Miten suhteesta erotaan?
Hei vaan ja anteeksi typerimmästä kysymyksestä taas hetkeen. Tiedän, että no eroamalla. Miten tämä käytännössä tapahtuu?
Suhde on ensimmäiseni ja se on kestänyt nyt muutaman vuoden. Koko suhteen ajan meillä on ollut ongelmia ja nyt olen päättänyt lähteä.
Minulla ei ole ystäviä ja vanhempani pitävät miehestäni paljon. En omista autoa. Aina kun otan eron puheeksi niin mies ei suostu keskustelemaan asiasta. Asumme kahdessa eri kodissa. Jos yritän pakata tavaroitani, niin mies purkaa ne pois kasseista tai muuten estää minua. Toki ei hänellä ole velvollisuutta minua erossa auttaa, mutta en tiedä mitä ihmettä tekisin.
Olen hiukan yksinkertainen, tiedetään jo. Yritän tässä nyt kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni ja hoitaa asiani kuntoon. Kaipaisin vinkkejä.
Kommentit (389)
Joku muukin sanoi, että eron hetki on vaarallisin. Tuo on totta. Silloin voi ahdistuksissaan ja hermostuksissaan sellainenkin henkilö, joka ei muuten ole väkivaltainen, yhtäkkiä käyttäytyä arvaamattomasti.
Ole siis varovainen.
Vaihda lukot.
Nyt on raskas vaihe, mutta mieti, että se on hinta siitä, että saat uuden tulevaisuuden.
Tsemppiä.
Ap hakeudu ihan heti turvakotiin, josta käsin voit hoitaa seuraavat käytännön asiat, lukon vaihdon, yms.
Saatat olla vaarassa kun mies tajuaa ettei enää saa sinua tulemaan takaisin. Lukon vaihtaminen on tehtävä heti, mutta sekään ei valitettavasti tässä tilanteessa riitä suojaamaan sinua.
Et voi kulkea yksin asunnollesi enää! Mies voi odotella sinua vaikka talosi ulkopuolella ja tehdä mitä vain, kun hänen maailmansa alkaa lähtösi vuoksi romahtamaan... Vaarana ei ole vain se, että hän yrittää suostutella sinua palaamaan, vaan nyt hän saattaa sortua mihin vain epätoivoiseen tekoon. Mieshän on sanonut sinulle ääneenkin että voisi kuolla vuoksesi. Hän on epätoivoinen ja se saattaa olla todella vaarallista. Turvakoti on nyt ainoa oikea paikka.
Turvakotiin!! Älä mene omaan kotiisi, ennenkuin lukot on vaihdettu!
Vierailija kirjoitti:
Turvakotiin!! Älä mene omaan kotiisi, ennenkuin lukot on vaihdettu!
Jos sittenkään, koska mies voi odottaa ulkona. Seuraava vaihe turvakodin jälkeen saattaa olla muutto uuteen, salassa pidettävään osoitteeseen.
Lukkoasiassa soitto taloyhtiön isännöitsijälle, hallituksen pj:lle ja vuokranantajalle, niin rupeaa tapahtumaan. Kerro tausta lukkojen vaihdon tarpeelle, kyllä näitä kuule tapahtuu... Lukkojen vaihdon maksat sinä. Itse pulitin vastaavan tarinan eläneenä uudesta lukosta noin 400€ pari vuotta sitten. Ja missään tapauksessa ei käy, että pyydät ja saat ukolta avaimen pois ja jatkaisit elämää vanhalla lukolla. Sehän ehtii teettää itselleen kopion siitä avaimesta hetkessä. Seinänaapureille kerrot myös reilusti mikä tilanne, jotta tietävät pitää silmällä, ettei tyyppi norkoile ovellasi. Mitä avoimemmin kerrot taustastasi ihmisille, sitä enemmän saat apua ja olet paremmassa turvassa. Eikä kukaan syyllistä sinua. Sillä linjalla olen itse rakentanut uutta elämää uskallettuani lopultakin lähteä. Ja elämä on sitten hienoa!
Vierailija kirjoitti:
Tulipa paha mieli lukiessa. Välillä minusta kyllä oikeasti tuntuu sille että ansaitsen tämän ja kenties vielä pahempaakin.
Soitin eilen illalla neuvontapuhelimeen ensimmäistä kertaa ja kerroin tilanteestani. Minulle vastannut päivystäjä oli todella huolissaan tilanteestani ja yritti käydä kanssani eri vaihtoehtoja läpi kuinka voisin toimia. Hän ehdotti tukihenkilöä ja turvakotia. Mies palasi kesken puhelun kotiin ja jouduin lopettamaan sen kesken.
Yöllä itkin ja puhuin siitä että pakkaan tavarani huomenna ja lähden kotiin eikä hän voi estää minua mitenkään. Mies kysyi että kuinka aion lähteä ilman autoa ja sanoin että äitini voi varmasti auttaa. Kukaan ei varmaan ylläty että vuoden saamattomin av-vätys ap ei saanut lähdettyä.
Mies muuttui hyvin ahdistuneeksi ja sanoi että hän voi viedä minut kotiini ja ettei ole mitään syytä keskellä yötä jutella näistä asioista. Hän myös yritti saada minua hiljenemaan suutelemalla ja ottamalla minut voimalla itseään vasten makaamaan. Hän lohdutti minua silittämällä ja keinuttamalla ja menin hyvin hämilleni tilanteesta enkä osannut enää pitää vahvaa tahtoani yllä.
Tänään hän jatkoi lohduttamistani ja puhui kesän suunnitelmista ja kaikesta mitä teemme yhdessä/perheidemme kanssa. Hän osti minulle pyytämättäni vaatteita ja yritti tarjota mahdollisuutta käydä ulkona syömässä. Hänen vanhempansa kävivät yllätysvierailulla ja päädyin lohduttamaan hänen eronnutta sisartaan. Tällä hetkellä tilanteeni vaikuttaa vuosisadan paskimmalta komediaviritelmältä. Olen saamaton ja hän hyvä harhauttamaan. Vika on minussa.
Ap
Ap on onneksi kirjoittanut tämän viestin jälkeen muitakin viestejä, mutta tartun tähän nyt sen verran, että älä missään nimessä enää keskustele erosta miehen kanssa. Olet useaan kertaan tuonut eroaikeesi esille, et ole miehelle enää mitään velkaa. Normaalista miehestä erotessa se normaali mies kunnioittaa toisen eroaietta, eikä takerru kiinni ja ala puhumaan tulevaisuudesta. Sinulla ei ole normaali mies, ja nyt sinun täytyy toimia sen mukaisesti. Mitä tahansa teetkin, niin älä enää yritä todistella miehelle mitään! Toiminta on nyt se joka ratkaisee - yhteydet poikki, lukot vaihtoon ja itselle apua selviytymiseen. Kaikkein tärkeintä on yhteyksien katkaisu! Et siis reagoi mihinkään mitään ja huolehdit ettet edes altistu miehen viesteille. Pyydä ammattilaisilta apua myös vanhempiesi kanssa toimimiseen, ja pahimmassa tapauksessa joudut ottamaan tilapäisesti heihinkin etäisyyttä. Sait pari sivua aiemmin hyvän vinkin liittyen sinusta mahdollisesti olevaan kuva-aineistoon. Nykyään on kaikkia deepfake videoita ja muuta, ja suhtaudu niihin niin että ne eivät ole sinusta ja sillä selvä.
Mikäli olet joskus pitänyt miestä ainoana kaverinasi ym., (mitä hän ei kyllä ole!), niin ota hänet nyt sillä lailla huomioon, että katkaisemalla yhteydet varmistat, että hän ei tee peruuttamattomia asioita. Minun entinen miesystäväni ei esimerkiksi nykyään työllisty eräälle alalle rikosrekisterin vuoksi, joka tuli pahoinpitelystäni. Erosta on nyt vuosia, mutta se vahinko mikä tuli meille molemmille, ei pyyhkiydy pois. Eli on vastuunkantoa vetäytyä sairaasta suhteesta. Sitten kun tilanteesta irtautuu ja asiaan saa etäisyyttä, huomaa varmasti että se suhde ei olisi ollut kaiken harmin arvoinen, ja antaa toisen jatkaa elämäänsä. Mutta tosiaan, painotan, että sinun on nyt erotessa täysin turhaa miettiä miehen reaktioita tai selvittää niitä! Ainoa keino on täysi yhteydenpidon katkaisu!
2015 väkivallasta päässyt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipa paha mieli lukiessa. Välillä minusta kyllä oikeasti tuntuu sille että ansaitsen tämän ja kenties vielä pahempaakin.
Soitin eilen illalla neuvontapuhelimeen ensimmäistä kertaa ja kerroin tilanteestani. Minulle vastannut päivystäjä oli todella huolissaan tilanteestani ja yritti käydä kanssani eri vaihtoehtoja läpi kuinka voisin toimia. Hän ehdotti tukihenkilöä ja turvakotia. Mies palasi kesken puhelun kotiin ja jouduin lopettamaan sen kesken.
Yöllä itkin ja puhuin siitä että pakkaan tavarani huomenna ja lähden kotiin eikä hän voi estää minua mitenkään. Mies kysyi että kuinka aion lähteä ilman autoa ja sanoin että äitini voi varmasti auttaa. Kukaan ei varmaan ylläty että vuoden saamattomin av-vätys ap ei saanut lähdettyä.
Mies muuttui hyvin ahdistuneeksi ja sanoi että hän voi viedä minut kotiini ja ettei ole mitään syytä keskellä yötä jutella näistä asioista. Hän myös yritti saada minua hiljenemaan suutelemalla ja ottamalla minut voimalla itseään vasten makaamaan. Hän lohdutti minua silittämällä ja keinuttamalla ja menin hyvin hämilleni tilanteesta enkä osannut enää pitää vahvaa tahtoani yllä.
Tänään hän jatkoi lohduttamistani ja puhui kesän suunnitelmista ja kaikesta mitä teemme yhdessä/perheidemme kanssa. Hän osti minulle pyytämättäni vaatteita ja yritti tarjota mahdollisuutta käydä ulkona syömässä. Hänen vanhempansa kävivät yllätysvierailulla ja päädyin lohduttamaan hänen eronnutta sisartaan. Tällä hetkellä tilanteeni vaikuttaa vuosisadan paskimmalta komediaviritelmältä. Olen saamaton ja hän hyvä harhauttamaan. Vika on minussa.
Ap
Ap on onneksi kirjoittanut tämän viestin jälkeen muitakin viestejä, mutta tartun tähän nyt sen verran, että älä missään nimessä enää keskustele erosta miehen kanssa. Olet useaan kertaan tuonut eroaikeesi esille, et ole miehelle enää mitään velkaa. Normaalista miehestä erotessa se normaali mies kunnioittaa toisen eroaietta, eikä takerru kiinni ja ala puhumaan tulevaisuudesta. Sinulla ei ole normaali mies, ja nyt sinun täytyy toimia sen mukaisesti. Mitä tahansa teetkin, niin älä enää yritä todistella miehelle mitään! Toiminta on nyt se joka ratkaisee - yhteydet poikki, lukot vaihtoon ja itselle apua selviytymiseen. Kaikkein tärkeintä on yhteyksien katkaisu! Et siis reagoi mihinkään mitään ja huolehdit ettet edes altistu miehen viesteille. Pyydä ammattilaisilta apua myös vanhempiesi kanssa toimimiseen, ja pahimmassa tapauksessa joudut ottamaan tilapäisesti heihinkin etäisyyttä. Sait pari sivua aiemmin hyvän vinkin liittyen sinusta mahdollisesti olevaan kuva-aineistoon. Nykyään on kaikkia deepfake videoita ja muuta, ja suhtaudu niihin niin että ne eivät ole sinusta ja sillä selvä.
Mikäli olet joskus pitänyt miestä ainoana kaverinasi ym., (mitä hän ei kyllä ole!), niin ota hänet nyt sillä lailla huomioon, että katkaisemalla yhteydet varmistat, että hän ei tee peruuttamattomia asioita. Minun entinen miesystäväni ei esimerkiksi nykyään työllisty eräälle alalle rikosrekisterin vuoksi, joka tuli pahoinpitelystäni. Erosta on nyt vuosia, mutta se vahinko mikä tuli meille molemmille, ei pyyhkiydy pois. Eli on vastuunkantoa vetäytyä sairaasta suhteesta. Sitten kun tilanteesta irtautuu ja asiaan saa etäisyyttä, huomaa varmasti että se suhde ei olisi ollut kaiken harmin arvoinen, ja antaa toisen jatkaa elämäänsä. Mutta tosiaan, painotan, että sinun on nyt erotessa täysin turhaa miettiä miehen reaktioita tai selvittää niitä! Ainoa keino on täysi yhteydenpidon katkaisu!
Lisäksi apn tilanteessa pitäisi auttaa aptä, kun tekstin perusteella mitä aiemmin luin, ap ei vaikuta olevan mukana intohimoisesta rakkaudesta, vaan siksi, kun ei osaa irtautua ja mies painostaa, sekä aplla ei ole selkeätä kiinnekohtaa jota tavoitella. Moni on sairaassa suhteessa koska tuntee vielä rakkautta. Itsellä loppui rakkaus siinä kohtaa kun mies jäi viimein pettämisestä kiinni niin ettei voinut enää selitellä asiaa. En olisi koskaan, ikinä uskonut, että siinä kohtaa kun saan viimein henkisesti itselleni eroaikeen selväksi, sama mies käy kurkkuun kiinni! Siis toisaalta mies joka kohteli minua aiemmin niin välinpitämättömästi, eron hetkellä päättääkin tappaa minut ja itsensä. Onneksi olemme molemmat hengissä eri tahoillamme. Oli se järkyttävä tunne kun tajusi, että nyt minä varmaan kuolen tähän!
Toivon toisaalta että apn yli pyyhkii se sama henkisen varmuuden aalto, joka tuli minulla kun lopullisesti tajuan että tämä oli tässä. Mutta toisaalta toivon, että ap pääsee ensin alta pois!
Ap, kun pääset jaloillesi niin olet ihan yhtä varma ja vahva kuin kuka tahansa. Sinussa ei ole mitään vikaa, kuka tahansa joka joutuu sairaaseen suhteeseen tulee sen vaikuttamaksi juuri niillä tavoin miten sinulla on käynyt. Tarvitset apua ja tukea, ja tarvitset myös niitä pieniä hetkiä joina tajuat miten ihanaa elämä onkaan itsenäisenä. Mulla ne oli ihan pieniä juttuja - esim se, kun tajusin yhtäkkiä kaupassa, että saan ostaa ruoaksi ihan mitä itse haluan - ei tarvitse miettiä mitä se mies sanoo ja ajattelee. Olin niin iloinen että aloin selittää pienen kaupan kassalle hiljaisena päivänä, että olen ihan valtavan onnellinen kun erosin suhteesta ja hoksasin täällä juuri että saan ostaa vaikka tällaisen 10 euron salaatin itselleni omilla rahoillani :D :D :D siis voitteko kuvitella miten hassu pieni asia, jonka kohdalla olin ihan innoissani ja onnellinen!
Ap, miten sinulla menee? Olet ollut ajatuksissani paljon viime päivinä.
Samoin, olet ap ollut ajatuksissani, ja toivon sinulle kaikkea hyvää ❤️
Harvoin huolestun täällä mistään ketjusta mutta nyt huolettaa ap:n tilanne ja turvallisuus. Toivottavasti kaikki on ok.
Vierailija kirjoitti:
Harvoin huolestun täällä mistään ketjusta mutta nyt huolettaa ap:n tilanne ja turvallisuus. Toivottavasti kaikki on ok.
Sama juttu täällä. Ap:n tilanne on pyörinyt kovasti mielessä. Toivon, että hän on päässyt turvaan.
Arvailija kirjoitti:
Palannut suhteeseen, jonka tähden ei kehtaa kirjoittaa?
Höpsis. Toki ihmisellä on muutakin tekemistä kuin koko päivää päivystää av:lla.
(tosin itse kyllä päivystän, nolo myöntää...)
Hei. Anteeksi että en ole kirjoittanut. Aamulla heräsin siihen että mies on luonani. Olisin halunnut kirjoittaa jo silloin, mutta hän huomasi puhelimeni..
Pääsin kuitenkin lähtemään terapiaan. Psykologini oli ottanut yhteyttä (nyt saatan kirjoittaa väärin) marak-työryhmään joka on erikoistunut lähisuhdeväkivaltaan. He kuulemma ottavat asiani käsittelyyn pian. Siellä kuulemma mietitään mitä tukitoimia minulle voisi ehdottaa eroon ja eron jälkeiseen aikaan sekä myös mahdollisen psyykkisen avun tarjoaminen miehelle.
Olen väsynyt. Ajatukset pyörivät paljon muiden ihmisten huolissa. Terapeuttini sanoi ettei pelkää minun joutuvan pahoinpidellyksi vaan että menetän henkeni. Hän toivoi että hoitaisin eron ammattilaisten tukemana ja muistutti turvakotiin menemisestä jos tilanne muuttuu.
Ajatukset risteilevät. Haluan miehestä eroon heti. Haluan myös hoitaa opinnot putkeen tältä keväältä ja vainoavan miehen kanssa se olisi varmaan haasteellista. Itkettää. Minua neuvottiin olemaan ottamatta eroa puheeksi, mutta raivostuin kuin pikkulapsi ja itkin että haluan hänen lähtevän pois. Se ei mennyt hyvin. Tällä hetkellä kirjoitan muka onnitteluviestiä vamhempieni hääpäivän johdosta joten en tiedä miten aktiivisesti kirjoitan seuraavina päivinä. Mies on vapaalla.
Ahdistaa että minuun tuhlataan resursseja ammattilaisten toimesta. On paljon naisia joilla on pahempi tilanne kuin minulla. Hävettää että vien teidän aikaanne kun en saa tätä. Tehtyä oikein.
Ap
Milloin mies ilmestyi sinne asuntoosi? Miten? Mitä oikein tapahtui?
Luen teidän viestinne paremmalla ajalla, nyt olen sellaisessa tilanteessa etten pysty. Kirjoitan vielä tämän viestin ja katsotaan illemmalla mikä tilanne.
Puhuin lukkoasiasta terapeutin kanssa ja hän suositteli etten sitä omin päin tekisi ilman tukea (turvakoti, terveydenhuollon tukiryhmä/tukihenkilö, poliisi..) sillä mies on hänen mielestään arvaamaton. Hän sanoi että parempi ylireagoida kuin alireagoida.
Minun suurin ahdistukseni ei liity siihen minä minulle käy vaan hänen uhkauksiinsa ettei halua elää ilman minua. Toki ei sitä tiedä miten päin ihmisen ajatukset kääntyvät.
Tässä minä istun ja mies vahtii ja vihoittelee että miksi kirjoitan niin kauan. Terapiani aikana hän myös soitti usempaan kertaan kun en tullut tarpeeksi nopeasti pois. Psykologin kanssa sovittiin että käyn koulussa normaalisti viimeiset päivät ja suunnitellaan miten nyt tästä lähden. Hän painotti että en saa ajatella olevani huono ihminen kun teen näin miehen selän takana, kun minulla on taipumus tuntea syyllisyyttä epäreiluudesta. Tämän takia minunlaiseni ihmiset eivät pärjää.. olen vihainen itselleni.
Ap
Oikeasti miehesi käytös on tosi kylmäävää, sairasta ja pelottavaa. Hän ei aio erota sinusta, vaikka mikä olisi. Väkivaltapalvelut on juuri sinun kaltaisia varten. Kunpa et nyt miettisi liikaa omia tai kenenkään tunteita. Tärkeintä olisi hoitaa pysyvä ero järkevästi ja määrätietoisesti. Sitten kun se on selvä, ehdit miettimään tunteita. Miksi et mene turvakotiin vaan olet siellä panttivankina?
Tsemppiä ja rohkeutta sinulle!
Ethän enää suostu tapaamaan kuumakallea kasvotusten.