen vaihtumisen jälkeen tosin.

Pääsin ripille -98, vieraita oli kourallinen. Lahjaksi oli tapana antaa koruja, kaikki kaveritkin sai lähinnä koruja. Äiti oli sanonut vieraille, että ”joku koru” kun olivat kyselleet mitähän lahjaksi... Koin asian hieman kurjaksi, kun en koskaan ollut käyttänyt siihen mennessäkään koruja tai osoittanut mitään mielenkiintoa niitä kohtaan, eikä silti osattu yhtään lukea olenko mikään ”koruihminen”. Ts. persoonani oli merkityksetön/ei kiinnostanut. Sen jälkeenkään en ole käyttänyt koruja nappikorviksia lukuunottamatta. Käyttämättä jäivät kaikki rippilahjat siis.

Yo-lahjaksi sain Teema-sarjan astiastoa. En juurikaan käytä, kun ovat sitä ankean harmaata väriä. Jos tulee vieraita, niin katan ne pöytään.

Hopeisia Kalevala-koruja, joita en käytä koskaan. Käytän kultakoruja ja olen aina käyttänyt. Lisäksi mulla on niin kapeat ranteet ja sormet, että noita koruja pitäisi käydä pienennyttämässä, jos meinaisin käyttää.

Kukat oli kivoja, vaikka niistä ei kestävää jälkeä jäänytkään :)

Rahaa, käytän edelleen, mutta en enää samoja seteleitä, ne on vaihtunut useasti vuosien varrella.

Sain koruja lahjaksi ja aikanaan kun tarvitsin rahaa,vein ne panttiin.

Sain rippilahjaksi vanhemmilta v.1989 muistaakseni 800 mk arvoisen pokkari(filmi)kameran. Ei ole enää käytössä, tallessa kyllä, luulisin. :-)

Rippilahjaksi sain digikameran, joka oli monta vuotta käytössä. Annoin sen myöhemmin vielä äidille käyttöön.

Yo-lahjaksi sain joitain satunnaisia astioita. Käytin kyllä niitä ahkerasti sen ajan kun vielä asuin lapsuudenkodissani, mutta poismuuttaessani ostin yhteensopivat setit omaan kotiin, ja jätin lahja-astiat vanhempien ja nuoremman veljen käyttöön. Sain myös kakkulapion, joka on ollut melko vähäisellä käytöllä, toisaalta hyvähän sellainenkin on olla varalla.

Sain pyykinpesukoneen. Oli käytössä yli 25 vuotta. Vanhaa, kestävää, kotimaista laatua.

Yo -lahjaksi sain Hackmanin Elegia sarjan kaksi kattilaa, ovat edelleen käytössä. 30 vuotta tästä aikaa. Hyvin ovat kestäneet.

Mä sain rippilahjaksi rahan lisäksi yhden hopeisen kaulakorun (ei ollut rippiristi, sen osti äitini), jota kyllä silloin käytin, sittemmin kadonnut. Ylppärilahjaksi sain myös lähinnä rahaa + yhden kirjaillun tyynyliinan, jota en ole vieläköön raaskinut käyttää :D ja 4 jotain Iittalan lasia, jotka olivat mielestäni tosi rumia, taisin ne lopulta antaa veljelleni, kun hän muutti omilleen ja oli astiat vähissä.

Muistakaa säilyttää omille lapsille muistoksi myös astiat korut ja ristit.Jeesus ja risti tarkoittaa meidät on sovitettu älkää menkää pois Ristiltä !! Jokainen kuolee joku päivä silloin ei Jeesuksen pilkkaajat saa armoa.

Sain rippilahjaksi silloin mielestäni ihan kauheat korvakorut enoltani (joka oli myös kummini). Myöhemmällä iällä aloinkin pitää niistä kovasti. Ikäväkseni toinen katosi muutama vuosi sitten.

Sitä perussettiä kirjoitti:

Yo-lahjaksi sain Teema-sarjan astiastoa. En juurikaan käytä, kun ovat sitä ankean harmaata väriä. Jos tulee vieraita, niin katan ne pöytään.

Hopeisia Kalevala-koruja, joita en käytä koskaan. Käytän kultakoruja ja olen aina käyttänyt. Lisäksi mulla on niin kapeat ranteet ja sormet, että noita koruja pitäisi käydä pienennyttämässä, jos meinaisin käyttää.

Kukat oli kivoja, vaikka niistä ei kestävää jälkeä jäänytkään :)

Harmaat teemat saa hienoksi kun lisää valkoisia tarjoilulautasia ja kukkamaljakon sokerikon ja lautasliinat teemasta riippuen keltaiset valkoiset tai nekin harmaat.Nehän on hienot muotiväri oli monta vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rippilahjaksi sain rimpulan kultaketjun, joka katkesi heti alkuunsa.

YO en ole, mutta ammattikoulusta valmistumisen kunniaksi sain Muurlan Aalto-vaasin kopion, joka oli jo valmiiksi halkinainen.

M 45

Oi voi. Kuka kehtaa tuoda rikkinäisen maljakon?

Niitä saa halvalla Sörnäisten Piritorilta.

YO-lahjaksi sain keittokirjan joka oli kauan käytössä, hiljattain jäänyt kaapin perälle.

korvikset joita käytin kymmeniä vuosia kunnes katosivat.

Kaulakorun, josta myöhemmin möin kultaiset osat...

 Naapureilta pyyhesetti, joka varmaan kulutettiin loppuun koko perheen voimin. Näytti ensin halvalta ja rumalta mutta osoittautui käytännölliseksi.

Sain varmaan jonkun verran rahaa, mutta en muista miten käytin. Varmaan kulutin koska muutin pian sen jälkeen muualle yksin.

Muuta en nyt muista. Sain paljon lahjoja ylioppilaana. Kun täytin 20,30,40 ja 50 en ole saanut niin paljon, enkä niin hyviäkään juttuja.