Lue keskustelun säännöt.
Miten hyvin pitää osata ohjelmoida jotta voisi työllistyä ohjelmoijana?
Kommentit (58)
Tärkeintä on osata puhua hyvin ohjelmoinnista. Sillä tavalla työllistyy varmimmin.
Sama neuvo pätee muillekin aloille. Tärkeintä on osata puhua hyvin, oikeastaan ihan mistä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitää osata ohjelmoida itsensä olemaan alle 40-v.
Vai niin. Olen 66-vuotias ict-konsulentti ja töitä on riittänyt vielä eläkeiän ylikin. Olen myös vaihtanut työpaikkaa kahdesti 50-.vuotispäiväni jälkeen.
Kun olen katsellut työkavereitani, niin eivät nuo mitään ihmekoodareita ole. Toki ammattinsa osaavia ja parhaat osaavat ajatalla bisnessvaatimukset ja koodin vaikutukset hyvin syvällisesti sekä hallitsevat tietysti ohjelmointikielen ja -menetelmät. Akateeminen loppututkinto, miltä tahansa alalta, on must.
Koodaukseen on hiipinyt kaikenlaisia asiaan kuulumattomia vaatimuksia, eikä se enää ole introvertin itsekseen puurtajan hommaa. Pitää olla ketterä, osata kertoa lyhyesti ja hauskasti aamupalaverissa mitä teki edellisenä päivänä, sen haasteet ja miten ne ratkaisi, ym. Parin viikon välein pitää demota aikaansannokset liiketoimintayksiköille ja vaikka mitä tarpeetonta työnteosta pois olevaa turhaa hallintohommaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin.
Minusta ei olisi, pari vuotta ainakin tulee harjoitella jollei ennestään osaa.
Vaihtoehtoisesti yliopistokoulutus, ei tarvitse osata yhtä hyvin.
Koodarin hommissa ei paljoa muodolliset koulutukset paina, tai jotain ehkä mutta osaaminen pitää olla kunnossa.
Vai miten olisi jos yrittäisit päästä bändiin soittamaan näyttämällä jotain musiikin alan tutkintoja. Ei kuule mene niin, sulle sanotaan haastattelussa, että soita jotain.
Kyllä se näin pitkälti on, koska hyvin nopeasti koeajalta lähtee jengi menemään, jos koodaus ei suju, oli sitten millainen tutkinto hyvänsä.
En nyt itse pidä yliopistotutkinnon korostamista merkittävänä, enkä näe työkavereita rivikoodareina, ei kovin hyvä työilmapiiri, jos tuolla tavalla ajatellaan? Totuus on, että taidot ratkaisee ja hyvät saa kunnon liksaa ja voi valita useiden huippuduunien välillä, siinä ei koulutus paina mitään.
Mutta saattaa olla, että nykyisin ei pääse edes työhaastatteluun ilman jonkinlaista tutkintoa. Ja yliopistolla rekrytään sitten taas koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää osata ohjelmoida itsensä olemaan alle 40-v.
Vai niin. Olen 66-vuotias ict-konsulentti ja töitä on riittänyt vielä eläkeiän ylikin. Olen myös vaihtanut työpaikkaa kahdesti 50-.vuotispäiväni jälkeen.
Kun olen katsellut työkavereitani, niin eivät nuo mitään ihmekoodareita ole. Toki ammattinsa osaavia ja parhaat osaavat ajatalla bisnessvaatimukset ja koodin vaikutukset hyvin syvällisesti sekä hallitsevat tietysti ohjelmointikielen ja -menetelmät. Akateeminen loppututkinto, miltä tahansa alalta, on must.
Koodaukseen on hiipinyt kaikenlaisia asiaan kuulumattomia vaatimuksia, eikä se enää ole introvertin itsekseen puurtajan hommaa. Pitää olla ketterä, osata kertoa lyhyesti ja hauskasti aamupalaverissa mitä teki edellisenä päivänä, sen haasteet ja miten ne ratkaisi, ym. Parin viikon välein pitää demota aikaansannokset liiketoimintayksiköille ja vaikka mitä tarpeetonta työnteosta pois olevaa turhaa hallintohommaa.
Olis kiva, jos laittaisitten minkä tyyppisissä firmoissa akateeminen loppututkinto on must koodareilla, koska en nyt tiedä yhtäkään sellaista firmaa. Itsellänikään ei ollut, kun ekan duunin sain eli olin vasta opiskelija, joka rekryttiin yliopistolta ja edelleen duuniin tulee koeajalle myös amk-taustaisia koko ajan, mutta vain osa jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää osata ohjelmoida itsensä olemaan alle 40-v.
Mielummin alle 30, mutta vähintään 20 vuoden kokemuksella uusimmista teknologioista jotka ovat olleet olemassa vasta korkeintaan viisi vuotta.
Koskee Suomea, ulkomailla ei ikä ole yhtä merkitsevä, mitä kuullut olen.
Ja on ihan tunnettuja itseoppineita koodareita, mutta itse en omaa itsekuria niin paljoa että kotona onnistuisi opiskella, ainakin pitäisi olla täysin hiljaista jotta edes yrittäisi. Alan koulutuspaikkoja on kuitenkin hyvin, kellä varaa opiskella.
Intiassa se kilpailu työpaikoista vasta kovaa onkin. Mut ei ikä merkkaa, vain taidot.
Ikäsyrjinnästä huutelevat ne ikääntyneet, joilla tosiasiallinen syy palkkaamatta jäämiseen on ammattitaidon puutteet. Pääasiassa tässä on kahta heimoa.
Toinen on alalla jo pitkää uraa tehneet johonkin menneisyyden teknologiaan erikoistuneet rautaiset osaajat, joilta entinen työ katoaa alta tekniikan ja tarpeiden kehittyessä. Hyvä esimerkki vaikkapa vuosikymmen sitten Nokian koodarilaumat, jotka olivat hyviäkin Symbian-guruja. Kun Symbian nyt vaan lakkasi olemasta ja nämä huippukoodarit eivät olleet kymmeneen edelliseen vuoteen mitään muuta tehneet kuin viilanneet patukkapuhelimen valikkopikseleitä Symbbarissa, niin työn saanti oli yhtäkkiä tosi vaikeaa. Yhtä aikaa markkinoilla oli tuhansia koodareita samanlaisilla taustoilla, jolloin osaamisen monipuolisuus, tuoreimmat opinnot (ajanmukaisista tekniikoista) ja myös junioriteetin tuottama etu palkkavaatimuksen sekä urakehityspotentiaalin suhteen painottuivat.
Toinen heimo on sitten alanvaihtajat, jotka opiskelevat aikuisena jonkun korkeakoulututkinnon isojen rahojen kiilto silmissään. Ihmetys onkin suuri, kun sillä yliopiston tai AMK:n Hello World -osaamisella ei pääse saman tien yhdeksän tonnin liksoille koodaamaan jotain maailmanpankin ydinjärjestelmää. He eivät tajua, että hakijoista löytyy kuitenkin kymmenen vuotta nuorempia, joilla on jo monen vuoden vahva näyttö työkokemuksena alalta.
Kun rinnakkain on nuori hyvällä kokemuksella ja osaamisella ja vanha ilman osaamisen näyttöä kokemuksen muodossa, niin valinta on helppo. Eikä se perustu ikään. Vastaavasti tykkikoodarit tekevät valtavaa liksaa koko ikänsä, ja viedään käsistä vaikka viisikymppisenä nuorempien ohi eksperttihommiin. Heitä systemaattisesti jopa headhuntataan, eli heille riittää lähinnä vastata puhelimeen ja valikoida paras tarjous.
Harvalla alalla yksilöllisellä osaamisella on niin suuri merkitys ja se vaihtelee niin laajalla skaalalla kuin koodarin hommissa. Lähinnä ehkä joku kirurgia voi olla samanlainen ala, missä myös painottuu tietynlainen lahjakkuuden ja käytännön kokemuksen myötä kehittynyt "käsityöläisyys" ammattitaitona. Umpisuolen poistaa kuka tahansa ja näitä rivileikkailijoita on sitten joka keskussairaalassa pitkä rivi. Mutta on myös alansa supertähtiä. Niitä, joihin huippu-urheilijat ja valtionpäämiehet turvautuvat ja jotka tekevät uraa-uurtavia uusia juttuja, kuten päänsiirtoleikkauksia.
Koulun penkiltä suoraan toki pääsee koodariksi. Se voi tapahtua harjoittelun kautta, josta saa kontakteja ja vähän näyttöjä. Erinomaisesti menestyneellä paperitkin voivat vaikuttaa siihen, että pääsee entry-paikkaan, jossa lähinnä tehdään jotain tylsää rutiinihommaa. Mutta näihin on rutkasti hakijoita ja tilanne on sellainen, että useimmiten ei tule valituksi. Koska homman vaativuus on sellainen, että kuka tahansa siihen kykenee, niin sinne myös kuka tahansa hakee ja joku kukatahansa tulee valituksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti mitä haluat tehdä. Nykyinen ""muotikieli" on Python. Ihan loistava jopa minun mielestäni, joka vuosia sitten opettelin C++:n ensimmäisenä kielenä. Pythonin ongelma on että se on ns backEnd -kieli. BackEnd-juttuja pääsevät vääntämään vain kaikkein lahjakkaimmat ja kokeneimmat gurut.
Eli aloittelijan ensimmäinen paikka on mikrotuessa, makroissa, CSS:ssä jne jne, ns FrontEnd-paikoissa. Siellä ei taas Pythonilla tee mitään. Oma suosikkiniajatukseni on että nuoren kannattaa opetella mobiili-käyttöliittymän rakentaminen hyvin, eli applen ja/tai androidin rakentamiseen tarkoitettuja juttuja on hyvä opetella. Näiden lisäksi CSS ja javascript niin olet aika haka. Tärkeintä on opetella perusteet kunnolla, eli jossittelut, taulukoiden kanssa toimimiset, poiminnat ym ehdot jne.
Minä työskentelen tietokantaohjelmoinnin parissa ja tämäkin on jees, ei vain niin seksikäs ala kuin nämä jatkuvasti esillä olevat. Tässä kuitenkin, jos loogisuutta ja kokonaisvaltaista ajattelukapasiteettia riittää, pääsee aika pitkälle. Voisi sanoa että koko maailma pyörii tietokantojen varassa.
Jos pääset tiedolle tekeen valtion projektia niin ei juuri mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työllistymiseen ei vaadita kovin edistyneitä ohjelmointitaitoja. Sitten tilanne on eri jos haikailee ns. parempiin alan firmoihin töihin, siellä voi oikeasti olla hieman rimaa. Mutta yleisesti ottaen heti opiskeluaikana kannattaa ängetä jalkaa kaikkien mahdollisten ovien väliin, kyllä sitä jonnekin pääsee opettelemaan. Pitää muistaa että jokaiseen hommaan ei vaadita mitään maailman nerokkainta kooderia, mutta yleiset periaatteet ja järkevät käytännöt kannattaa jokaisen alalla touhuavan hallita.
Yllä olevan tarkoitus on rohkaista keskivertotyyppiä, ei masentaa sitä lahjoja, taipumusta ja motivaatiota omaavaa jolla larval stage on lusittuna, käynnissä tai vasta tulossa. Poikkeuksellisten osaajien arvo ei ole kadonnut mihinkään, ja monta jumalattoman vaikeaa ongelmaa odottaa yhä ratkaisijaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin.
Minusta ei olisi, pari vuotta ainakin tulee harjoitella jollei ennestään osaa.
Vaihtoehtoisesti yliopistokoulutus, ei tarvitse osata yhtä hyvin.
Ihan samat testit joudutaan tekemään työhaastattelussa. Harjoitteluun voi päästä ilman testejä eli osa sitten karsiutuu muutaman kuukauden jakson jälkeen pois, jos työt ei suju. Toisaalta yliopistostakaan ei selviä, ellei oikeasti osaa koodata ja pari muutakin asiaa, joten en osaa sanoa miten yleistä se on, että harjoittelu ei johda työpaikkaan.
Hyvin selviää yliopistosta ilman syvempää koodaustaitoa, eikä ne pakolliset kurssit sitä riitä tuomaankaan. Se vähäinen hankittu taito ei pysy yllä, ellei sitä syvennä koulun ulkopuolella.
Yliopiston ensisijainen tehtävä ei suinkaan ole kouluttaa koodareita. Niitä tulee AMK:sta ja jopa amiksesta.
t. FM (tkt)
Kerrotko vielä tyhmälle, mitä siellä yliopistolla on tarkoitus tietojenkäsittelytieteen puolella oikein kouluttaa jos ei koodareita. Mitä valmistuneet on koulutettu tekemään? Olisi kiva saada asiaan selvyys, kun on jäänyt minulle vähän epäselväksi.
Riippuu siitä mihin erikoistuu, mutta ainakin 2000 luvun alussa Kuopion tkt-laitoksella opiskeltiin projektijohtamista, laatuasioita, testauksen teoriaa, tietokantoja, ohjelmoinnin perusteet toki tietenkin, matematiikka, kauppatieteita...
Ylipäätään yliopistokoulutus ei yleensä ole tiettyyn ammattiin (kuten ohjelmoija) tähtäävää, vaan siihen, että ymmärtää kokonaisuudet ja siten kykenee esim suunnittelemaan ja johtamaan projekteja. Näistä itseoppineista ei-koulutetuista koodareista esim lähes aina huomaa että koodi sinänsä toimii mutta siinä ei ollenkaan huomioida testattavuutta tai ylläpidettävyyttä, kun näitä ei ole opiskeltu eikä edes hoksata tärkeiksi asioiksi.
Juuri näin kävi Vastaamon kanssa... Toimiva ohjelma, jolla hoidettiin asiakashallinta hyvin, mutta pari ihan pikkupuutetta oli, mitkä koulutettu ihminen olisi osannut ottaa huomioon.
Ja sinähän ihan varmasti tiedät millä koulutuspohjalla olevia henkilöitä siellä on ollut projektissa mukana? Voisin lyödä vaikka vetoa, että jos jonkinlaista maisteria sielläkin on ollut hämmentämässä.
Se oli firman TJ:n oma tekele, ja hän on itseoppinut koodari, jolla ei ole koulutusta alalle. Tämä on ihan julkisesti kerrottu netissä. Yhdenkään maisterin käsistä ei olisi sellainen ratkaisu lähtenyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää osata ohjelmoida itsensä olemaan alle 40-v.
Vai niin. Olen 66-vuotias ict-konsulentti ja töitä on riittänyt vielä eläkeiän ylikin. Olen myös vaihtanut työpaikkaa kahdesti 50-.vuotispäiväni jälkeen.
Kun olen katsellut työkavereitani, niin eivät nuo mitään ihmekoodareita ole. Toki ammattinsa osaavia ja parhaat osaavat ajatalla bisnessvaatimukset ja koodin vaikutukset hyvin syvällisesti sekä hallitsevat tietysti ohjelmointikielen ja -menetelmät. Akateeminen loppututkinto, miltä tahansa alalta, on must.
Koodaukseen on hiipinyt kaikenlaisia asiaan kuulumattomia vaatimuksia, eikä se enää ole introvertin itsekseen puurtajan hommaa. Pitää olla ketterä, osata kertoa lyhyesti ja hauskasti aamupalaverissa mitä teki edellisenä päivänä, sen haasteet ja miten ne ratkaisi, ym. Parin viikon välein pitää demota aikaansannokset liiketoimintayksiköille ja vaikka mitä tarpeetonta työnteosta pois olevaa turhaa hallintohommaa.
Olis kiva, jos laittaisitten minkä tyyppisissä firmoissa akateeminen loppututkinto on must koodareilla, koska en nyt tiedä yhtäkään sellaista firmaa. Itsellänikään ei ollut, kun ekan duunin sain eli olin vasta opiskelija, joka rekryttiin yliopistolta ja edelleen duuniin tulee koeajalle myös amk-taustaisia koko ajan, mutta vain osa jää.
Yliopisto-opiskelijan on tosiaan mahdollista päästä harjoittelijaksi ohjelmointitöihin ilman tutkintoakin.
Mutta, muuten et vaan pääse, koska ensimmäinen ja tärkein vaatimus on akateeminen loppututkinto. Klassinen esimerkki yrityksestä joka näin vaatii oli Nokia, mutta koskee myös kaikkia muita isompia ja pienempiä IT-yrityksiä ja IT-tehtäviä myös muun alan yrityksissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää osata ohjelmoida itsensä olemaan alle 40-v.
Mielummin alle 30, mutta vähintään 20 vuoden kokemuksella uusimmista teknologioista jotka ovat olleet olemassa vasta korkeintaan viisi vuotta.
Koskee Suomea, ulkomailla ei ikä ole yhtä merkitsevä, mitä kuullut olen.
Ja on ihan tunnettuja itseoppineita koodareita, mutta itse en omaa itsekuria niin paljoa että kotona onnistuisi opiskella, ainakin pitäisi olla täysin hiljaista jotta edes yrittäisi. Alan koulutuspaikkoja on kuitenkin hyvin, kellä varaa opiskella.
Intiassa se kilpailu työpaikoista vasta kovaa onkin. Mut ei ikä merkkaa, vain taidot.
Ikäsyrjinnästä huutelevat ne ikääntyneet, joilla tosiasiallinen syy palkkaamatta jäämiseen on ammattitaidon puutteet.
tv. sekoomuksen puoluetoimisto
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää osata ohjelmoida itsensä olemaan alle 40-v.
Vai niin. Olen 66-vuotias ict-konsulentti ja töitä on riittänyt vielä eläkeiän ylikin. Olen myös vaihtanut työpaikkaa kahdesti 50-.vuotispäiväni jälkeen.
Kun olen katsellut työkavereitani, niin eivät nuo mitään ihmekoodareita ole. Toki ammattinsa osaavia ja parhaat osaavat ajatalla bisnessvaatimukset ja koodin vaikutukset hyvin syvällisesti sekä hallitsevat tietysti ohjelmointikielen ja -menetelmät. Akateeminen loppututkinto, miltä tahansa alalta, on must.
Koodaukseen on hiipinyt kaikenlaisia asiaan kuulumattomia vaatimuksia, eikä se enää ole introvertin itsekseen puurtajan hommaa. Pitää olla ketterä, osata kertoa lyhyesti ja hauskasti aamupalaverissa mitä teki edellisenä päivänä, sen haasteet ja miten ne ratkaisi, ym. Parin viikon välein pitää demota aikaansannokset liiketoimintayksiköille ja vaikka mitä tarpeetonta työnteosta pois olevaa turhaa hallintohommaa.
Olis kiva, jos laittaisitten minkä tyyppisissä firmoissa akateeminen loppututkinto on must koodareilla, koska en nyt tiedä yhtäkään sellaista firmaa. Itsellänikään ei ollut, kun ekan duunin sain eli olin vasta opiskelija, joka rekryttiin yliopistolta ja edelleen duuniin tulee koeajalle myös amk-taustaisia koko ajan, mutta vain osa jää.
Yliopisto-opiskelijan on tosiaan mahdollista päästä harjoittelijaksi ohjelmointitöihin ilman tutkintoakin.
Mutta, muuten et vaan pääse, koska ensimmäinen ja tärkein vaatimus on akateeminen loppututkinto. Klassinen esimerkki yrityksestä joka näin vaatii oli Nokia, mutta koskee myös kaikkia muita isompia ja pienempiä IT-yrityksiä ja IT-tehtäviä myös muun alan yrityksissä.
No ei se vaan pidä paikkansa. Et ole alalla töissä, sen tiedän tämän kommentin perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää osata ohjelmoida itsensä olemaan alle 40-v.
Mielummin alle 30, mutta vähintään 20 vuoden kokemuksella uusimmista teknologioista jotka ovat olleet olemassa vasta korkeintaan viisi vuotta.
Koskee Suomea, ulkomailla ei ikä ole yhtä merkitsevä, mitä kuullut olen.
Ja on ihan tunnettuja itseoppineita koodareita, mutta itse en omaa itsekuria niin paljoa että kotona onnistuisi opiskella, ainakin pitäisi olla täysin hiljaista jotta edes yrittäisi. Alan koulutuspaikkoja on kuitenkin hyvin, kellä varaa opiskella.
Intiassa se kilpailu työpaikoista vasta kovaa onkin. Mut ei ikä merkkaa, vain taidot.
Ikäsyrjinnästä huutelevat ne ikääntyneet, joilla tosiasiallinen syy palkkaamatta jäämiseen on ammattitaidon puutteet.
tv. sekoomuksen puoluetoimisto
Kiitos terveisistä. Unohdit kommentoida aihetta, puoluetoimisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työllistymiseen ei vaadita kovin edistyneitä ohjelmointitaitoja. Sitten tilanne on eri jos haikailee ns. parempiin alan firmoihin töihin, siellä voi oikeasti olla hieman rimaa. Mutta yleisesti ottaen heti opiskeluaikana kannattaa ängetä jalkaa kaikkien mahdollisten ovien väliin, kyllä sitä jonnekin pääsee opettelemaan. Pitää muistaa että jokaiseen hommaan ei vaadita mitään maailman nerokkainta kooderia, mutta yleiset periaatteet ja järkevät käytännöt kannattaa jokaisen alalla touhuavan hallita.
Yllä olevan tarkoitus on rohkaista keskivertotyyppiä, ei masentaa sitä lahjoja, taipumusta ja motivaatiota omaavaa jolla larval stage on lusittuna, käynnissä tai vasta tulossa. Poikkeuksellisten osaajien arvo ei ole kadonnut mihinkään, ja monta jumalattoman vaikeaa ongelmaa odottaa yhä ratkaisijaansa.
Olen samalla kannalla eli turha nyt yrittää lannistaa niitä, joilla ei tuota akateemista tutkintoa ole.
1. Suurin osa akateemisista menee töihin jo ekoina opiskeluvuosina ja siksi tutkinnon suorittaminen viivästyy.
2. Osa koodareista on suorittanut amk-tasoisen tutkinnon ja pärjäävät ihan hyvin.
Nokian ajoista en osaa sanoa, mutta näin tänä päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Jos pääset tiedolle tekeen valtion projektia niin ei juuri mitään.
Eikös ne kaukoidän ihmeet tee siellä koodauksen?
... Ap ei kertonut mitä itsellä on työnantajalle tarjota eli siitähän se pitkälti riippuu mikä on lopputulos. Jos käytynä on jokin pieni kurssi koodaamisesta, niin sillä on varmasti vaikea työllistyä, jos mitään muuta näyttöä ei ole. Tutkinto ei sinänsä ratkaise, vaan osaaminen niin kuin on monesti todettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin.
Minusta ei olisi, pari vuotta ainakin tulee harjoitella jollei ennestään osaa.
Vaihtoehtoisesti yliopistokoulutus, ei tarvitse osata yhtä hyvin.
Ihan samat testit joudutaan tekemään työhaastattelussa. Harjoitteluun voi päästä ilman testejä eli osa sitten karsiutuu muutaman kuukauden jakson jälkeen pois, jos työt ei suju. Toisaalta yliopistostakaan ei selviä, ellei oikeasti osaa koodata ja pari muutakin asiaa, joten en osaa sanoa miten yleistä se on, että harjoittelu ei johda työpaikkaan.
Hyvin selviää yliopistosta ilman syvempää koodaustaitoa, eikä ne pakolliset kurssit sitä riitä tuomaankaan. Se vähäinen hankittu taito ei pysy yllä, ellei sitä syvennä koulun ulkopuolella.
Yliopiston ensisijainen tehtävä ei suinkaan ole kouluttaa koodareita. Niitä tulee AMK:sta ja jopa amiksesta.
t. FM (tkt)
Kerrotko vielä tyhmälle, mitä siellä yliopistolla on tarkoitus tietojenkäsittelytieteen puolella oikein kouluttaa jos ei koodareita. Mitä valmistuneet on koulutettu tekemään? Olisi kiva saada asiaan selvyys, kun on jäänyt minulle vähän epäselväksi.
Riippuu siitä mihin erikoistuu, mutta ainakin 2000 luvun alussa Kuopion tkt-laitoksella opiskeltiin projektijohtamista, laatuasioita, testauksen teoriaa, tietokantoja, ohjelmoinnin perusteet toki tietenkin, matematiikka, kauppatieteita...
Ylipäätään yliopistokoulutus ei yleensä ole tiettyyn ammattiin (kuten ohjelmoija) tähtäävää, vaan siihen, että ymmärtää kokonaisuudet ja siten kykenee esim suunnittelemaan ja johtamaan projekteja. Näistä itseoppineista ei-koulutetuista koodareista esim lähes aina huomaa että koodi sinänsä toimii mutta siinä ei ollenkaan huomioida testattavuutta tai ylläpidettävyyttä, kun näitä ei ole opiskeltu eikä edes hoksata tärkeiksi asioiksi.
Juuri näin kävi Vastaamon kanssa... Toimiva ohjelma, jolla hoidettiin asiakashallinta hyvin, mutta pari ihan pikkupuutetta oli, mitkä koulutettu ihminen olisi osannut ottaa huomioon.
Ja sinähän ihan varmasti tiedät millä koulutuspohjalla olevia henkilöitä siellä on ollut projektissa mukana? Voisin lyödä vaikka vetoa, että jos jonkinlaista maisteria sielläkin on ollut hämmentämässä.
Se oli firman TJ:n oma tekele, ja hän on itseoppinut koodari, jolla ei ole koulutusta alalle. Tämä on ihan julkisesti kerrottu netissä. Yhdenkään maisterin käsistä ei olisi sellainen ratkaisu lähtenyt.
Ei se ihan noinkaan ollut. Itse toteutus ja tietokanta saattoivat olla pätevästi tai ainakin toimivasti rakennettu, mutta tietojärjestelmän yllpitäjä vähän uudelleenorganisoi järjestelmää ja unohti portin tietokantaan avoimeksi.
Joku on kritisoinut sitä että tiedot olivat tietokannassa salaamattomina. Yleisin tilanne on juuri tämä, koska oletusarvoisesti kukaan ulkopuolinen ei pääse tietokantaan ja ainoastaan salasanat ja muu kriittinen tieto on kryptattu. Jos on erittäin vainoharhainen, niin silloin ehkä myös hetu kryptataan. Kaiken tiedon kryptaamisessa ei ole mitään mieltä, koska tietokannan suojaamiseen on erittäin pätevät keinot. Se ei normaalisti ole ohjelmoijan tehtävä, vaan sysadminin tai jonkun muun tietojärjestelmävastaavan. Toki pienessä yritysessä saattaa olla vain yksi henkilö jolla on kaikki hatut.
Ei koodariksi, vaan ihan oikeaksi herraksi. Päälliköksi, johtajaksi!
Levittikö tämä tieto hymyn huulillesi?