Istun saaristossa rantasaunalla ja katselen merta.Mitä sinä teet just nyt?

Laitoin uunijuureksia ja possunkylkeä siihen samalle pellille. Hyvää tuli. Seuraavaksi katson jonkun dokumentin yle areenlta. Tarkoitus on löytää se erityisen rauhallisella äänellä puhuva lukija. Nukkuminen on ollut ihan älyttömän huonoa kohta viikon. Lukijan ääni ja tahti rauhoittaa minua ja ehkä nukahdan illalla.

Katselen av-aloituksia ja kirjoitan palstalle aloittajan tapaan. Tätähän voi tehdä lähes missä vaan. Ei ole paikkasidonnaista.

Provoilen palstalle olevani saaristossa mökillä. 

Istun pitkän työpäivän jälkeen rättiväsyneenä keittiössä ja odotan, että tulisi jo tarpeeksi myöhäinen että pääsisi nukkumaan yöunille. Ajattelin siirtää talvitakit naulakosta varastoon, mutta eipä tässä meinaa jaksaa nostaa pystöään ylös penkistä.

Piikitän heroiinia ja saastaisen yksiöni eritteen peittämällä lattialla.

Harjoittelen pianolla Prokofjeviä tahti kerrallaan, ruokatauko, kahvi.

Koe alkaa 10 min kuluttua. Rannikkolaivuritutkinto, navigointia ym. Jännittää.

Mietin uskallanko lähteä mieheltä salaa katsomaan, onko lapsi tolkuissaan, kun ei vastaa tänäänkään puhelimeen. Toisaalta ei ehkä kannata, vastassa voi olla vaikka ketä.  Eilen oli aineissa eikä avannut kunnolla ovea kun kävin kattoon. Alkuvuosi olikin rauhaisa ja raitis hällä.

Istun sohvalla ja juon viinaa. Hetken rentoutus menehtyneen lapsen asioiden hoidon lomassa. Pakko nollata hetki, huomenna jatkuu.

Nuudeleita söin ja katselen vuokra-asunnon betoniseinää.

Istun mökillä tuvan pöydän ääressä ja sylettää jo etukäteen että huomenna on pska ilma: koko päivä sisällä sitten. En tee sitten mitään. Olisi tietysti hyvä päivä pitää krapulapäivä, mutten ole täysin toipunut viikonlopustakaan joten ei siis viiniä.

Makaan sairaalan päivystysosastolla ja ootan pääsyä osastolle. Ihana munuaistulehdus.

Ed.ekgssä oli jotain pielessä, lääkäri kehotti kiireellisenä uuteen huomenna. Yritän olla huolestumatta ja toivon hyviä unia...

Onneksi kai sit heti huomenna saan tietää...

Pitäkää peukkuja!

Vierailija kirjoitti:

Mietin uskallanko l

ähteä mieheltä salaa katsomaan, onko lapsi tolkuissaan, kun ei vastaa tänäänkään puhelimeen. Toisaalta ei ehkä kannata, vastassa voi olla vaikka ketä.  Eilen oli aineissa eikä avannut kunnolla ovea kun kävin kattoon. Alkuvuosi olikin rauhaisa ja raitis hällä.

Tsemppiä ja jaksamista sulle

Vierailija kirjoitti:

Makaan sairaalan päivystysosastolla ja ootan pääsyä osastolle. Ihana munuaistulehdus.

Onnea matkaan plus voimia

Vierailija kirjoitti:

Istun sohvalla ja juon viinaa. Hetken rentoutus menehtyneen lapsen asioiden hoidon lomassa. Pakko nollata hetki, huomenna jatkuu.

Koita pärjätä!

Vierailija kirjoitti:

Koe alkaa 10 min kuluttua. Rannikkolaivuritutkinto, navigointia ym. Jännittää.

Peukut ja varpaat pystyyn! Tsemppiä!

Onnekas. Siivoan asuntoa. Lenkillekään en ehtinyt. Huomenna taas töihin.

Vierailija kirjoitti:

Itse näen kotini kaikista ikkunoista vesimaiseman. 

Ei tarvitse mennä mihinkään mökille terassille itikoiden ja paarmojen purtavaksi katselemaan merimaisemaa. 

Merenrannalla ei ole itikoita ja paarmoja:D eikä muitakaan ötököitä.Peuroja sitäkin enemmän.

Istun vierashuoneessa piilossa selaamassa vauvaa kun en jaksa tuota ukkoa kuunnella