Suomi on erikoinen maa. Meillä paheksutaan sitä, jos opiskellaan englantia tai jos opiskellaan matematiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on kumma miten keskustelu polarisoituu. Kaikki kai alkoi siitä, että yliopistoon pääsyssä painotetaan nykyään matematiikkaa. Siitä ollaan päästy matematiikan ja muiden aineiden vastakkainasetteluun (ja nyt näköjään pääsi englantikin mukaan). 

Ne joilla on sen suuntaista taipumusta ja kiinnostusta opiskelkoot matematiikkaa edelleen. Kielissä minua huolestuttaa englannin luoma monokulttuuri - lapset uskovat pärjäävänsä pelkällä englannilla kaikkialla. Ehkä sillä pärjääkin mutta paljon enemmän saa irti erityisesti elämästä (ja matkailustakin) ulkomaille kun edes auttavasti osaa kieltä. Tämän voin vahvistaa saksaa ja ranskaa puhuvana ja molemman kielisissä kulttuureissa asuneena. 

Oma asiansa on sitten se, että pienillä paikkakunnilla kielivalikoima on lukiossa juurikin: englanti, englanti ja sitten vielä tämä englanti

Ja vähän isommillakin... Koko Oulussa taitaa olla tasan 1 A-ranskan ryhmä ja tämäkin pienellä ala-asteella. Muista kielistä en tiedä, mutta epäilen englannin jyräävän täysin muualla. Esim. liikuntaluokalla (johon tullaan muista kouluista kolmannelle tai yläkouluun) tulee dilemma, miten ranskan ykkösellä aloittaneiden käy, kun Kastellissa ei ole ranskanryhmää kolmoselle.

Vierailija kirjoitti:

Syytä on kyllä oppilaanohjauksessakin. Monille lukiolaisille on tullut käsitys että korkeakouluihin voi päästä vain kirjoittamalla niitä aineita joista saa eniten hakupisteitä, kuten esim. pitkä matikka tai pitkä englanti.

Tässä unohtuu vain se että noistakin aineista sen L:n saa 5% kirjoittajista joten ne maksimipisteet jäävät suurimmalta osalta saamatta. Monelle lukiolaiselle olisi lopulta paljon järkevämpää kirjoittaa sellainen aine jossa on luontaisesti parempi tai jota kirjoitetaan vähemmän. Silloin voisi saada käytönnässä enemmän hakupisteitä kuin kirjoittamalla siitä suositusta aineesta huonomman arvosanan.

Esim. oma lapseni kirjoitti suosiolla ruotsin englannin sijasta. Englannin yleinen taso on niin huikea että L:stä ei olisi voinut haaveillakaan ja osaaminen olisi riittänyt ehkä M:ään. Ruotsin kirjoittajien taso taas on niin paljon alempi että siitä sai sitä muutaman kuukauden intensiivisellä opiskelulla L:n josta saa enemmän hakupisteitä kuin olisi saanut englannin M:stä. Samoin lyhyen matikan L antaa enemmän pisteitä kuin pitkän matikan M vaikka on paljon helpompi saada.

Tämä. On todella epäreilua, että lyhyen matikan ällästä tosiaan saa enemmän pisteitä kuin pitkän matikan ämmästä, vaikka jälkimmäinen vaatii valtavasti enemmän työtä. Tämä on nykyisen systeemin heikkous ja epäoikeudenmukaista kaikin puolin. Myös meillä abi kävi vasemmalla kädellä kirjoittamassa ruotsista eximian, ja kovasti sain vääntää, että meni kokeeseen. Kukaan hänen kavereistaan ei kirjoittanut ruotsia, vaikka siitä sai käytännössä ilmaiseksi ihan hyvän arvosanan todistukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syytä on kyllä oppilaanohjauksessakin. Monille lukiolaisille on tullut käsitys että korkeakouluihin voi päästä vain kirjoittamalla niitä aineita joista saa eniten hakupisteitä, kuten esim. pitkä matikka tai pitkä englanti.

Tässä unohtuu vain se että noistakin aineista sen L:n saa 5% kirjoittajista joten ne maksimipisteet jäävät suurimmalta osalta saamatta. Monelle lukiolaiselle olisi lopulta paljon järkevämpää kirjoittaa sellainen aine jossa on luontaisesti parempi tai jota kirjoitetaan vähemmän. Silloin voisi saada käytönnässä enemmän hakupisteitä kuin kirjoittamalla siitä suositusta aineesta huonomman arvosanan.

Esim. oma lapseni kirjoitti suosiolla ruotsin englannin sijasta. Englannin yleinen taso on niin huikea että L:stä ei olisi voinut haaveillakaan ja osaaminen olisi riittänyt ehkä M:ään. Ruotsin kirjoittajien taso taas on niin paljon alempi että siitä sai sitä muutaman kuukauden intensiivisellä opiskelulla L:n josta saa enemmän hakupisteitä kuin olisi saanut englannin M:stä. Samoin lyhyen matikan L antaa enemmän pisteitä kuin pitkän matikan M vaikka on paljon helpompi saada.

Tämä. On todella epäreilua, että lyhyen matikan ällästä tosiaan saa enemmän pisteitä kuin pitkän matikan ämmästä, vaikka jälkimmäinen vaatii valtavasti enemmän työtä. Tämä on nykyisen systeemin heikkous ja epäoikeudenmukaista kaikin puolin. Myös meillä abi kävi vasemmalla kädellä kirjoittamassa ruotsista eximian, ja kovasti sain vääntää, että meni kokeeseen. Kukaan hänen kavereistaan ei kirjoittanut ruotsia, vaikka siitä sai käytännössä ilmaiseksi ihan hyvän arvosanan todistukseen.

Tuo tuo esiin vain sen että aineista saadut hakupisteet tulevat todella mekaanisesti vain kunkin aineen kurssimäärän mukaan eivätkä aineen todellisen vaativuuden tai hyödyllisyyden perusteella.

Niin kauan kuin pisteet määräytyvät näin, on systeemi huono.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syytä on kyllä oppilaanohjauksessakin. Monille lukiolaisille on tullut käsitys että korkeakouluihin voi päästä vain kirjoittamalla niitä aineita joista saa eniten hakupisteitä, kuten esim. pitkä matikka tai pitkä englanti.

Tässä unohtuu vain se että noistakin aineista sen L:n saa 5% kirjoittajista joten ne maksimipisteet jäävät suurimmalta osalta saamatta. Monelle lukiolaiselle olisi lopulta paljon järkevämpää kirjoittaa sellainen aine jossa on luontaisesti parempi tai jota kirjoitetaan vähemmän. Silloin voisi saada käytönnässä enemmän hakupisteitä kuin kirjoittamalla siitä suositusta aineesta huonomman arvosanan.

Esim. oma lapseni kirjoitti suosiolla ruotsin englannin sijasta. Englannin yleinen taso on niin huikea että L:stä ei olisi voinut haaveillakaan ja osaaminen olisi riittänyt ehkä M:ään. Ruotsin kirjoittajien taso taas on niin paljon alempi että siitä sai sitä muutaman kuukauden intensiivisellä opiskelulla L:n josta saa enemmän hakupisteitä kuin olisi saanut englannin M:stä. Samoin lyhyen matikan L antaa enemmän pisteitä kuin pitkän matikan M vaikka on paljon helpompi saada.

Tämä. On todella epäreilua, että lyhyen matikan ällästä tosiaan saa enemmän pisteitä kuin pitkän matikan ämmästä, vaikka jälkimmäinen vaatii valtavasti enemmän työtä. Tämä on nykyisen systeemin heikkous ja epäoikeudenmukaista kaikin puolin. Myös meillä abi kävi vasemmalla kädellä kirjoittamassa ruotsista eximian, ja kovasti sain vääntää, että meni kokeeseen. Kukaan hänen kavereistaan ei kirjoittanut ruotsia, vaikka siitä sai käytännössä ilmaiseksi ihan hyvän arvosanan todistukseen.

Tuo tuo esiin vain sen että aineista saadut hakupisteet tulevat todella mekaanisesti vain kunkin aineen kurssimäärän mukaan eivätkä aineen todellisen vaativuuden tai hyödyllisyyden perusteella.

Niin kauan kuin pisteet määräytyvät näin, on systeemi huono.

Ja onhan se naurettavaa, että pitkästä matematiikasta saa enemmän pisteitä hakiessa vaikkapa historiaa opiskelemaan kuin siitä historiasta.

Englannin opiskelu on ajanhaaskausta, kun se opitaan suurimmaksi osaksi koulun ulkopuolella. Käytännössä kyseessä on nykyään vaan "ez-mode" kiitettävän arvosanan automaatti. Itseäkin harmittaa englantiin tuhlattu aika, vaikka olihan se kivaa saada huippuarvosanoja edes osallistumatta tunneille. En sitten tiedä onko Suomessa jotain erikoistumista esim. klassiseen kirjallisuuteen tai muihin haastaviin juttuihin.