Miehen aikuiset lapset ovat melkein joka viikonloppu täällä
Eivät siis vain käy omasta kaupungistaan, vaan ovat ja asuvat kuin kodissaan monesti ns. pitkän viikonlopun. Eivätkä tule kaikki samaan aikaan vaan yksi aina yhtenä viikonloppuna. Alan olla poikki tästä kun on pieni vauvakin talossa joten rauhalliset hetket ovat jo muutenkin harvassa :(
Mieskin lähtee niin helposti aikuisten lastensa touhuihin mukaan ja saattaa viipyä heidän kanssaan koko illankin jossain kaupungilla ja ravintolassa syömässä. Puhunko ongelmasta ensin miehelle vai näille vierailijoille?
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Onpa ihme ongelma. Totta kai lapsilla on oikeus nähdä isäänsä, vaikka ovatkin täysi-ikäisiä... Oletpa itsekäs :(
Ap ei vielä ymmärrä, mutta sitten ymmärtää kun oma lapsi on heittopussina miehen uudessa perheessä.
Nyt varaat itsellesi hotelli viikonlopun ja perjantaina ojennat vauvan miehelle ja lähdet viettämään omaa aikaa.
Minunkin miehelläni on aikuiset lapset ja käyvät useasti mutta kutsuttuina. Heillä omat kodit ja elämät niin vaikka saisivatkin niin eivät jää nurkkiin maleksimaan. Kyllä luonto on tehnyt tehtävänsä ja lapset ovat oikeasti lentäneet pesästään. Taitaa miehesi lapset olla aika hemmoteltuja
Näin käy, kun ottaa käytetyn miehen ja tekee vauvan papparaisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Huom, melkein...
saattaa viipyä...
Värikynät on oikein oivallinen ja mielenkiintoinen lelu aikuistenkin käyttöön ja luulen, että ap nyt vähän liioittelee.
Kenen kanssa sinä olet parisuhteessa? Miehen vai tämän lasten kanssa?
Jos asutte heidän lapsuudenkodissaan ja he ovat aikuisia ihmisiä, niin lienee passaamisvastuu heistä aika vähäinen tai kasvatustyö on jäänyt kesken. Minusta sinun on hyväksyttävä, että on monenlaisia tapoja olla perhe. MIehesi haluaa läheisemmät välit lapsiinsa kuin mitä sinä heille soisit ja toisin päin. Minusta on selvää, että sinä olet se joka tässä joustaa muiden hyväksi. Tekee hyvää myös vauvallenne, jos hänelle kehittyy läheiset välit sisaruksiinsa.
Ja sitten ihmetellään, että Suomessa nuoret aikuiset ovat kovin yksinäisiä ja kärsivät tästäkin syystä mielenterveyden häiriöistä.
Lapset. tulevat. aina. ensin.
MInkäikäisistä aikuisista tässä puhutaan? Hädin tuskin 20 v. vai yli 30 v? Jos ovat juuri muuttaneet pois kotona, niin kyllä tilanne parissa vuodessa tasaantuu, kun löytävät kumppanin ja perustavat perheen tai muuten vaan elämä ja opiskelut vie aikaa.
Mieheni käy vanhemmillaan n kerran kk. Hänellä on siellä oma huone jäljellä.
Olen silloin töissä, pe - su teen 12 h per päivä.
Mies käy hakemassa ruokakassin, tekee lapsille ruuat, pedit anoppi laittaa valmiiksi.
Hän yrittää olla niin, että lapsista on mahd vähän vaivaa. Appivanhemmat ovat jo iäkkäitä, he viihtyvät lastenlasten kanssa samassa huoneessa, vaikka eivät touhua mitään.
Aina myös korjaa jotain, auttaa askareissa.
Pari kk sitten tilasi äitinsä kanssa uunin. Auttoi valitsemaan. Uuni tuli ja siihen tilattiin viennit ja tuonnit. Asentajan unohtivat vanhat ottaa mukaan, mies hoiti sen loppuun.
Mitä haittaa aikuisesta lapsesta on ?
Jos syö liikaa, laita lisää riisiä
Vierailija kirjoitti:
Tottakai ensiksi miehellesi puhut. Mutta ihan oikeasti on niillä aikuisilla lapsillakin oikeus olla siellä! Jos sulla jokin ongelma asian kanssa niin miten ois jos sä lähtisit vaikka äitisi luokse niinä viikonloppuina
Oletko 19-vuotias juuri kotoa pois muuttanut äidin patojen ääreen kaipaava rassukka? Tietenkään AIKUISET ihmiset eivät vain kävele TOISTEN KOTIIN kutsumatta joka viikonloppu syömään heidän ruokiaan ja majailemaan heidän nurkissaan. Ymmärrän ap:ta kyllä aivan täydellisesti.
Lapsuudenkoti-status ei tuo mitään loppuiän kestävää rajoittamatonta käyttöoikeutta taloon ja sen irtaimistoon.
Kyllä omassa kodissaan pitää voida olla rauhassa ilman että jatkuvasti on joku kestittävänä, oli kyseessä oma lapsi, puolison lapsi, ystävä tai kuka tahansa. Eikä se poissulje sitä etteikö voisi olla läheinen näiden poismuuttaneiden aikuisten lasten kanssa vaikkei heitä siihen jatkuvasti haluaisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai ensiksi miehellesi puhut. Mutta ihan oikeasti on niillä aikuisilla lapsillakin oikeus olla siellä! Jos sulla jokin ongelma asian kanssa niin miten ois jos sä lähtisit vaikka äitisi luokse niinä viikonloppuina
Oletko 19-vuotias juuri kotoa pois muuttanut äidin patojen ääreen kaipaava rassukka? Tietenkään AIKUISET ihmiset eivät vain kävele TOISTEN KOTIIN kutsumatta joka viikonloppu syömään heidän ruokiaan ja majailemaan heidän nurkissaan. Ymmärrän ap:ta kyllä aivan täydellisesti.
Lapsuudenkoti-status ei tuo mitään loppuiän kestävää rajoittamatonta käyttöoikeutta taloon ja sen irtaimistoon.
Kyllä omassa kodissaan pitää voida olla rauhassa ilman että jatkuvasti on joku kestittävänä, oli kyseessä oma lapsi, puolison lapsi, ystävä tai kuka tahansa. Eikä se poissulje sitä etteikö voisi olla läheinen näiden poismuuttaneiden aikuisten lasten kanssa vaikkei heitä siihen jatkuvasti haluaisikaan.
Niin, tässähän on vain kyse siitä, että ihmisillä on erilaisia käsityksiä kodista ja perheestä. Minulla on aina ollut n.s. loppuiän kestävä rajoittamaton käyttöoikeus lapsuudenkotiini ja omilla lapsillani on sama omaan kotiinsa. Uusperheissän näitä käsityksiä sitten yritetään yhteensovittaa. Siihen lähteköön se joka haluaa, minä en tule ikinä lähtemään.
Tässä on syy miksi en menisi ikinä yhteen asumaan, jos miehellä on lapsia edellisestä liitosta. Se ei auta että ovat aikuisia, koska sitten ovat vuorossa lastenlapset.
Tilanne on vaikea, mutta jonkinlaiset rajat pitää
Kuitenkin asettaa. Omatkin lapset kysyvät sopiiko tulla, ainakin meillä. Mutta äitipuoli saa helposti syyt niskoilleen, luulisin.
Minusta ei olisi äitipuoleksi eikä varamummoksi, omat porukat puolisoineen riittävät mainiosti. Lastenlapsiakin saattaa uusperheluvioissa olla niin paljon, että introverttiä hengästyttää, kun jälkikasvukin saattaa erota ja saada bonuslapsia.
Minusta on tärkeintä, ettei ketään syrjitä. Kaikki ovat yhtä tärkeitä, jos kerran uusperhekuvioon lähtee. Sen verran pitää aikuisilta kypsyyttä löytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai ensiksi miehellesi puhut. Mutta ihan oikeasti on niillä aikuisilla lapsillakin oikeus olla siellä! Jos sulla jokin ongelma asian kanssa niin miten ois jos sä lähtisit vaikka äitisi luokse niinä viikonloppuina
Oletko 19-vuotias juuri kotoa pois muuttanut äidin patojen ääreen kaipaava rassukka? Tietenkään AIKUISET ihmiset eivät vain kävele TOISTEN KOTIIN kutsumatta joka viikonloppu syömään heidän ruokiaan ja majailemaan heidän nurkissaan. Ymmärrän ap:ta kyllä aivan täydellisesti.
Lapsuudenkoti-status ei tuo mitään loppuiän kestävää rajoittamatonta käyttöoikeutta taloon ja sen irtaimistoon.
Kyllä omassa kodissaan pitää voida olla rauhassa ilman että jatkuvasti on joku kestittävänä, oli kyseessä oma lapsi, puolison lapsi, ystävä tai kuka tahansa. Eikä se poissulje sitä etteikö voisi olla läheinen näiden poismuuttaneiden aikuisten lasten kanssa vaikkei heitä siihen jatkuvasti haluaisikaan.
Niin, tässähän on vain kyse siitä, että ihmisillä on erilaisia käsityksiä kodista ja perheestä. Minulla on aina ollut n.s. loppuiän kestävä rajoittamaton käyttöoikeus lapsuudenkotiini ja omilla lapsillani on sama omaan kotiinsa. Uusperheissän näitä käsityksiä sitten yritetään yhteensovittaa. Siihen lähteköön se joka haluaa, minä en tule ikinä lähtemään.
Ihanasti kirjoitettu. Vaikka olen jo yli 30,kyllä minua välillä surettaa että en voi vapaasti mennä äitini luo käymään tai olla siellä esim. Yötä koska miehensä ei pidä asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai ensiksi miehellesi puhut. Mutta ihan oikeasti on niillä aikuisilla lapsillakin oikeus olla siellä! Jos sulla jokin ongelma asian kanssa niin miten ois jos sä lähtisit vaikka äitisi luokse niinä viikonloppuina
Oletko 19-vuotias juuri kotoa pois muuttanut äidin patojen ääreen kaipaava rassukka? Tietenkään AIKUISET ihmiset eivät vain kävele TOISTEN KOTIIN kutsumatta joka viikonloppu syömään heidän ruokiaan ja majailemaan heidän nurkissaan. Ymmärrän ap:ta kyllä aivan täydellisesti.
Lapsuudenkoti-status ei tuo mitään loppuiän kestävää rajoittamatonta käyttöoikeutta taloon ja sen irtaimistoon.
Kyllä omassa kodissaan pitää voida olla rauhassa ilman että jatkuvasti on joku kestittävänä, oli kyseessä oma lapsi, puolison lapsi, ystävä tai kuka tahansa. Eikä se poissulje sitä etteikö voisi olla läheinen näiden poismuuttaneiden aikuisten lasten kanssa vaikkei heitä siihen jatkuvasti haluaisikaan.
Niin, tässähän on vain kyse siitä, että ihmisillä on erilaisia käsityksiä kodista ja perheestä. Minulla on aina ollut n.s. loppuiän kestävä rajoittamaton käyttöoikeus lapsuudenkotiini ja omilla lapsillani on sama omaan kotiinsa. Uusperheissän näitä käsityksiä sitten yritetään yhteensovittaa. Siihen lähteköön se joka haluaa, minä en tule ikinä lähtemään.
Ihanasti kirjoitettu. Vaikka olen jo yli 30,kyllä minua välillä surettaa että en voi vapaasti mennä äitini luo käymään tai olla siellä esim. Yötä koska miehensä ei pidä asiasta.
Onko samat säännöt myös miehen lapsille, jos sellaisia on? Entä asunnon koko?
Entä se arki? Mies ei tee niitä arjen pieniä tekoja ja vietä teidän kanssa aikaa?