Lapsiperheen kesästä selviää halvallakin

Vierailija kirjoitti:

Köyhänä ajatus alkaa helposti kiertää kehää. Ainoana ajatuksena vain se, saako vuokran ja laskut maksettua. Ruokakaupassa aina halvinta ja vain se tarpeellinen. Vaatteita vain lahjoituksena tai kirppikseltä. Jatkuva stressi ja ahdistus. Ilman autoa ei niin vaan lähdetä edes onkimaan tai rannalle. Plus että ne eväät lähikaupastakin tulevat kalliimmaksi kuin kotiruoka. Ja pahinta on tosiaan se, ettei edes jaksa keksiä mitään. Olen korkeasti koulutettu, mutta nyt työtön yksinhuoltaja.

Sama täällä. Olin hyvä palkkaisessa työssä, ja nyt yksinhuoltaja-sekä kotihoidon tuella kotona lapsen kanssa, eli n 600€ kuussa saamme jolla ei saa edes vuokraa maksettua😂😅Sit saan asumistukea et näin niitä äitejä autetaan. Varsinkin kun isät kaikkoavat kuvioista ja töissäkään ei voi 24 h olla sit kun palaan.. koska käytännös en ois koskaa muuten lapsen kans

Vierailija kirjoitti:

Kyse on myös vähän siitä, mitä ne lapset ja teinit opetetaan odottamaan. Onko niin, että koko loma pitää juosta tukka putkella paikasta toiseen, syödä ravintoloissa ja vanhemmat kittaa virvokkeita vai riittääkö, että käydään uimarannalla ja grillataan pihassa makkarat.

Mun miehen työkaverit on aina huuli pyöreenä kun mies sanoo, että vietetään loma kotosalla. Se tarkoittaa, että käydään uimassa, saunotaan, käydään kalassa, luontopoluilla, grillataan, soudellaan, poiketaan mummolassa ja serkuilla. Mut ei se käy monelle. Aina pitäisi olla aikataulutettua ja vähintään joku reissu, ennen koronaa ulkomaille ja nyt vähintään Lappiin. Miks pitäis?

Musta kuulostaisi ihanalta viedä lapset mummolaan, serkuille ja soutelemaan. Mutta ei ole mummolaa eikä lapsilla edes serkkuja (yksi eno on, joka asuu pienessä yksiössä). Eikä paikkaa jonne voisi mennä tuosta vaan soutelemaan. Kerrostalosauna sentään löytyy.

Ja sitten vähätellään, että joku haluaisi edes huvipuistoon viedä lapsensa. Tuntuu, että nämä joilla on suku, omakotitalot, mökit/mummolat ja niiden tuomat mahdollisuudet, eivät tajua kuinka rikkaita ovat ja ettei kaikilla ole noita mahdollisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni lasten ei pitäisi joutua kärsimään siitä, ettei vanhemmilla ole rahaa huvipuistoihin tms. Ihan oikein vihlaisee ja pahalta tuntuu kun kirjoitetaan miten lapset joutuu kieltäytymään kaikesta. Yhteiskunnan pitäisi mielestäni antaa lapsiperheille joku "kesälomaraha", joka olisi ns. "korvamerkittyä rahaa", että pitäisi käyttää lasten virkistyskäyttöön kesälomalla. Itse en omasta puolestani kirjoita sillä emme kuulu vähävaraisiin vaikka rahat nykyään ovat jossain vaiheessa joka perheessä varmaan tiukalla. Melkein itketti lukea kirjoitus jossa lapsella kysellään neuvolassa Linnanmäestä yms. huvipuistoissa eikä toinen osaa sanoa siihen mitään kun ei ole päässyt ko. paikoissa käymään. Niin paljon epäkohtia tässäkin maassa, joku kirjoitti, että kun toinen lapsi kertoo syksyllä koulun luokassa opettajan kysyessä kesälomanvietosta, pitkistä ulkomaanmatkoista niin toinen lapsi kertoo loman "kohokohtana" niistä harvoista, että kävi ruokakaupassa vanhempien kanssa.

Lapsiperheitä tuetaan tässä maassa jo ruhtinaallisesti samalla kun muut ryhmät jäävät nuolemaan näppejään, joten ei enempää tukea perheille, kiitos. Lapset tehdään sitten kun on itsellä varaa elättää ja viihdyttää ne eikä tarvitse kerjätä rahaa yhteiskunnalta jo olemassaolevien tukifn lisäksi.

Mitä ne ruhtinaalliset tuet on?

Meillä on hyvät tulot (nykyään), molemmat tienaa yli 100 000€. Mutta on eletty lapsiperheenä myös aikaa, jolloin itse olin pitkään työtön ja mies opiskeli. Ei meidän kesälomat ole kovasti tuosta ajasta muuttuneet. Vähän tietenkin, mutta ei ratkaisevasti.

Lapsemme (11, 9, 7, 4) eivät esim ole koskaan lentäneet tai käyneet Ruotsia pidemmällä ulkomailla. Nyt piti vihdoin tehdä ensimmäinen lomamatka, mutta korona pilasi sen. Joten kesä jatkuu entisellä kaavalla, ja hyvä se on sekin :)

Uintia monta kertaa viikossa, kierretään ilmaisissa leikkipaikoissa (todella upeita ilmaisia puistoja on kun vain katsoo tarjontaa. Lapset ovat tykänneet paljon), pyöräretki ja teltta mukaan, skeittausta, skoottausta, vesisotaa pihalla, onkimista, mustikkametsään, pyöräretkiä ilman yöpymistä, vesi-ilmapalloja, vesivärit ulos ja jättimaalauksia....

Onhan sitä vaikka mitä. En tiedä mennäänkö huvipuistoon tänäkään kesänä, koronan takia siis. Viime kesänä ei käyty, eikä lapset ole siitä pahoillan olleet. Muutenkin meillä on sovittu, että yksi käynti huvipuistossa/kesä. Vesipuistoissa/maauimalassa eivät ole koskaan käyneet. Ymmärrän kyllä, että on eri asia jos ei koskaan pääse huvipuistoon. Voisiko lippua toivoa vaikka joululahjaksi jo?

Ei niitä tukia käytetty ainakaan lasten tarpeisiin muuta kuin välttämättömiin eikä aina sitäkään. Ainoa kesäloma elämys oli kerrostalo pihan karuselli ja keinu. Sukulaisten nurkkiin koitettiin tuupata mahdollisimman paljon viikonloppusin, pois aikuisten juhlinnan tieltä. Ihan turhaa se sääliminen, kun ei tiedetty mitä ne elämykset olivat niin ei niitä edes osannut kaivata. 

Kannattaa ottaa selvää, millaisia kesäleiri- ja kesäkerhomahdollisuuksia oman asuinpaikkakunnan alueella on. Kaupungit, koulutuskeskukset, kirjastot, seurakunnat ja eri yhdistykset, kuten 4h, järjestää aika paljon tekemistä, joista osa on suhteellisen edullista tai jopa ilmaista. Löytyy aika paljon päiväleirejä ja -kerhoja, joissa ollaan yleensä se 4-6 tuntia päivässä. Olin lapsena partiossa ja kesän kohokohta oli aina loppukesästä järjestettävät viikon kesäleirit, joissa yövyttiin metsässä, eräiltiin, touhuttiin, laulettiin ja syötiin herkkuja. Elämä on paljon mielekkäämpää, kun on jotain spesiaalia ja positiivista mitä odottaa. Vaikka se olisi joku tyyliin seurakunnan kuviskerho, niin se voi olla jo jotain huomattavasti erilaisempaa mitä normaalisti tekisi.

Kannattaa myös katsoa läpi oman asuinkunnan museo- ja tiedekeskustarjontaa. Niihin saa usein ostettua jonkun edullisemman perhelipun tai sitten lapset pääsevät sisään suhteellisen edullisesti tai ilmaiseksi. Kannattaa hyödyntää myös museoiden ilmaispäiviä. Olin jo 7-vuotiaana täys nörtti ja ihan höpönä erilaisiin museoihin ja parasta oli päästä kiireettömästi kiertämään näyttelyitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse on myös vähän siitä, mitä ne lapset ja teinit opetetaan odottamaan. Onko niin, että koko loma pitää juosta tukka putkella paikasta toiseen, syödä ravintoloissa ja vanhemmat kittaa virvokkeita vai riittääkö, että käydään uimarannalla ja grillataan pihassa makkarat.

Mun miehen työkaverit on aina huuli pyöreenä kun mies sanoo, että vietetään loma kotosalla. Se tarkoittaa, että käydään uimassa, saunotaan, käydään kalassa, luontopoluilla, grillataan, soudellaan, poiketaan mummolassa ja serkuilla. Mut ei se käy monelle. Aina pitäisi olla aikataulutettua ja vähintään joku reissu, ennen koronaa ulkomaille ja nyt vähintään Lappiin. Miks pitäis?

Musta kuulostaisi ihanalta viedä lapset mummolaan, serkuille ja soutelemaan. Mutta ei ole mummolaa eikä lapsilla edes serkkuja (yksi eno on, joka asuu pienessä yksiössä). Eikä paikkaa jonne voisi mennä tuosta vaan soutelemaan. Kerrostalosauna sentään löytyy.

Ja sitten vähätellään, että joku haluaisi edes huvipuistoon viedä lapsensa. Tuntuu, että nämä joilla on suku, omakotitalot, mökit/mummolat ja niiden tuomat mahdollisuudet, eivät tajua kuinka rikkaita ovat ja ettei kaikilla ole noita mahdollisuuksia.[/quote

Osta maalta se omakotitalo, niin mekin tehtiin. Ja tuohon rahaan, ei oltu kumpikaan töissä, kun ostaa vanhan vielä jokseenkin asumiskuntoisen röttelön tarpeeksi kaukaa, ei maksa paljoa. Niin pieni lainaerä kk että vuokra oli kaupungissa enemmän nyt reilu kymmenen vuotta asuttu ja talo on oma.

On lapsilla tilaa viettää kesää/talvia.

Pääsee pyörällä, järvelle. Suurin huono puoli tällä on että on pitkä matka kouluun 74km

suuntaansaa ja takaisin tietys sama 74km, kavereitahan täällä ei ole, mutta tekemistä kyllä. Ja kauppaan on tietysti pitkä matka, mutta tulee halvemmaksi kun ei tule pahemmin heräteostoksia, kun käy harvemmin kaupassa, ei sitä tarvi joka viikko kaupassa rampista, jää aikaa tehdä muuta kotona.

Ja jos naapureissa on vanhoja mummoja niin niitähän lapset käy moikkaamassa, niin meillä on käynyt, eilen juuri naapurin mummo kyseli että mitäs pojalle kuuluu ei ole kuulemma käynyt pitkään aikaan että pyydäppä poika poikkeemaan hänen luona.

Molemmin puolinen hyöty, lapset saa tietoa entisajasta ja mummo saa seuraa, itselle jää aikaa tehdä jotain yksikseen. Ja ainahan maalla joltain saa venettä lainata tai mennä jokin mukaan vaikka kalaan.

Jos ei tee elämästä vaikeaa, ei se välttämättä ole. Käyttöä mielikuvitusta ja tekee rohkeita päätöksiä, avautuu uusia mahdollisuuksia.

Kirjastoistakin saa yleensä lainattua ulkoliikuntavälineitä. Ei tarvitse ostaa. Varsinkaan sitä frisbeekiekkojen kantolaukkua.

Ja limsa kannattaa ostaa tarjouksesta.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä ollenkaan näitä 'mennään uimarannalle" kommentteja. Täällä(siis Suomessa) luonnonvedet ovat niin kylmiä, etten pysty edes saunasta käydä uimassa. Oikein pahaa tekee ajatellakin.

Juuri tämä on se tämän maan ongelma. Normaalina vuonna on häviävän lyhyen hetken aikaa niin lämpimiä vesiä, että uimaan on mitään halua mennä. Huonoina kesinä hyvä jos yhtään. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ottaa selvää, millaisia kesäleiri- ja kesäkerhomahdollisuuksia oman asuinpaikkakunnan alueella on. Kaupungit, koulutuskeskukset, kirjastot, seurakunnat ja eri yhdistykset, kuten 4h, järjestää aika paljon tekemistä, joista osa on suhteellisen edullista tai jopa ilmaista. Löytyy aika paljon päiväleirejä ja -kerhoja, joissa ollaan yleensä se 4-6 tuntia päivässä. Olin lapsena partiossa ja kesän kohokohta oli aina loppukesästä järjestettävät viikon kesäleirit, joissa yövyttiin metsässä, eräiltiin, touhuttiin, laulettiin ja syötiin herkkuja. Elämä on paljon mielekkäämpää, kun on jotain spesiaalia ja positiivista mitä odottaa. Vaikka se olisi joku tyyliin seurakunnan kuviskerho, niin se voi olla jo jotain huomattavasti erilaisempaa mitä normaalisti tekisi.

Kannattaa myös katsoa läpi oman asuinkunnan museo- ja tiedekeskustarjontaa. Niihin saa usein ostettua jonkun edullisemman perhelipun tai sitten lapset pääsevät sisään suhteellisen edullisesti tai ilmaiseksi. Kannattaa hyödyntää myös museoiden ilmaispäiviä. Olin jo 7-vuotiaana täys nörtti ja ihan höpönä erilaisiin museoihin ja parasta oli päästä kiireettömästi kiertämään näyttelyitä.

Täällä ei ole mitään mainitsemistasi asioista.

Vierailija kirjoitti:

... Mutta surettaa tuollaiset vastaukset, että "kesä menee takapihalla" jotka kuulostavat siltä että vanhemmat eivät välitä edes yrittää järjestää lapsilleen yhtään mitään kivaa. Yksi parhaista lapsuudenkavereistani oli tällaisesta perheestä, jossa vanhemmat eivät koskaan (siis oikeasti koskaan) vieneet lapsia minnekkään, eivätkä edes itse tehneet lastensa kanssa mitään. Asuivat vielä maalla, niin lapset eivät itsekääm päässeet käymään missään vaam kaikli kesät olivat vaan siellä vanhan maatalon pihassa ja itse saivat keksiä tekemistä. Uimaankin pääsivät vain silloin, kun minun tai jonkun muun kaverin vanhemmat kävivät autolla hakemassa...

Oliko vanhemmat maanviljelijöitä ja mahdollisesti lisäksi karjatilallisia? Silloin kesä voi olla sellaista aikaa, että ei ole vapaapäiviä lainkaan. Töitä paiskitaan aamuvarhaisesta iltamyöhään. Ei silloin ehdi viemään lapsia uimaan, kun koitetaan raapia leipää talvelle. Talvella sitten on loma-aika - jos tietysti onnistuu saamaan lomittajan karjanhoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Kesä menee takapihalla. Ei ole varaa käydä huvipuistossa, ei syömässä tms. Matkoista en ole edes haaveillut vuosiin. Kesän kohokohta on, kun haemme savukalaa paikalliselta yrittäjältä, vielä ei tosin ole säästössä sitä 20–30 euroa, mitä se vaatii. Koen hirveää syyllisyyttä, kun en voi tarjota lapsille niitä asioita, joista muut puhuvat. Raha kun nyt vain ei riitä.

Noi on lasten mielestä kivoja juttuja. Yhteydet metsäretket on tosi kivoja.

Ehkä sinulla on tuo syyllisyyden tunne tapana? Jospa käsittelet sitä. Älä ainakaan lapsillesi voivottele, mitä puuttuu... veikkaan lastesi olevan varsin tyytyväisiä.

Turvallisuus on a ja o.

Ei sitä vaan tarvi niin paljon.

Eikö kaikki käy missä vaan. Jotkut käy.

Riittävän hyvä vanhemmuus riittää.

Sinä olet just hyvä oman itsenäsi ja paras vanhempi omillesi,

Ihan käsittämätöntä jos ei vanhemmilla ole sen verran pitkäjänteisyyttä että voisi vuoden mittaan säästää johonkin kivaan kesälomareissuun. Oli se sitten huvipuisto, kylpylä tms. Aina jos joku ihmettelee miksi lapsia on hankittu kun perustarpeisiinkaan ei ole varaa, tulee kommenttia että työttömyys tai sairaus voi tulla kenen kohdalle vaan. Toki näitäkin on, mutta totuus nyt kuitenkin on se että meillä on perheitä jotka sukupolvesta toiseen elää tuilla eikä kiinnostusta opiskeluun tai töiden tekoon ole. Ja sitten vingutaan yhteiskunnalta rahoja lapsiin vedoten. Voisi tosiaan vähän etukäteen miettiä riittääkö omat resurssit lasten hankintaan vai olisiko parempi vastata vain itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä ollenkaan näitä 'mennään uimarannalle" kommentteja. Täällä(siis Suomessa) luonnonvedet ovat niin kylmiä, etten pysty edes saunasta käydä uimassa. Oikein pahaa tekee ajatellakin.

Juuri tämä on se tämän maan ongelma. Normaalina vuonna on häviävän lyhyen hetken aikaa niin lämpimiä vesiä, että uimaan on mitään halua mennä. Huonoina kesinä hyvä jos yhtään. 

Kyllä meillä pojat käy pulahtelemassa heti kun jäät lähtee.

Itse käyn uimassa vasta kesäkuun puoliväliin mennessä.

Lämpimällä kelillä kun menee, niin pääsee aurinkoon lämmittelemään.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä7434 kirjoitti:

Monet luulevat, että matkailu tai huvipuistot ovat lapselle se paras juttu, Harvoin näin on. Kannatta muistella, mitä itselle on jäänyt mielen siitä iästä.  Monilla se on jotain arjesta poikkeavaa, mitä on kiireettömästi tehty vanhempien kanssa.    Esmi Onkireissu, yöpyminen metsässä teltassa t.m.s.

Ja kuten tässäkin ketjussa moni olettaa, että ulkomaanmatka ei olisi lapselle juuri mitään. Omassa lähipiirissä nimen omaan ulkomaan matkat on niitä vau juttuja. Piknikkejä ja metsäretkiä tehdään ihan arkenakin. 

Mieheni matkustaa työnsä puolesta paljon.

Viime joulu olimme kotona, kuten ensi joulukin.

Seuraavana, toivottavasti pääsemme taas Floridaan. Olemme olleet siellä monena vuotena kummieni luona. Kaikki haluavat mennä, yksikään ei kysy saako jäädä kotiin.

Olen töissä kansainvälisessä yrityksessä. Olen jo 5 krt vaihtanut kotia, olemme talviloman Lontoossa.

Kesälomat ollaan oltu mm Ateenassa, Zurichissä, Munchenissä ja Nizzassa.

Me muutamme heidän kotiin ja he muuttavat meidän kotiin.

Meidän koti on kuvattu, pohjapiirustuksineen vaihtosivuille. Jokainen työntekijä voi katsoa niitä ja ehdottaa vaihtoja.

Lontoon koti on isohko yksiö, muuten vaihdot ovat olleet samaa kokoluokkaa.

Lontooseen pääsee halvalla Tallinnasta, Floridaan lennetään miehen lentopisteillä, Euroopan lennoista osa maksetaan, osa tulee pisteillä.

Perillä suuri kulu on liikkuminen, mutta monessa Euroopan kohteessa syöminen on halvempaa, kuin Suomessa.

Me nimenomaan halutaan viedä lapsia matkoille, kun siihen on mahdollisuus.

Lapset kerkeävät käydä uimareissuilla perheen yhteisen kesäloman ulkopuolella ihan tarpeeksi.

Meillä on enää vähän asuntolainaa, autoa ei ole, eikä mökkiä, huonekalut ovat vanhoja, valtaosa perittyjä, osa ostettua second hand Artekkia.

Rahaa kuluu matkoihin, ei kodin sisustukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Museokortti noin 72 e ja AB bussilippu kuukaudeksi 62 e, aikuiselle. 

Arvelet, että lapsen kesäloman kohokohtia olisivat museossa käynnit?

Toiset käyvät huvipuistoissa ja puuhamaissa, sinä viet lapsesi.. museoon?

Kertoo vain omista asenteistasi ja kiinnostuksenkohteistasi, että luulet kaikkien lapsien tylsistyvän museossa. Kyllä todella monia lapsia kiinnostaa museot paljonkin, kunhan valitsee oikeanlaisen museon. Luonnonmuseot nyt yhtena esimerkkinä on lasten suosikkeja. Esimerkiksi Kuopion luonnonmuseo on minullakin yksi lapsuuden mieleenpainuvimmista muistoista, muistan vieläkin sen tunteen kun pääsin ekaa kertaa näkemään siellä olevan mammutin. Monta monta kertaa käytiin siellä perheen ja kavereiden kanssa ja aina yhtä innoissaan, käynnin jälkeen aina pienenä luettiin eläinkirjoja ja leikittiin niitä eläimiä joita oltiin museossa nähty. Siellä oli myös ihana Sienimetsä-leikkihuone lapsille, joissa pääsi ryömimään jättikokoisten sienien ja puunrunkojen sisään ja laskemaan sienen sisältä kulkevaa liukumäkeä. Monissa museoissa on tuollaista, nimenomaan lapsia varten tehtyä sisältöä ja tekemistä.

Lapsia kiinnostavista museoista tulee heti mieleen myös ainakin Tampereen muumimuseo ja Turun linna, jossa saa kuulla tarinoita ritareista ja linnanneidoista. Kannattaa mennä opastetulle kierrokselle, jos sellaiselle pääsee.

Eli jos kuvittelit museoiden olevan vaan jotain pölyisiä vanhoja kirjoja tai työkaluja, niin olet aika hakoteillä. Ja riippuu toki myös lapsesta, mikä häntä kiinnostaa. Lapsetkin ovat yksilöitä. Minua esimerkiksi kirjatoukkana nörttilapsena kiinnostivat museot pienenäkin paljon enemmän kuin huvipuistot. Kyllä huvipuistoissakin oli hauskaa, mutta museokokemus jäi ruokkimaan mieltä pitkäksi aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Museokortti noin 72 e ja AB bussilippu kuukaudeksi 62 e, aikuiselle. 

Arvelet, että lapsen kesäloman kohokohtia olisivat museossa käynnit?

Toiset käyvät huvipuistoissa ja puuhamaissa, sinä viet lapsesi.. museoon?

Kertoo vain omista asenteistasi ja kiinnostuksenkohteistasi, että luulet kaikkien lapsien tylsistyvän museossa. Kyllä todella monia lapsia kiinnostaa museot paljonkin, kunhan valitsee oikeanlaisen museon. Luonnonmuseot nyt yhtena esimerkkinä on lasten suosikkeja. Esimerkiksi Kuopion luonnonmuseo on minullakin yksi lapsuuden mieleenpainuvimmista muistoista, muistan vieläkin sen tunteen kun pääsin ekaa kertaa näkemään siellä olevan mammutin. Monta monta kertaa käytiin siellä perheen ja kavereiden kanssa ja aina yhtä innoissaan, käynnin jälkeen aina pienenä luettiin eläinkirjoja ja leikittiin niitä eläimiä joita oltiin museossa nähty. Siellä oli myös ihana Sienimetsä-leikkihuone lapsille, joissa pääsi ryömimään jättikokoisten sienien ja puunrunkojen sisään ja laskemaan sienen sisältä kulkevaa liukumäkeä. Monissa museoissa on tuollaista, nimenomaan lapsia varten tehtyä sisältöä ja tekemistä.

Lapsia kiinnostavista museoista tulee heti mieleen myös ainakin Tampereen muumimuseo ja Turun linna, jossa saa kuulla tarinoita ritareista ja linnanneidoista. Kannattaa mennä opastetulle kierrokselle, jos sellaiselle pääsee.

Eli jos kuvittelit museoiden olevan vaan jotain pölyisiä vanhoja kirjoja tai työkaluja, niin olet aika hakoteillä. Ja riippuu toki myös lapsesta, mikä häntä kiinnostaa. Lapsetkin ovat yksilöitä. Minua esimerkiksi kirjatoukkana nörttilapsena kiinnostivat museot pienenäkin paljon enemmän kuin huvipuistot. Kyllä huvipuistoissakin oli hauskaa, mutta museokokemus jäi ruokkimaan mieltä pitkäksi aikaa.

Suomessa on loistavia museoita. On myös niitä, missä on vaan tauluja edesmenneistä ihmisistä.

Esim weegee. Lelumuseo ja pihalla ufo, siellä koko perhe viihtyy.

Minun lapseni ilmoitti 5-vuotiaana, että hän haluaa syntymäpäivänään museoon. Ainoa museokosketus hänellä tuota ennen oli Maisa museossa kirjan lukeminen.

Hieman ihmettelin toivetta, mutta toki se toteutettiin. Ja hyvä niin. Museot ei tosiaan enää ole pelkkää pölyisten tavaroiden katselua, mitä omasta lapsuudesta muistin. Museoissa on panostettu tosi paljon elämyksellisyyteen ja siihen, että kaikki viihtyy.

Olemme siis käyneet tuon synttärimuseoreissun jälkeen useissa museoissa. Viime kesänä mm. Olavinlinnassa, automuseossa ja työläismuseossa. Ja aina olemme viihtyneet. Oikein hävettää näin jälkikäteen oma ennakkoluuloinen asennoitumuseni museoihin.

Vierailija kirjoitti:

Nyt täytyy kyllä, hyvätuloisena, kolmen lapsen vanhempana sanoa, että lapset ei tee mitään huvipuistoilla ja muumimaailmoilla. En ole ikinä itse tykännyt, vaikka omat vanhemmat maksaneet huvipuistot, aina paha olo laitteista ja herkuista. Siinä meni rahat hukkaan. Meidän lapset ei tykkää näistä myöskään ja ihan tyytyväisiä mökkeilyyn ja uintiin mökkirannassa tai muualla. Teinejä jo kaksi ja nämäkin viihtyy parhaiten kavereiden kanssa pienellä herkkurahalla. Ihmettelen todella näitä vähävaraisia vinkujia siitä mihin kaikkeen heidän lapsensa on oikeutettu ja kuinka paljon pitää saada aina rahaa tekemiseen. Meillä raha ansaitaan, lapset myös tekee hommia omansa eteen. Hyvävaraisuus ei auta, jos ei osaa sitä rahaa oikein käyttää. Kesällä tylsyys luo tilaisuuden omaan luovuuteen, ei 24/7 maksullinen huvitus!

Ohis kaikilla ei ole mökkiä. Hyvätuloisen lapsella on mahdollisuus mökillä oloon. Lapsella, joka asuu pienessä asunnossa lähiössä perheensä kanssa haave on lähimatkailua ja just se huvipuistopäivä.

Olen nelikymppinen ja varakkaasta perheestä. Omassa kodissa oli iso piha, samoin viikonloppuasunnossamme luonnon keskellä. Parhaimpien kesämuistojen joukossa on silti viikonloput mummolassa kerrostalolähiössä :) Mummi ja ukki järjestivät tavallista kesäistä ohjelmaa, tehtiin eväsretkiä lähimetsään, laitettiin yhdessä ruokaa, pelailtiin jne. Ei kaiken tarvitse olla niin ihmeellistä! (Somedisclaimer: kotonakin oli mukavaa ja turvallista, vanhemissani ei ollut mitään "vikaa", mistä mummolan koettu autuus johtuisi).