Lue keskustelun säännöt.
Suomi on erikoinen maa. Meillä paheksutaan sitä, jos opiskellaan englantia tai jos opiskellaan matematiikkaa.
17.05.2021 |
Viime aikoina on puhuttu "englannin ylivallasta" ja pitäisikin kuulemma opiskella ensimmäisenä kielenä jotain muuta kuin englantia (ja erityisesti lisää ruotsia).
Samoin ollaan kritisoitu sitä, että lukiossa opiskellaan nyt enemmän pitkää matematikkaa. Pitäisi opiskella sen sijaan kieliä (erityisesti ruotsia).
Tuskin missään muussa maassa oltaisiin pahoillaan siitä, että oppilaat opiskelevat englantia ja matematiikkaa.
Kommentit (25)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todellisuutesi on vääristynyt
Oletko yhtään seurannut uutisia viime aikoina?
Todella taantumuksellista opiskella englantia ja matematiikkaa. Vihreänä opiskelen urdua ja intersektionaalista feminismiä.
Vierailija kirjoitti:
Todella taantumuksellista opiskella englantia ja matematiikkaa. Vihreänä opiskelen urdua ja intersektionaalista feminismiä.
Lisäksi sitä pakollista ruotsia.
Vierailija kirjoitti:
Todella taantumuksellista opiskella englantia ja matematiikkaa. Vihreänä opiskelen urdua ja intersektionaalista feminismiä.
Ja ruotsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No onhan meillä koulujärjestelmän pakollisimpana aineena ruotsi, joten kertonee jotain siitä, mikä on päättäjille tärkeää. Mikään muu aine ei nimittäin ole pakollista joka ainoalla opintojen tasolla (ala-aste, yläaste, lukio, ammattikoulu, AMK, yliopisto) opiskelualasta riippumatta.
Onko ruotsi pakollinen aine ala-asteella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan meillä koulujärjestelmän pakollisimpana aineena ruotsi, joten kertonee jotain siitä, mikä on päättäjille tärkeää. Mikään muu aine ei nimittäin ole pakollista joka ainoalla opintojen tasolla (ala-aste, yläaste, lukio, ammattikoulu, AMK, yliopisto) opiskelualasta riippumatta.
Onko ruotsi pakollinen aine ala-asteella?
On. RKP:n vaatimuksesta se aikaistettiin alkamaan jo ala-asteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsinyt vaan on suomesa työskennellessä jokaisella akateemisella alalla erittäin tärkeää osata. Valitettavati haastattelu tilanteissa tulee huomattua että ruotia ei osata vaikka muuta väitetään.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinyt vaan on suomesa työskennellessä jokaisella akateemisella alalla erittäin tärkeää osata. Valitettavati haastattelu tilanteissa tulee huomattua että ruotia ei osata vaikka muuta väitetään.
Ei todellakaan ole tärkeää osata. Osaamistarve on täysin keinotekoinen ja perustuu virkojen vaatimuksiin, ei todelliseen tarpeeseen.
Hyvän kuvan ruotsin merkityksestä antaa se, että kaksikielisen maan nykyinen ja entiset pääministerit Marin, Sipilä, Katainen ja Vanhanen eivät käytännössä osaa lainkaan ruotsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan meillä koulujärjestelmän pakollisimpana aineena ruotsi, joten kertonee jotain siitä, mikä on päättäjille tärkeää. Mikään muu aine ei nimittäin ole pakollista joka ainoalla opintojen tasolla (ala-aste, yläaste, lukio, ammattikoulu, AMK, yliopisto) opiskelualasta riippumatta.
Onko ruotsi pakollinen aine ala-asteella?
On. RKP:n vaatimuksesta se aikaistettiin alkamaan jo ala-asteella.
Ok. Tätä en tiennytkään. Aikaisemmin aloitettiin vasta 7. luokalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan meillä koulujärjestelmän pakollisimpana aineena ruotsi, joten kertonee jotain siitä, mikä on päättäjille tärkeää. Mikään muu aine ei nimittäin ole pakollista joka ainoalla opintojen tasolla (ala-aste, yläaste, lukio, ammattikoulu, AMK, yliopisto) opiskelualasta riippumatta.
Onko ruotsi pakollinen aine ala-asteella?
On. RKP:n vaatimuksesta se aikaistettiin alkamaan jo ala-asteella.
Ollaanko me Ruotsin siirtomaa vai miksi ruotsinkieliset päättävät suomenkielisten opinnoista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmat ovat hyviä ja tärkeitä aineita.
Enkun suhteen on vain se ongelma että se on syrjäyttänyt ruotsin ja kohta myös suomen kotimaisten kielien joukosta.
Matikassa kritiikki on kohdistunut siihen että kun tiedekunnat yrittävät kynsin ja hampain rajoittaa hakijoita eikä toivota että tuhatmäärin ihmisiä käy suorittamassa kalliita pääsykokeita, arvosanat korostuvat. Tästä seuraa, että jos joku aine on suosittu, merkkaa pitkä matikka PAINOTETTUNA sellaisissakin aineissa jossa matematiikan merkitys itse opinnoissa on vähäinen. Esimerkiksi psykka joka kiinnostaa nuoria. Ihmettelen jos psykan lukija tarvitsee enempää kuin sivuainematikan, ja luultavasti pelkällä sivuaine tilastolla pärjää aika pitkälle psykan tutkimuksessakin. Silti, todistuksessa painaa eniten pitkän matikan arvosana. Tulee pelkästään arkoja kympin tyttöjä ja introvertteja nörttipoikia. ja opiskelu sujuu joutuisasti mutta soveltuvuus ei ehkä ole ihan paras mahdollinen
Se on kumma miten keskustelu polarisoituu. Kaikki kai alkoi siitä, että yliopistoon pääsyssä painotetaan nykyään matematiikkaa. Siitä ollaan päästy matematiikan ja muiden aineiden vastakkainasetteluun (ja nyt näköjään pääsi englantikin mukaan).
Ne joilla on sen suuntaista taipumusta ja kiinnostusta opiskelkoot matematiikkaa edelleen. Kielissä minua huolestuttaa englannin luoma monokulttuuri - lapset uskovat pärjäävänsä pelkällä englannilla kaikkialla. Ehkä sillä pärjääkin mutta paljon enemmän saa irti erityisesti elämästä (ja matkailustakin) ulkomaille kun edes auttavasti osaa kieltä. Tämän voin vahvistaa saksaa ja ranskaa puhuvana ja molemman kielisissä kulttuureissa asuneena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on kumma miten keskustelu polarisoituu. Kaikki kai alkoi siitä, että yliopistoon pääsyssä painotetaan nykyään matematiikkaa. Siitä ollaan päästy matematiikan ja muiden aineiden vastakkainasetteluun (ja nyt näköjään pääsi englantikin mukaan).
Ne joilla on sen suuntaista taipumusta ja kiinnostusta opiskelkoot matematiikkaa edelleen. Kielissä minua huolestuttaa englannin luoma monokulttuuri - lapset uskovat pärjäävänsä pelkällä englannilla kaikkialla. Ehkä sillä pärjääkin mutta paljon enemmän saa irti erityisesti elämästä (ja matkailustakin) ulkomaille kun edes auttavasti osaa kieltä. Tämän voin vahvistaa saksaa ja ranskaa puhuvana ja molemman kielisissä kulttuureissa asuneena.
Oma asiansa on sitten se, että pienillä paikkakunnilla kielivalikoima on lukiossa juurikin: englanti, englanti ja sitten vielä tämä englanti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinyt vaan on suomesa työskennellessä jokaisella akateemisella alalla erittäin tärkeää osata. Valitettavati haastattelu tilanteissa tulee huomattua että ruotia ei osata vaikka muuta väitetään.
Ei todellakaan ole tärkeää osata. Osaamistarve on täysin keinotekoinen ja perustuu virkojen vaatimuksiin, ei todelliseen tarpeeseen.
Hyvän kuvan ruotsin merkityksestä antaa se, että kaksikielisen maan nykyinen ja entiset pääministerit Marin, Sipilä, Katainen ja Vanhanen eivät käytännössä osaa lainkaan ruotsia.
Minusta pakkoruotsi on todella hyvä aine. Se todistaa opiskelijoille, että koulussa ei oikeasti tarvitse liikaa pingottaa eikä missään kouluhommissa oikeasti ole mitään järkeä. Ruotsia 'opiskellaan' vaikka kukaan ei opi mitään, eivätkä edes opettajat yleensä osaa ruotsia kovin hyvin. Koko suomenruotsi suomalaisten puhumana on outo sekasikiö, joka ei oikeasti ole mikään kieli.
Itse olin koulussa hyvä kielissä ja kirjoitin ruotsistakin laudaturin ilman että koskaan olisin kotona kirjaa avannut. Kirjoitin pitkän matematiikankin, ja siitä on ollut vielä vähemmän hyötyä kuin ruotsista, jota oikeasti on pari kertaa työelämässä pitänyt osata.
Syytä on kyllä oppilaanohjauksessakin. Monille lukiolaisille on tullut käsitys että korkeakouluihin voi päästä vain kirjoittamalla niitä aineita joista saa eniten hakupisteitä, kuten esim. pitkä matikka tai pitkä englanti.
Tässä unohtuu vain se että noistakin aineista sen L:n saa 5% kirjoittajista joten ne maksimipisteet jäävät suurimmalta osalta saamatta. Monelle lukiolaiselle olisi lopulta paljon järkevämpää kirjoittaa sellainen aine jossa on luontaisesti parempi tai jota kirjoitetaan vähemmän. Silloin voisi saada käytönnässä enemmän hakupisteitä kuin kirjoittamalla siitä suositusta aineesta huonomman arvosanan.
Esim. oma lapseni kirjoitti suosiolla ruotsin englannin sijasta. Englannin yleinen taso on niin huikea että L:stä ei olisi voinut haaveillakaan ja osaaminen olisi riittänyt ehkä M:ään. Ruotsin kirjoittajien taso taas on niin paljon alempi että siitä sai sitä muutaman kuukauden intensiivisellä opiskelulla L:n josta saa enemmän hakupisteitä kuin olisi saanut englannin M:stä. Samoin lyhyen matikan L antaa enemmän pisteitä kuin pitkän matikan M vaikka on paljon helpompi saada.
Vierailija kirjoitti:
Se on kumma miten keskustelu polarisoituu. Kaikki kai alkoi siitä, että yliopistoon pääsyssä painotetaan nykyään matematiikkaa. Siitä ollaan päästy matematiikan ja muiden aineiden vastakkainasetteluun (ja nyt näköjään pääsi englantikin mukaan).
Ne joilla on sen suuntaista taipumusta ja kiinnostusta opiskelkoot matematiikkaa edelleen. Kielissä minua huolestuttaa englannin luoma monokulttuuri - lapset uskovat pärjäävänsä pelkällä englannilla kaikkialla. Ehkä sillä pärjääkin mutta paljon enemmän saa irti erityisesti elämästä (ja matkailustakin) ulkomaille kun edes auttavasti osaa kieltä. Tämän voin vahvistaa saksaa ja ranskaa puhuvana ja molemman kielisissä kulttuureissa asuneena.
Kieliopintojen suurin ongelma on pakkoruotsi. Englantia opiskellaan, koska se nyt vaan on nykymaailmassa välttämätön taito. Tarpeetonta ruotsia opiskellaan typerän lain vuoksi. Ja siinäpä ne kieliopinnot sitten olivatkin.
Pitäisi poistaa pakkoruotsi, mutta pitää pakollisena opiskella jotain B-kieltä. Tällöin ranskaa, saksaa jne opiskeltaisiin enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan meillä koulujärjestelmän pakollisimpana aineena ruotsi, joten kertonee jotain siitä, mikä on päättäjille tärkeää. Mikään muu aine ei nimittäin ole pakollista joka ainoalla opintojen tasolla (ala-aste, yläaste, lukio, ammattikoulu, AMK, yliopisto) opiskelualasta riippumatta.
Onko ruotsi pakollinen aine ala-asteella?
On. RKP:n vaatimuksesta se aikaistettiin alkamaan jo ala-asteella.
Ok. Tätä en tiennytkään. Aikaisemmin aloitettiin vasta 7. luokalla.
2004 syntyneet ovat eka ikäluokka, joilla ruotsi alkoi kuudennella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kumma miten keskustelu polarisoituu. Kaikki kai alkoi siitä, että yliopistoon pääsyssä painotetaan nykyään matematiikkaa. Siitä ollaan päästy matematiikan ja muiden aineiden vastakkainasetteluun (ja nyt näköjään pääsi englantikin mukaan).
Ne joilla on sen suuntaista taipumusta ja kiinnostusta opiskelkoot matematiikkaa edelleen. Kielissä minua huolestuttaa englannin luoma monokulttuuri - lapset uskovat pärjäävänsä pelkällä englannilla kaikkialla. Ehkä sillä pärjääkin mutta paljon enemmän saa irti erityisesti elämästä (ja matkailustakin) ulkomaille kun edes auttavasti osaa kieltä. Tämän voin vahvistaa saksaa ja ranskaa puhuvana ja molemman kielisissä kulttuureissa asuneena.
Oma asiansa on sitten se, että pienillä paikkakunnilla kielivalikoima on lukiossa juurikin: englanti, englanti ja sitten vielä tämä englanti
Ja silti suomalaiset osaavat englantia huonosti.
No onhan meillä koulujärjestelmän pakollisimpana aineena ruotsi, joten kertonee jotain siitä, mikä on päättäjille tärkeää. Mikään muu aine ei nimittäin ole pakollista joka ainoalla opintojen tasolla (ala-aste, yläaste, lukio, ammattikoulu, AMK, yliopisto) opiskelualasta riippumatta.