En jaksa enää täysi-ikäistä nepsy-tytärtä
Olen täysin lopussa ja menossa hakemaan sairauslomaa unettomuuden ja stressin takia. Täysi-ikäinen tytär valvoo yöt ja nukkuu päivät. Laiminlyö täysin opiskelun. Hänellä on selkeitä mt-ongelmia, muttei suostu hakemaan apua. Huutaa ja raivoaa vaan. En voi häntä uloskaan heittää, sillä ei selviydy yksinään autisminsa takia. Mistä voin saada apua elämäämme? Onko kellään tietoa, keneen voisi olla yhteydessä?
Kommentit (37)
Ota yhteys alueesi sosiaalityöntekijään ja selitä tilanteenne. Saat oikeaa tietoa ja asiat lähtevät johonkin suuntaan varmasti rullaamaan.
On aika päästää hänestä irti.. kyllä Luoja luotunsa huolehtii. Sinä olet tehnyt osuutesi. Nyt on yhteiskunnan aika yrittää.
Vierailija kirjoitti:
On aika päästää hänestä irti.. kyllä Luoja luotunsa huolehtii. Sinä olet tehnyt osuutesi. Nyt on yhteiskunnan aika yrittää.
Miksi yhteyskunnan? Jokainen pitää huolta lapsistaan
Vierailija kirjoitti:
Ota yhteys alueesi sosiaalityöntekijään ja selitä tilanteenne. Saat oikeaa tietoa ja asiat lähtevät johonkin suuntaan varmasti rullaamaan.
Viime vuonna kun hän oli alaikäinen, pyysin lastensuojelun sosiaalityöntekijät meille ja he kävivätkin kaksi kertaa. Eivät kuitenkaan tehneet yhtään mitään. Tytär ei ollut yhteistyökykyinen, eikä halunnut mitään apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota yhteys alueesi sosiaalityöntekijään ja selitä tilanteenne. Saat oikeaa tietoa ja asiat lähtevät johonkin suuntaan varmasti rullaamaan.
Viime vuonna kun hän oli alaikäinen, pyysin lastensuojelun sosiaalityöntekijät meille ja he kävivätkin kaksi kertaa. Eivät kuitenkaan tehneet yhtään mitään. Tytär ei ollut yhteistyökykyinen, eikä halunnut mitään apua.
Laita omilleen asumaan ja tee huoli-ilmoitus jos ei ala pärjäämään. Siis eikö hän suostu muuttamaan pois kotoa? Vai oletko edes yrittänyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota yhteys alueesi sosiaalityöntekijään ja selitä tilanteenne. Saat oikeaa tietoa ja asiat lähtevät johonkin suuntaan varmasti rullaamaan.
Viime vuonna kun hän oli alaikäinen, pyysin lastensuojelun sosiaalityöntekijät meille ja he kävivätkin kaksi kertaa. Eivät kuitenkaan tehneet yhtään mitään. Tytär ei ollut yhteistyökykyinen, eikä halunnut mitään apua.
Laita omilleen asumaan ja tee huoli-ilmoitus jos ei ala pärjäämään. Siis eikö hän suostu muuttamaan pois kotoa? Vai oletko edes yrittänyt?
Ei suostu muuttamaan. Ei edes puhumaan asiasta. Hänelle on kaikki muutokset olleet aina todella vaikeita. Ja kuka hänelle edes vuokraisi asunnon? ap
Ajat jonnekin erämaahan ja jätät sinne. Sen jälkeen unohdat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota yhteys alueesi sosiaalityöntekijään ja selitä tilanteenne. Saat oikeaa tietoa ja asiat lähtevät johonkin suuntaan varmasti rullaamaan.
Viime vuonna kun hän oli alaikäinen, pyysin lastensuojelun sosiaalityöntekijät meille ja he kävivätkin kaksi kertaa. Eivät kuitenkaan tehneet yhtään mitään. Tytär ei ollut yhteistyökykyinen, eikä halunnut mitään apua.
Laita omilleen asumaan ja tee huoli-ilmoitus jos ei ala pärjäämään. Siis eikö hän suostu muuttamaan pois kotoa? Vai oletko edes yrittänyt?
Ei suostu muuttamaan. Ei edes puhumaan asiasta. Hänelle on kaikki muutokset olleet aina todella vaikeita. Ja kuka hänelle edes vuokraisi asunnon? ap
Onko ongelmakirjo niin laaja, että pärjäisikö edes omillaan yksin vai tarviiko tuettua asumista.
Asiat ei etene, jos ei niitä laita etenemään. Monesti näissä vaan tarvii uusia ja toistuvia yhteydenottoja viranomaisiin, että asiat etenevät. Ei muuta kuin uudestaan yhteys sosiaalityöntekijöihin. Jos ette viimeksi saaneet vielä apua niin ei tarkoita sitä ettette koskaan saa. Kerrot, että tilanne kärjistyy vaan ja huononee koko ajan. Ette pärjää. Saatte kyllä apua, kun et anna periksi.
Saisitko apua esim autismisäätiön verkkosivuilta? https://www.autismisaatio.fi/
Omasta kokemuksesta tiedän, että täysikäiselle lapselle avun saaminen on todella todella vaikeaa. Joten paljon tsemppiä!
Tuettu asuminen taitaa olla se paras vaihtoehto.
Tuetusti asumaan johonkin? Ammattilaiset pitäis huolen perusasioista mitä tulee vastaan.
Nyt taitaa kuitenkin olla niin, että tuettuun asumiseen ei pääse ilman diagnosia ja hän ei suostu menemään tutkimuksiin. ap
Vierailija kirjoitti:
Nyt taitaa kuitenkin olla niin, että tuettuun asumiseen ei pääse ilman diagnosia ja hän ei suostu menemään tutkimuksiin. ap
Jos hänellä ei ole diagnoosia, niin minkä perusteella olet tullut juuri siihen päätelmään, että hän on autismin kirjolla? Myös "pelkät" mt-ongelmat voivat aiheuttaa holtitonta, aggressiivista ja impulsiivista käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Nyt taitaa kuitenkin olla niin, että tuettuun asumiseen ei pääse ilman diagnosia ja hän ei suostu menemään tutkimuksiin. ap
Katso hänelle joku pikku vuokra-asunto ja heitä pihalle. Niin äitini teki, kun täytin 18v enkä oppimisvaikeuksien takia edes pärjännyt koulussa. Hyvin kuitenkin pärjäsin yksin asumisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt taitaa kuitenkin olla niin, että tuettuun asumiseen ei pääse ilman diagnosia ja hän ei suostu menemään tutkimuksiin. ap
Jos hänellä ei ole diagnoosia, niin minkä perusteella olet tullut juuri siihen päätelmään, että hän on autismin kirjolla? Myös "pelkät" mt-ongelmat voivat aiheuttaa holtitonta, aggressiivista ja impulsiivista käytöstä.
Hänellä on ollut selviä autismin piirteitä jo lapsesta asti. Ei tunne janoa tai nälkää, on sosiaalisesti täysin taidoton, ei katso ihmisiä silmiin, on kiinostunut vain muutamasta häntä aina kiinnostaneesta asiasta, jumiutuu omiin maailmoihinsa jatkuvasti eli toiminnanohjausongelmat ovat mittavia. Aivan tavallisten asioiden tekeminen vie todella paljon aikaa. Hänellä on myös isoja vaikeuksia hahmottaa ajan kulua. ja näitä aioita olisi vaikka kuinka paljon ja ovat pahentuneet paljon teini-iässä.
Vierailija kirjoitti:
Nyt taitaa kuitenkin olla niin, että tuettuun asumiseen ei pääse ilman diagnosia ja hän ei suostu menemään tutkimuksiin. ap
Aikuiselle ihmiselle voi kyllä jo vähän ehtojakin laittaa. Sinunhan ei ole edes lain mukaan pakko asuttaa tyttöä enää luonasi. Mitäpä jos ehdotat hänelle, että jos tyttö ei ole valmis hakemaan itselleen apua, et sinäkään näissä olosuhteissa aio jatkaa yhteiselämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota yhteys alueesi sosiaalityöntekijään ja selitä tilanteenne. Saat oikeaa tietoa ja asiat lähtevät johonkin suuntaan varmasti rullaamaan.
Viime vuonna kun hän oli alaikäinen, pyysin lastensuojelun sosiaalityöntekijät meille ja he kävivätkin kaksi kertaa. Eivät kuitenkaan tehneet yhtään mitään. Tytär ei ollut yhteistyökykyinen, eikä halunnut mitään apua.
Laita omilleen asumaan ja tee huoli-ilmoitus jos ei ala pärjäämään. Siis eikö hän suostu muuttamaan pois kotoa? Vai oletko edes yrittänyt?
Ei suostu muuttamaan. Ei edes puhumaan asiasta. Hänelle on kaikki muutokset olleet aina todella vaikeita. Ja kuka hänelle edes vuokraisi asunnon? ap
Onko ongelmakirjo niin laaja, että pärjäisikö edes omillaan yksin vai tarviiko tuettua asumista.
Asiat ei etene, jos ei niitä laita etenemään. Monesti näissä vaan tarvii uusia ja toistuvia yhteydenottoja viranomaisiin, että asiat etenevät. Ei muuta kuin uudestaan yhteys sosiaalityöntekijöihin. Jos ette viimeksi saaneet vielä apua niin ei tarkoita sitä ettette koskaan saa. Kerrot, että tilanne kärjistyy vaan ja huononee koko ajan. Ette pärjää. Saatte kyllä apua, kun et anna periksi.
Näin juuri. Minulla on Asperger-poika, eikä kaikista tukitoimista, esim. nepsyvalmentajasta, ole ollut mitään apua. Sitä apua pitää hakea niin kauan ja niin monesta paikasta, että sitä saa. Kysy jostain alan yhdistyksestä vaikka, mihin kannattaa ottaa yhteyttä. Tsemppiä! Ymmärrän täysin, että olet uupunut, mutta ei kukaan halua omaa lastaan vahingoittaakaan jättämällä pulaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt taitaa kuitenkin olla niin, että tuettuun asumiseen ei pääse ilman diagnosia ja hän ei suostu menemään tutkimuksiin. ap
Jos hänellä ei ole diagnoosia, niin minkä perusteella olet tullut juuri siihen päätelmään, että hän on autismin kirjolla? Myös "pelkät" mt-ongelmat voivat aiheuttaa holtitonta, aggressiivista ja impulsiivista käytöstä.
Hänellä on ollut selviä autismin piirteitä jo lapsesta asti. Ei tunne janoa tai nälkää, on sosiaalisesti täysin taidoton, ei katso ihmisiä silmiin, on kiinostunut vain muutamasta häntä aina kiinnostaneesta asiasta, jumiutuu omiin maailmoihinsa jatkuvasti eli toiminnanohjausongelmat ovat mittavia. Aivan tavallisten asioiden tekeminen vie todella paljon aikaa. Hänellä on myös isoja vaikeuksia hahmottaa ajan kulua. ja näitä aioita olisi vaikka kuinka paljon ja ovat pahentuneet paljon teini-iässä.
Miksi ei asiaa ole tutkittu lapsena?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt taitaa kuitenkin olla niin, että tuettuun asumiseen ei pääse ilman diagnosia ja hän ei suostu menemään tutkimuksiin. ap
Jos hänellä ei ole diagnoosia, niin minkä perusteella olet tullut juuri siihen päätelmään, että hän on autismin kirjolla? Myös "pelkät" mt-ongelmat voivat aiheuttaa holtitonta, aggressiivista ja impulsiivista käytöstä.
Hänellä on ollut selviä autismin piirteitä jo lapsesta asti. Ei tunne janoa tai nälkää, on sosiaalisesti täysin taidoton, ei katso ihmisiä silmiin, on kiinostunut vain muutamasta häntä aina kiinnostaneesta asiasta, jumiutuu omiin maailmoihinsa jatkuvasti eli toiminnanohjausongelmat ovat mittavia. Aivan tavallisten asioiden tekeminen vie todella paljon aikaa. Hänellä on myös isoja vaikeuksia hahmottaa ajan kulua. ja näitä aioita olisi vaikka kuinka paljon ja ovat pahentuneet paljon teini-iässä.
No jos tyttö ei tuolla oirekuvalla ole valmis hakemaan apua niin teet hänestä sekä perheestänne itse ilmoituksen sosiaalitoimelle. Varmaan dg tulisi, kun tutkimukset saadaan tehtyä-olipa kyse sitten mistä vaan. Kuulostaa siltä, ettei yksin tulisi pärjäämään vaan tuettu asuminen olisi hänelle oikea ratkaisu. Mutta ilman avun hakemista mikään ei etene.
Olet ennenkin tehnyt aloitusta tästä. Eikö siinä ollut mitään mikä käy? Muistaakseni minäkin annoin pari vinkkiä. Asialle ei sitten paljon voi, jos et voi tehdä mitään ja annat tilanteen jatkua vaan.