Miten hyvin pitää osata ohjelmoida jotta voisi työllistyä ohjelmoijana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää osata ohjelmoida itsensä olemaan alle 40-v.

Mielummin alle 30, mutta vähintään 20 vuoden kokemuksella uusimmista teknologioista jotka ovat olleet olemassa vasta korkeintaan viisi vuotta.

Koskee Suomea, ulkomailla ei ikä ole yhtä merkitsevä, mitä kuullut olen.

Ja on ihan tunnettuja itseoppineita koodareita, mutta itse en omaa itsekuria niin paljoa että kotona onnistuisi opiskella, ainakin pitäisi olla täysin hiljaista jotta edes yrittäisi. Alan koulutuspaikkoja on kuitenkin hyvin, kellä varaa opiskella.

Intiassa se kilpailu työpaikoista vasta kovaa onkin. Mut ei ikä merkkaa, vain taidot. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin.

Minusta ei olisi, pari vuotta ainakin tulee harjoitella jollei ennestään osaa.

Vaihtoehtoisesti yliopistokoulutus, ei tarvitse osata yhtä hyvin.

Ihan samat testit joudutaan tekemään työhaastattelussa. Harjoitteluun voi päästä ilman testejä eli osa sitten karsiutuu muutaman kuukauden jakson jälkeen pois, jos työt ei suju. Toisaalta yliopistostakaan ei selviä, ellei oikeasti osaa koodata ja pari muutakin asiaa, joten en osaa sanoa miten yleistä se on, että harjoittelu ei johda työpaikkaan.

Hyvin selviää yliopistosta ilman syvempää koodaustaitoa, eikä ne pakolliset kurssit sitä riitä tuomaankaan. Se vähäinen hankittu taito ei pysy yllä, ellei sitä syvennä koulun ulkopuolella.

Yliopiston ensisijainen tehtävä ei suinkaan ole kouluttaa koodareita. Niitä tulee AMK:sta ja jopa amiksesta.

t. FM (tkt)

Ei koodin kirjoittaminen ole mikään ongelma. Se mitä pitää osata on ongelman jakaminen pienen pieniin osiin jotka kuvataan sitten koodiriveillä. Eli matemaattinen ja ennenkaikkea looginen ajattelutapa ja vaaditun tekniikan tunteminen edes jollain tasolla. Sitten onkin aika mennä googleen joka on koodarin tärkein työkalu (nettidokut, stackoverflow yms.). Itse koodin kirjoittaminen on suurimmalta osin vanhan koodin kopiointia ja hieman muokkausta uuteen tilanteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin.

Minusta ei olisi, pari vuotta ainakin tulee harjoitella jollei ennestään osaa.

Vaihtoehtoisesti yliopistokoulutus, ei tarvitse osata yhtä hyvin.

Ihan samat testit joudutaan tekemään työhaastattelussa. Harjoitteluun voi päästä ilman testejä eli osa sitten karsiutuu muutaman kuukauden jakson jälkeen pois, jos työt ei suju. Toisaalta yliopistostakaan ei selviä, ellei oikeasti osaa koodata ja pari muutakin asiaa, joten en osaa sanoa miten yleistä se on, että harjoittelu ei johda työpaikkaan.

Hyvin selviää yliopistosta ilman syvempää koodaustaitoa, eikä ne pakolliset kurssit sitä riitä tuomaankaan. Se vähäinen hankittu taito ei pysy yllä, ellei sitä syvennä koulun ulkopuolella.

Yliopiston ensisijainen tehtävä ei suinkaan ole kouluttaa koodareita. Niitä tulee AMK:sta ja jopa amiksesta.

t. FM (tkt)

No juu, kaikesta voi luovia läpi jollain tavalla kai sielläkin. Mutta ainakin tuntemani koodarit yliopistosta myös osaavat ja ovat ihan mukavasti pärjänneet töissäkin. Tuskin testaus työhaastattelussa on kenenkään suosikki, mutta toisaalta ymmärrettävää sekä työtahdin että palkkauksen takia.

Silti, ei kannata lannistua, vaan se duuni voi löytyä vaikka seuraavassa haussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin.

Minusta ei olisi, pari vuotta ainakin tulee harjoitella jollei ennestään osaa.

Vaihtoehtoisesti yliopistokoulutus, ei tarvitse osata yhtä hyvin.

Ihan samat testit joudutaan tekemään työhaastattelussa. Harjoitteluun voi päästä ilman testejä eli osa sitten karsiutuu muutaman kuukauden jakson jälkeen pois, jos työt ei suju. Toisaalta yliopistostakaan ei selviä, ellei oikeasti osaa koodata ja pari muutakin asiaa, joten en osaa sanoa miten yleistä se on, että harjoittelu ei johda työpaikkaan.

Hyvin selviää yliopistosta ilman syvempää koodaustaitoa, eikä ne pakolliset kurssit sitä riitä tuomaankaan. Se vähäinen hankittu taito ei pysy yllä, ellei sitä syvennä koulun ulkopuolella.

Yliopiston ensisijainen tehtävä ei suinkaan ole kouluttaa koodareita. Niitä tulee AMK:sta ja jopa amiksesta.

t. FM (tkt)

Kerrotko vielä tyhmälle, mitä siellä yliopistolla on tarkoitus tietojenkäsittelytieteen puolella oikein kouluttaa jos ei koodareita. Mitä valmistuneet on koulutettu tekemään? Olisi kiva saada asiaan selvyys, kun on jäänyt minulle vähän epäselväksi.

Suurin ongelma ei ole koodin kirjoittaminen, ongelmien jakaminen loogisiin kokonaisuuksiin, kokonaisuuden hahmottaminen, suuremman kirjaston ottaminen haltuun, tarvittava algoritmikehitys, aikataulut, kustannukset tai edes johtaminen.

Pahin riesa ovat elämää helpottava ******** työkalut, huono dokumentaatio ja se, että kaikessa on kolmannen osapuolen tuotoksessa on koko ajan jotain vikaa. Ja uuden version jälkeen tulee uutta vikaa sen lisäksi etta vanha vika pysyy. Kääntäjän uusi versio lopettaa suoran tukemisen ja sitten pitää käsin puukotella sen seitsemään eri paikkaa. Sitten erään perusosan valmistaja kertoo lopettavansa tämän linjan kahden vuoden kuluttua, koska nyt on uusi aika ja uudet kujeet. Ja täysin käskykannaltaan samanlaisessa prosessorissa ei sitten mikään prosessorin valmistajan oma koodi rinnakkaistu vaikka verta itkisi. 

Onneksi MS sentään toimittaa kaiken tämän päälle päivityksen, joka pskoo käyttöjärjestelmän.

Ehkäpä menen mökille ja jään sinne pysyvästi, hoitakaa te uskolliset hyvin sorvia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin.

Minusta ei olisi, pari vuotta ainakin tulee harjoitella jollei ennestään osaa.

Vaihtoehtoisesti yliopistokoulutus, ei tarvitse osata yhtä hyvin.

Ihan samat testit joudutaan tekemään työhaastattelussa. Harjoitteluun voi päästä ilman testejä eli osa sitten karsiutuu muutaman kuukauden jakson jälkeen pois, jos työt ei suju. Toisaalta yliopistostakaan ei selviä, ellei oikeasti osaa koodata ja pari muutakin asiaa, joten en osaa sanoa miten yleistä se on, että harjoittelu ei johda työpaikkaan.

Hyvin selviää yliopistosta ilman syvempää koodaustaitoa, eikä ne pakolliset kurssit sitä riitä tuomaankaan. Se vähäinen hankittu taito ei pysy yllä, ellei sitä syvennä koulun ulkopuolella.

Yliopiston ensisijainen tehtävä ei suinkaan ole kouluttaa koodareita. Niitä tulee AMK:sta ja jopa amiksesta.

t. FM (tkt)

Kerrotko vielä tyhmälle, mitä siellä yliopistolla on tarkoitus tietojenkäsittelytieteen puolella oikein kouluttaa jos ei koodareita. Mitä valmistuneet on koulutettu tekemään? Olisi kiva saada asiaan selvyys, kun on jäänyt minulle vähän epäselväksi.

Riippuu siitä mihin erikoistuu, mutta ainakin 2000 luvun alussa Kuopion tkt-laitoksella opiskeltiin projektijohtamista, laatuasioita, testauksen teoriaa, tietokantoja, ohjelmoinnin perusteet toki tietenkin, matematiikka, kauppatieteita...

Ylipäätään yliopistokoulutus ei yleensä ole tiettyyn ammattiin (kuten ohjelmoija) tähtäävää, vaan siihen, että ymmärtää kokonaisuudet ja siten kykenee esim suunnittelemaan ja johtamaan projekteja. Näistä itseoppineista ei-koulutetuista koodareista esim lähes aina huomaa että koodi sinänsä toimii mutta siinä ei ollenkaan huomioida testattavuutta tai ylläpidettävyyttä, kun näitä ei ole opiskeltu eikä edes hoksata tärkeiksi asioiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin.

Minusta ei olisi, pari vuotta ainakin tulee harjoitella jollei ennestään osaa.

Vaihtoehtoisesti yliopistokoulutus, ei tarvitse osata yhtä hyvin.

Ihan samat testit joudutaan tekemään työhaastattelussa. Harjoitteluun voi päästä ilman testejä eli osa sitten karsiutuu muutaman kuukauden jakson jälkeen pois, jos työt ei suju. Toisaalta yliopistostakaan ei selviä, ellei oikeasti osaa koodata ja pari muutakin asiaa, joten en osaa sanoa miten yleistä se on, että harjoittelu ei johda työpaikkaan.

Hyvin selviää yliopistosta ilman syvempää koodaustaitoa, eikä ne pakolliset kurssit sitä riitä tuomaankaan. Se vähäinen hankittu taito ei pysy yllä, ellei sitä syvennä koulun ulkopuolella.

Yliopiston ensisijainen tehtävä ei suinkaan ole kouluttaa koodareita. Niitä tulee AMK:sta ja jopa amiksesta.

t. FM (tkt)

Kerrotko vielä tyhmälle, mitä siellä yliopistolla on tarkoitus tietojenkäsittelytieteen puolella oikein kouluttaa jos ei koodareita. Mitä valmistuneet on koulutettu tekemään? Olisi kiva saada asiaan selvyys, kun on jäänyt minulle vähän epäselväksi.

Ennemmin suunnittelemaan ja johtamaan niitä projekteja kuin toteuttamaan. Omat tuttuni ovat kaikki päällikkötason töissä tai konsultteina, rivikoodarina ei ole kukaan, eikä pidäkään olla. Jos ovat koodareina, tekevät jotain lohkoketjuja tai muuta hyvin matemaattista, mihin ei AMK-pohjalta pysty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin.

Minusta ei olisi, pari vuotta ainakin tulee harjoitella jollei ennestään osaa.

Vaihtoehtoisesti yliopistokoulutus, ei tarvitse osata yhtä hyvin.

Ihan samat testit joudutaan tekemään työhaastattelussa. Harjoitteluun voi päästä ilman testejä eli osa sitten karsiutuu muutaman kuukauden jakson jälkeen pois, jos työt ei suju. Toisaalta yliopistostakaan ei selviä, ellei oikeasti osaa koodata ja pari muutakin asiaa, joten en osaa sanoa miten yleistä se on, että harjoittelu ei johda työpaikkaan.

Hyvin selviää yliopistosta ilman syvempää koodaustaitoa, eikä ne pakolliset kurssit sitä riitä tuomaankaan. Se vähäinen hankittu taito ei pysy yllä, ellei sitä syvennä koulun ulkopuolella.

Yliopiston ensisijainen tehtävä ei suinkaan ole kouluttaa koodareita. Niitä tulee AMK:sta ja jopa amiksesta.

t. FM (tkt)

Kerrotko vielä tyhmälle, mitä siellä yliopistolla on tarkoitus tietojenkäsittelytieteen puolella oikein kouluttaa jos ei koodareita. Mitä valmistuneet on koulutettu tekemään? Olisi kiva saada asiaan selvyys, kun on jäänyt minulle vähän epäselväksi.

Ainakin käytännössä peruskoodareita sieltä nykyään pukkaa IT-alan tykinruoaksi. Suurin osa näyttää nykyään olevan yliopistolta, AMK-jannut ei kelpaa kun ”akateemisistakin” on ylitarjontaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin.

Minusta ei olisi, pari vuotta ainakin tulee harjoitella jollei ennestään osaa.

Vaihtoehtoisesti yliopistokoulutus, ei tarvitse osata yhtä hyvin.

Ihan samat testit joudutaan tekemään työhaastattelussa. Harjoitteluun voi päästä ilman testejä eli osa sitten karsiutuu muutaman kuukauden jakson jälkeen pois, jos työt ei suju. Toisaalta yliopistostakaan ei selviä, ellei oikeasti osaa koodata ja pari muutakin asiaa, joten en osaa sanoa miten yleistä se on, että harjoittelu ei johda työpaikkaan.

Hyvin selviää yliopistosta ilman syvempää koodaustaitoa, eikä ne pakolliset kurssit sitä riitä tuomaankaan. Se vähäinen hankittu taito ei pysy yllä, ellei sitä syvennä koulun ulkopuolella.

Yliopiston ensisijainen tehtävä ei suinkaan ole kouluttaa koodareita. Niitä tulee AMK:sta ja jopa amiksesta.

t. FM (tkt)

Kerrotko vielä tyhmälle, mitä siellä yliopistolla on tarkoitus tietojenkäsittelytieteen puolella oikein kouluttaa jos ei koodareita. Mitä valmistuneet on koulutettu tekemään? Olisi kiva saada asiaan selvyys, kun on jäänyt minulle vähän epäselväksi.

Riippuu siitä mihin erikoistuu, mutta ainakin 2000 luvun alussa Kuopion tkt-laitoksella opiskeltiin projektijohtamista, laatuasioita, testauksen teoriaa, tietokantoja, ohjelmoinnin perusteet toki tietenkin, matematiikka, kauppatieteita...

Ylipäätään yliopistokoulutus ei yleensä ole tiettyyn ammattiin (kuten ohjelmoija) tähtäävää, vaan siihen, että ymmärtää kokonaisuudet ja siten kykenee esim suunnittelemaan ja johtamaan projekteja. Näistä itseoppineista ei-koulutetuista koodareista esim lähes aina huomaa että koodi sinänsä toimii mutta siinä ei ollenkaan huomioida testattavuutta tai ylläpidettävyyttä, kun näitä ei ole opiskeltu eikä edes hoksata tärkeiksi asioiksi.

Juuri näin kävi Vastaamon kanssa... Toimiva ohjelma, jolla hoidettiin asiakashallinta hyvin, mutta pari ihan pikkupuutetta oli, mitkä koulutettu ihminen olisi osannut ottaa huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin.

Minusta ei olisi, pari vuotta ainakin tulee harjoitella jollei ennestään osaa.

Vaihtoehtoisesti yliopistokoulutus, ei tarvitse osata yhtä hyvin.

Ihan samat testit joudutaan tekemään työhaastattelussa. Harjoitteluun voi päästä ilman testejä eli osa sitten karsiutuu muutaman kuukauden jakson jälkeen pois, jos työt ei suju. Toisaalta yliopistostakaan ei selviä, ellei oikeasti osaa koodata ja pari muutakin asiaa, joten en osaa sanoa miten yleistä se on, että harjoittelu ei johda työpaikkaan.

Hyvin selviää yliopistosta ilman syvempää koodaustaitoa, eikä ne pakolliset kurssit sitä riitä tuomaankaan. Se vähäinen hankittu taito ei pysy yllä, ellei sitä syvennä koulun ulkopuolella.

Yliopiston ensisijainen tehtävä ei suinkaan ole kouluttaa koodareita. Niitä tulee AMK:sta ja jopa amiksesta.

t. FM (tkt)

Kerrotko vielä tyhmälle, mitä siellä yliopistolla on tarkoitus tietojenkäsittelytieteen puolella oikein kouluttaa jos ei koodareita. Mitä valmistuneet on koulutettu tekemään? Olisi kiva saada asiaan selvyys, kun on jäänyt minulle vähän epäselväksi.

Ennemmin suunnittelemaan ja johtamaan niitä projekteja kuin toteuttamaan. Omat tuttuni ovat kaikki päällikkötason töissä tai konsultteina, rivikoodarina ei ole kukaan, eikä pidäkään olla. Jos ovat koodareina, tekevät jotain lohkoketjuja tai muuta hyvin matemaattista, mihin ei AMK-pohjalta pysty.

AMK-pohjalta tai jopa ilman mitään alan koulutusta pystyy kyllä oikein hyvin jos kiinnostusta riittää. Tämä on nähty lukuisia kertoja IT-alalla toimiessani kun firman fiksuin kaveri onkin osoittautunut koulutukseltaan LVI-asentajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin.

Minusta ei olisi, pari vuotta ainakin tulee harjoitella jollei ennestään osaa.

Vaihtoehtoisesti yliopistokoulutus, ei tarvitse osata yhtä hyvin.

Ihan samat testit joudutaan tekemään työhaastattelussa. Harjoitteluun voi päästä ilman testejä eli osa sitten karsiutuu muutaman kuukauden jakson jälkeen pois, jos työt ei suju. Toisaalta yliopistostakaan ei selviä, ellei oikeasti osaa koodata ja pari muutakin asiaa, joten en osaa sanoa miten yleistä se on, että harjoittelu ei johda työpaikkaan.

Hyvin selviää yliopistosta ilman syvempää koodaustaitoa, eikä ne pakolliset kurssit sitä riitä tuomaankaan. Se vähäinen hankittu taito ei pysy yllä, ellei sitä syvennä koulun ulkopuolella.

Yliopiston ensisijainen tehtävä ei suinkaan ole kouluttaa koodareita. Niitä tulee AMK:sta ja jopa amiksesta.

t. FM (tkt)

Kerrotko vielä tyhmälle, mitä siellä yliopistolla on tarkoitus tietojenkäsittelytieteen puolella oikein kouluttaa jos ei koodareita. Mitä valmistuneet on koulutettu tekemään? Olisi kiva saada asiaan selvyys, kun on jäänyt minulle vähän epäselväksi.

Ennemmin suunnittelemaan ja johtamaan niitä projekteja kuin toteuttamaan. Omat tuttuni ovat kaikki päällikkötason töissä tai konsultteina, rivikoodarina ei ole kukaan, eikä pidäkään olla. Jos ovat koodareina, tekevät jotain lohkoketjuja tai muuta hyvin matemaattista, mihin ei AMK-pohjalta pysty.

AMK-pohjalta tai jopa ilman mitään alan koulutusta pystyy kyllä oikein hyvin jos kiinnostusta riittää. Tämä on nähty lukuisia kertoja IT-alalla toimiessani kun firman fiksuin kaveri onkin osoittautunut koulutukseltaan LVI-asentajaksi.

Ei pysty, kun asiat menevät riittävän vaikeiksi.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin.

Minusta ei olisi, pari vuotta ainakin tulee harjoitella jollei ennestään osaa.

Vaihtoehtoisesti yliopistokoulutus, ei tarvitse osata yhtä hyvin.

Koodarin hommissa ei paljoa muodolliset koulutukset paina, tai jotain ehkä mutta osaaminen pitää olla kunnossa.

Vai miten olisi jos yrittäisit päästä bändiin soittamaan näyttämällä jotain musiikin alan tutkintoja. Ei kuule mene niin, sulle sanotaan haastattelussa, että soita jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin.

Minusta ei olisi, pari vuotta ainakin tulee harjoitella jollei ennestään osaa.

Vaihtoehtoisesti yliopistokoulutus, ei tarvitse osata yhtä hyvin.

Ihan samat testit joudutaan tekemään työhaastattelussa. Harjoitteluun voi päästä ilman testejä eli osa sitten karsiutuu muutaman kuukauden jakson jälkeen pois, jos työt ei suju. Toisaalta yliopistostakaan ei selviä, ellei oikeasti osaa koodata ja pari muutakin asiaa, joten en osaa sanoa miten yleistä se on, että harjoittelu ei johda työpaikkaan.

Hyvin selviää yliopistosta ilman syvempää koodaustaitoa, eikä ne pakolliset kurssit sitä riitä tuomaankaan. Se vähäinen hankittu taito ei pysy yllä, ellei sitä syvennä koulun ulkopuolella.

Yliopiston ensisijainen tehtävä ei suinkaan ole kouluttaa koodareita. Niitä tulee AMK:sta ja jopa amiksesta.

t. FM (tkt)

Kerrotko vielä tyhmälle, mitä siellä yliopistolla on tarkoitus tietojenkäsittelytieteen puolella oikein kouluttaa jos ei koodareita. Mitä valmistuneet on koulutettu tekemään? Olisi kiva saada asiaan selvyys, kun on jäänyt minulle vähän epäselväksi.

Riippuu siitä mihin erikoistuu, mutta ainakin 2000 luvun alussa Kuopion tkt-laitoksella opiskeltiin projektijohtamista, laatuasioita, testauksen teoriaa, tietokantoja, ohjelmoinnin perusteet toki tietenkin, matematiikka, kauppatieteita...

Ylipäätään yliopistokoulutus ei yleensä ole tiettyyn ammattiin (kuten ohjelmoija) tähtäävää, vaan siihen, että ymmärtää kokonaisuudet ja siten kykenee esim suunnittelemaan ja johtamaan projekteja. Näistä itseoppineista ei-koulutetuista koodareista esim lähes aina huomaa että koodi sinänsä toimii mutta siinä ei ollenkaan huomioida testattavuutta tai ylläpidettävyyttä, kun näitä ei ole opiskeltu eikä edes hoksata tärkeiksi asioiksi.

Juuri näin kävi Vastaamon kanssa... Toimiva ohjelma, jolla hoidettiin asiakashallinta hyvin, mutta pari ihan pikkupuutetta oli, mitkä koulutettu ihminen olisi osannut ottaa huomioon.

Ja sinähän ihan varmasti tiedät millä koulutuspohjalla olevia henkilöitä siellä on ollut projektissa mukana? Voisin lyödä vaikka vetoa, että jos jonkinlaista maisteria sielläkin on ollut hämmentämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin.

Minusta ei olisi, pari vuotta ainakin tulee harjoitella jollei ennestään osaa.

Vaihtoehtoisesti yliopistokoulutus, ei tarvitse osata yhtä hyvin.

Ihan samat testit joudutaan tekemään työhaastattelussa. Harjoitteluun voi päästä ilman testejä eli osa sitten karsiutuu muutaman kuukauden jakson jälkeen pois, jos työt ei suju. Toisaalta yliopistostakaan ei selviä, ellei oikeasti osaa koodata ja pari muutakin asiaa, joten en osaa sanoa miten yleistä se on, että harjoittelu ei johda työpaikkaan.

Hyvin selviää yliopistosta ilman syvempää koodaustaitoa, eikä ne pakolliset kurssit sitä riitä tuomaankaan. Se vähäinen hankittu taito ei pysy yllä, ellei sitä syvennä koulun ulkopuolella.

Yliopiston ensisijainen tehtävä ei suinkaan ole kouluttaa koodareita. Niitä tulee AMK:sta ja jopa amiksesta.

t. FM (tkt)

Kerrotko vielä tyhmälle, mitä siellä yliopistolla on tarkoitus tietojenkäsittelytieteen puolella oikein kouluttaa jos ei koodareita. Mitä valmistuneet on koulutettu tekemään? Olisi kiva saada asiaan selvyys, kun on jäänyt minulle vähän epäselväksi.

Ennemmin suunnittelemaan ja johtamaan niitä projekteja kuin toteuttamaan. Omat tuttuni ovat kaikki päällikkötason töissä tai konsultteina, rivikoodarina ei ole kukaan, eikä pidäkään olla. Jos ovat koodareina, tekevät jotain lohkoketjuja tai muuta hyvin matemaattista, mihin ei AMK-pohjalta pysty.

Kysyin asiaa siksi, että minulla on poika, joka pian valmistuu ja kysyttäessä minä olen aina hölmönä todennut, että koodari pojasta tulee.  Ei hän kyllä itsekään ole asiaa koskaan korjannut. On varmaan ajatellut, että ei maksa vaivaa selitellä, kun on minulle niin vieras maailma. Lapsensa asioista sitä on kuitenkin kiinnostunut, vaikka ei itse noista asioista oikein mitään ymmärräkään. Eli ei siis kuitenkaan ihan koodariksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin.

Minusta ei olisi, pari vuotta ainakin tulee harjoitella jollei ennestään osaa.

Vaihtoehtoisesti yliopistokoulutus, ei tarvitse osata yhtä hyvin.

Ihan samat testit joudutaan tekemään työhaastattelussa. Harjoitteluun voi päästä ilman testejä eli osa sitten karsiutuu muutaman kuukauden jakson jälkeen pois, jos työt ei suju. Toisaalta yliopistostakaan ei selviä, ellei oikeasti osaa koodata ja pari muutakin asiaa, joten en osaa sanoa miten yleistä se on, että harjoittelu ei johda työpaikkaan.

Hyvin selviää yliopistosta ilman syvempää koodaustaitoa, eikä ne pakolliset kurssit sitä riitä tuomaankaan. Se vähäinen hankittu taito ei pysy yllä, ellei sitä syvennä koulun ulkopuolella.

Yliopiston ensisijainen tehtävä ei suinkaan ole kouluttaa koodareita. Niitä tulee AMK:sta ja jopa amiksesta.

t. FM (tkt)

Kerrotko vielä tyhmälle, mitä siellä yliopistolla on tarkoitus tietojenkäsittelytieteen puolella oikein kouluttaa jos ei koodareita. Mitä valmistuneet on koulutettu tekemään? Olisi kiva saada asiaan selvyys, kun on jäänyt minulle vähän epäselväksi.

Ennemmin suunnittelemaan ja johtamaan niitä projekteja kuin toteuttamaan. Omat tuttuni ovat kaikki päällikkötason töissä tai konsultteina, rivikoodarina ei ole kukaan, eikä pidäkään olla. Jos ovat koodareina, tekevät jotain lohkoketjuja tai muuta hyvin matemaattista, mihin ei AMK-pohjalta pysty.

AMK-pohjalta tai jopa ilman mitään alan koulutusta pystyy kyllä oikein hyvin jos kiinnostusta riittää. Tämä on nähty lukuisia kertoja IT-alalla toimiessani kun firman fiksuin kaveri onkin osoittautunut koulutukseltaan LVI-asentajaksi.

Ei pysty, kun asiat menevät riittävän vaikeiksi.

Pystyy. Niitä vaikeita (jopa äärimmäisen vaikeita) kokonaisuuksia on kyllä nähty ja koettu. Aika lapsenomaista tuo usko yliopistokurssien jalostavuuteen kun puhutaan vähintään pari vuosikymmentä työelämässä toimineista henkilöistä.

Jos firmaan palkataan joukkoa pystymetsästä parin tunnin testien perusteella, niin ei varmaankaan kovin hyvin. Tuossa ajassa ei selvitetä yhtään mitään osaamista.

Palkkakaan ei liene hääppöinen, ja työtehtävät eivät kovin vaativia. Siis jos kelpaa melkeinpä kuka tahansa vähän asiaan perehtynyt harrastelija. Markkinataloudessa tunnetusti ylitarjonta laskee hintoja.

Kasarin kaikuja aistittavissa. Silloin ajateltiin, että koodaaja syntyy tietokone sylissään. Luonnonlahjakkuus. Ysärillä oli niin kova työvoimapula, että alalle otettiin kouluttamatonta joukkoa. Noista dinosauruksista osa on onnistuneesti kitkutellut yt:t läpi näihin päiviin saakka ja vihaa alalle kouluttautuneita antaumuksella periaatteella, jonka voisi ilmaista seuraavasti: minulta ette vie työpaikkaa!

Enää ei ole työvoimapulaa, koulutusta on vähän siellä sun täällä ja kilpailu kovaa. Työnantajaa voi kiinnostaa se, miksi ei ole koulutusta, kun sitä paikkakunnan amkissakin on tarjolla kaikille haluaville. Eikö oppiminen ja itsensä kehittäminen kiinnosta?

Toki tällaisia firmoja on olemassa. Tunnistaa siitä, että siellä istuu amistolaisia, datanomeja, merkonomeja, sähköasentajia ja muuta sekalaista seurakuntaa. Palkat kehnoja, tottakai. Isot, kansainväliset teknologiafirmat vaativat aina ne tutkintopaperit, ja hyvä niin.

Vierailija kirjoitti:

Jos firmaan palkataan joukkoa pystymetsästä parin tunnin testien perusteella, niin ei varmaankaan kovin hyvin. Tuossa ajassa ei selvitetä yhtään mitään osaamista.

Palkkakaan ei liene hääppöinen, ja työtehtävät eivät kovin vaativia. Siis jos kelpaa melkeinpä kuka tahansa vähän asiaan perehtynyt harrastelija. Markkinataloudessa tunnetusti ylitarjonta laskee hintoja.

Kasarin kaikuja aistittavissa. Silloin ajateltiin, että koodaaja syntyy tietokone sylissään. Luonnonlahjakkuus. Ysärillä oli niin kova työvoimapula, että alalle otettiin kouluttamatonta joukkoa. Noista dinosauruksista osa on onnistuneesti kitkutellut yt:t läpi näihin päiviin saakka ja vihaa alalle kouluttautuneita antaumuksella periaatteella, jonka voisi ilmaista seuraavasti: minulta ette vie työpaikkaa!

Enää ei ole työvoimapulaa, koulutusta on vähän siellä sun täällä ja kilpailu kovaa. Työnantajaa voi kiinnostaa se, miksi ei ole koulutusta, kun sitä paikkakunnan amkissakin on tarjolla kaikille haluaville. Eikö oppiminen ja itsensä kehittäminen kiinnosta?

Toki tällaisia firmoja on olemassa. Tunnistaa siitä, että siellä istuu amistolaisia, datanomeja, merkonomeja, sähköasentajia ja muuta sekalaista seurakuntaa. Palkat kehnoja, tottakai. Isot, kansainväliset teknologiafirmat vaativat aina ne tutkintopaperit, ja hyvä niin.

Koodareita etsitään monenlaisiin firmoihin, mutta en itse lähtisi mihin tahansa töihin. Niitä työtarjouksia tulee kymmeniä viikossa ja osa on täyttä kuraa, missä palkat on pari kolme tonnia alakantissa eikä kukaan ymmärrä koodauksesta mitään edes oikeansuuntaisen palkkatason suhteen. Ohjelmistofirmat sitten kokonaan eri asia. AMK-papereilla pääsee, mutta se edellyttää kyllä noissa testeissä menestymistä. Tosin pääasiassa amk-taustaiset ovat noita vanhempia kollegoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin.

Minusta ei olisi, pari vuotta ainakin tulee harjoitella jollei ennestään osaa.

Vaihtoehtoisesti yliopistokoulutus, ei tarvitse osata yhtä hyvin.

Ihan samat testit joudutaan tekemään työhaastattelussa. Harjoitteluun voi päästä ilman testejä eli osa sitten karsiutuu muutaman kuukauden jakson jälkeen pois, jos työt ei suju. Toisaalta yliopistostakaan ei selviä, ellei oikeasti osaa koodata ja pari muutakin asiaa, joten en osaa sanoa miten yleistä se on, että harjoittelu ei johda työpaikkaan.

Hyvin selviää yliopistosta ilman syvempää koodaustaitoa, eikä ne pakolliset kurssit sitä riitä tuomaankaan. Se vähäinen hankittu taito ei pysy yllä, ellei sitä syvennä koulun ulkopuolella.

Yliopiston ensisijainen tehtävä ei suinkaan ole kouluttaa koodareita. Niitä tulee AMK:sta ja jopa amiksesta.

t. FM (tkt)

Kerrotko vielä tyhmälle, mitä siellä yliopistolla on tarkoitus tietojenkäsittelytieteen puolella oikein kouluttaa jos ei koodareita. Mitä valmistuneet on koulutettu tekemään? Olisi kiva saada asiaan selvyys, kun on jäänyt minulle vähän epäselväksi.

Riippuu siitä mihin erikoistuu, mutta ainakin 2000 luvun alussa Kuopion tkt-laitoksella opiskeltiin projektijohtamista, laatuasioita, testauksen teoriaa, tietokantoja, ohjelmoinnin perusteet toki tietenkin, matematiikka, kauppatieteita...

Ylipäätään yliopistokoulutus ei yleensä ole tiettyyn ammattiin (kuten ohjelmoija) tähtäävää, vaan siihen, että ymmärtää kokonaisuudet ja siten kykenee esim suunnittelemaan ja johtamaan projekteja. Näistä itseoppineista ei-koulutetuista koodareista esim lähes aina huomaa että koodi sinänsä toimii mutta siinä ei ollenkaan huomioida testattavuutta tai ylläpidettävyyttä, kun näitä ei ole opiskeltu eikä edes hoksata tärkeiksi asioiksi.

Juuri näin kävi Vastaamon kanssa... Toimiva ohjelma, jolla hoidettiin asiakashallinta hyvin, mutta pari ihan pikkupuutetta oli, mitkä koulutettu ihminen olisi osannut ottaa huomioon.

Totaaliseen piittaamattomuuteen ja hälläväliä asenteeseen ei mikään koulutus auta. Tietoturva oli jätetty retuperälle ihan tahallaan. Menty siitä mistä aita on matalin. Asioiden ottaminen tosissaan ja työnsä tekeminen huolellisesti kuuluu kaikille. Ihan koulupohjasta riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin.

Minusta ei olisi, pari vuotta ainakin tulee harjoitella jollei ennestään osaa.

Vaihtoehtoisesti yliopistokoulutus, ei tarvitse osata yhtä hyvin.

Ihan samat testit joudutaan tekemään työhaastattelussa. Harjoitteluun voi päästä ilman testejä eli osa sitten karsiutuu muutaman kuukauden jakson jälkeen pois, jos työt ei suju. Toisaalta yliopistostakaan ei selviä, ellei oikeasti osaa koodata ja pari muutakin asiaa, joten en osaa sanoa miten yleistä se on, että harjoittelu ei johda työpaikkaan.

Hyvin selviää yliopistosta ilman syvempää koodaustaitoa, eikä ne pakolliset kurssit sitä riitä tuomaankaan. Se vähäinen hankittu taito ei pysy yllä, ellei sitä syvennä koulun ulkopuolella.

Yliopiston ensisijainen tehtävä ei suinkaan ole kouluttaa koodareita. Niitä tulee AMK:sta ja jopa amiksesta.

t. FM (tkt)

Kerrotko vielä tyhmälle, mitä siellä yliopistolla on tarkoitus tietojenkäsittelytieteen puolella oikein kouluttaa jos ei koodareita. Mitä valmistuneet on koulutettu tekemään? Olisi kiva saada asiaan selvyys, kun on jäänyt minulle vähän epäselväksi.

Ennemmin suunnittelemaan ja johtamaan niitä projekteja kuin toteuttamaan. Omat tuttuni ovat kaikki päällikkötason töissä tai konsultteina, rivikoodarina ei ole kukaan, eikä pidäkään olla. Jos ovat koodareina, tekevät jotain lohkoketjuja tai muuta hyvin matemaattista, mihin ei AMK-pohjalta pysty.

Milloin (minä vuonna) olet saanut koodarina konsultin duunin, millaisella taustalla ja millaisesta firmasta? Itselläni on alan jäteistä kokemusta (HY, pk-seutu), niissä konsultit ovat ekonomeja, ei koodareita, vaikka jotain koodaamisestakin pitää tajuta. Kiinnostaisi kyllä tuo homma.