Lue keskustelun säännöt.
Oloni on niin juureton, että sama se mitä tässä elämässä tekee. Ehdottakaa maata mihin muuttaisin!
13.05.2021 |
Olen Suomessa kokeillut viiden vuoden sisään nyt viittä eri paikkakuntaa enkä vain yksinkertaisesti pysty kotiutumaan kunnolla mihinkään.
Masennus tästä olotilasta on koitunut kun ei tunne kuuluvansa mihinkään. En jaksa selittää koko elämäntarinaa mutta paljon on sattunut ja tapahtunut! Yksin olen romujeni kanssa jäänyt. Onneksi niitä ei ole paljon.
Minua ei kiehdo täällä juuri mikään enää. Tuntuu harmaalta, tylsältä, epätodelliselta..
Jotenkin olen vain niin ulkopuolella. Minussa on jotain outoa hyvässä tai pahassa. En pysty tyytymään vain tähän mitä on.
Älkää ymmärtäkö väärin, en ole kiittämätön.
En avaa tätäkään mlelenmaisemaa, muuten tulee liian pitkä avaus.
Joskus epätoivo iskee ja tekisi mieli lopettaa koko elämä, olen vielä nuori 26-vuotias.
Nyt ainoa toivoa tuonut ajatus on saanut minut miettimään vakavissani elämää eteenpäin.
Tässä olen sitten viime aikoina miettinyt, että tekisi mieli vain jättää koko maa ja ottaa reppu selkään.
Kaikki huonekalut vaan kylmästi pois ja uusi elämä ihan itseäni varten. Kun minulla tosiaan ei ole mitään, en edes omista mitään.
Opettelisin uuden kielen, tietenkin tutustuisin maan kulttuuriin ja laittaisin itseäni vähän kuntoon tässä ensin.
Lämpimään maahan haluaisin, jossa olisi ihanat maisemat, merta, maaseutumaista, ruokatoreja, laadukasta lihaa, yhteisöllisyyttä, kotieläimiä jne. Sekä töitä tietenkin, muutama tutkinto on olemassa.
Hoitajan työt, kokin työt, ehkä jopa tulkin työt käy jos opin kielen hyvin. Nuo kelpaavat.
Mutta mikä maa..
Meksiko on aina kiehtonut minua mutta en ehkä siellä asuisi. Espanjan kieli on ihanaa kuultavaa, sen tahdon oppia.
Ehdotuksia minne lähden?
Kommentit (21)
Espanjaa suosittelen. Tai sen saaria.
Hyvä ilmasto läpi vuoden, joskin kesällä saattaa olla liikaakin lämpöä.
Suomalaisia asuu siellä runsaasti, että seuraa ja omaa kieltäkin saa kuuulla, jos koti-ikävä jossain vaiheessa yllättää. Myös suomalaista ruokaa saatavana kaupoissakin.
Suht.koht. edullista asumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuttaminen minne tahansa ei paranna tilaasi, ongelmat muuttavat sinun mukana minne ikinä menetkin.
Kuulostaa siltä, että tuo sun onnettomuus ei johdu niinkään paikkakunnasta vaan jonkin sortin masennuksesta/henkisestä pahoinvoinnista. Nyt luulet, että olosi paranee paikkakuntaa vaihtamalla, mutta sun pitäisi pikemmin keskittyä siihen mikä tuon pahoinvoinnin aiheuttaa, sillä muuten kohtaat samat ongelmat myös siellä Meksikossa tai mihin ikinä menetkään. Keskustele ongelmista terapeutin kanssa, aloita vaikkapa meditoimaan ja sitten kun olo on hieman parantanut voit miettiä uudelleen tuota muuttamista.
Vierailija kirjoitti:
Espanjaa suosittelen. Tai sen saaria.
Hyvä ilmasto läpi vuoden, joskin kesällä saattaa olla liikaakin lämpöä.
Suomalaisia asuu siellä runsaasti, että seuraa ja omaa kieltäkin saa kuuulla, jos koti-ikävä jossain vaiheessa yllättää. Myös suomalaista ruokaa saatavana kaupoissakin.
Suht.koht. edullista asumista.
Tätäkin mietin juuri, että koti-ikävä suomalaisuudestakin tulee. Pidän meidänki kielestä tietnnkin.
Siksi voisin asua kyllä suomalaistenkin kesken ja saisin sekä tukea että neuvoja. Olisi kaivattua yhteisöllisyyttä jo sen puolesta.
Espanja voisi olla paikkani. :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että tuo sun onnettomuus ei johdu niinkään paikkakunnasta vaan jonkin sortin masennuksesta/henkisestä pahoinvoinnista. Nyt luulet, että olosi paranee paikkakuntaa vaihtamalla, mutta sun pitäisi pikemmin keskittyä siihen mikä tuon pahoinvoinnin aiheuttaa, sillä muuten kohtaat samat ongelmat myös siellä Meksikossa tai mihin ikinä menetkään. Keskustele ongelmista terapeutin kanssa, aloita vaikkapa meditoimaan ja sitten kun olo on hieman parantanut voit miettiä uudelleen tuota muuttamista.
Tiedostan tämän täysin ja mainitsin, että ensin voisin laittaa itseäni kuntoon ennen lähtöä. Tällä tarkoitin myös mieltäni. Olen traumaselviytyjä rankoista lähtökohdista elämääni rakentanut. Silti luonteeltani myös u uusia haasteita kaipaava ja oman tien kulkija ollut omalla tavallani aina. Normaali ihminen ja työkuntoinen mutta vähän omalaatuinen ehkä. Jonkun sortin sivustaseuraaja monessa asiassa ja määrätietoinen, muutoksia kaipaava.
Terapialausunto myönnetty, tarkoitus olisi kesän jälkeen aloittaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä voin sen verran sanoa, että tuttu tilanne ja joko haet apua itsellesi tai teet kuten minä: et sekoita elämääsi ketään lähemmin, elät ja olet. Tälläisessä elämäntyylissä sinun pitää sietää epävarmuutta, yksinäisyyttä ja erilaista painetta. Asuin ikävuosina 21-28 20 osoitteessa eripuolilla Suomea. Kävin AMK-tutkinnon nuorena. 28-vuotiaana muutin Ruotsiin, asuin siellä 6 eri osoitteessa, opiskelin yo-tutkinnon. 32-vuotiaana muutin Saksaan, asuin siellä 10 eri osoitteessa. Nykyään 38-vuotiaana asun Hollannissa. Olen täälläkin jo muutamassa osoitteessa asunut. Läheskään aina en muuta kaupunkia ja työtä vaihdan keskimäärin 1-3 - vuoden välein. Yllättäen sanon, että miestä ei ole, lapsia ei tule. Tuttavia ja kavereita on todella paljon. Kun lapsuuden perheeni suurimmaksi osaksi tietää missä menen niin kaikki hyvin.
Yliopistotutkinto on auttanut paljon töiden kanssa. Lisäksi muutan kaupunkia ja maata vain kun minulla on uusi työ tiedossa. En luota sosiaaliturvaan tai pahemmin muihinkaan järjestelmiin. Haluan olla vapaa
Eli taloudellisesti tulee pärjätä. Varsinkin kun uuteen maahan lähtee niin ei todellakaan kannata ajatella, että Suomen tai kohdemaan sosiaaliturva auttaa. Muistaakseni noihinkin on 6 kk sääntö, ollut ainakin joskus. Veroja tai Suomen sosiaaliturvaa en ole maksanut/käyttänyt sen jälkeen kun muutin maasta.
Tavarat olen karsinut minimiin. Huonekaluja en pahemmin omista, tosin sänkyni kulkee aina mukana. Muut on ihan tilanteen/asunnon mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että tuo sun onnettomuus ei johdu niinkään paikkakunnasta vaan jonkin sortin masennuksesta/henkisestä pahoinvoinnista. Nyt luulet, että olosi paranee paikkakuntaa vaihtamalla, mutta sun pitäisi pikemmin keskittyä siihen mikä tuon pahoinvoinnin aiheuttaa, sillä muuten kohtaat samat ongelmat myös siellä Meksikossa tai mihin ikinä menetkään. Keskustele ongelmista terapeutin kanssa, aloita vaikkapa meditoimaan ja sitten kun olo on hieman parantanut voit miettiä uudelleen tuota muuttamista.
Tiedostan tämän täysin ja mainitsin, että ensin voisin laittaa itseäni kuntoon ennen lähtöä. Tällä tarkoitin myös mieltäni. Olen traumaselviytyjä rankoista lähtökohdista elämääni rakentanut. Silti luonteeltani myös u uusia haasteita kaipaava ja oman tien kulkija ollut omalla tavallani aina. Normaali ihminen ja työkuntoinen mutta vähän omalaatuinen ehkä. Jonkun sortin sivustaseuraaja monessa asiassa ja määrätietoinen, muutoksia kaipaava.
Terapialausunto myönnetty, tarkoitus olisi kesän jälkeen aloittaa.
Ap
Muutto ulkomaille saattaa joskus olla tosiaan olla ihan varteenotettava vaihtoehto etenkin jos on sellaista seikkailijatyyppiä. Vaihtelu tosiaan virkistää kunhan ei ole liian suuria oletuksia, että ulkomaillemuutto pyyhkii mukamaan pois ne kaikki muutkin ongelmat. Jos et tarkkaan tiedä mihin maahan haluat muuttaa niin miten olisi vaikka jonkinmoinen reppureissu kiertäen vuoden verran maailmaa (sitten kuin rajat aukeaa). EU:n alueella sinun on helpompi saada töitä, monessa muussa maassa saattaa eteen tulla työviisumiongelmat. Tutustu myös digital nomad työmahdollisuuksiin.
https://www.forbes.com/sites/robertadams/2017/01/20/how-to-become-a-dig…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se nyt on kuitenkin täysin selvää, etten oikein tunne eläväni elämää itselleni.
Olen kuin ulkopuolinen elämässäni jostain syystä, tunnen itseni todella hajanaiseksi jotenkin. Kutsutaanko sitä dissosiaatioksi.
Jos joku tietäisi missä nytkin olen. Tiedän, että moni pudistelisi päätään. Olen vain todella eksyksissä. Jälleen paikkakunnalla jossa en edes asu, oma koti on muualla. Miehen kanssa joka ei ole minun elämäni mies. En oikeastaan tiedä miksi täälläkään olen, kotiinkaan en tahdo lähteä. Siellä on yksinäistä enkä edes pidä uudesta asunnostani, en viihdy sielläkään.
Olo on levoton ja turhautunut. Jotenkin olen olemassa, hengitän mutta silti poissaoleva ja vain juurettomuus pystyy sanoin kertomaan tunteen. Olo on orpo.
Ap
Ota viiinaa niin ei tarvitse enäää ajatella mitäään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ota viiinaa niin ei tarvitse enäää ajatella mitäään.
Mirtazabiiinia ja alkomaholia ni on kylllä kevyt olo.
Kannattaakin ajatella väk1valta1sia maita kuten Meksikoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä voin sen verran sanoa, että tuttu tilanne ja joko haet apua itsellesi tai teet kuten minä: et sekoita elämääsi ketään lähemmin, elät ja olet. Tälläisessä elämäntyylissä sinun pitää sietää epävarmuutta, yksinäisyyttä ja erilaista painetta. Asuin ikävuosina 21-28 20 osoitteessa eripuolilla Suomea. Kävin AMK-tutkinnon nuorena. 28-vuotiaana muutin Ruotsiin, asuin siellä 6 eri osoitteessa, opiskelin yo-tutkinnon. 32-vuotiaana muutin Saksaan, asuin siellä 10 eri osoitteessa. Nykyään 38-vuotiaana asun Hollannissa. Olen täälläkin jo muutamassa osoitteessa asunut. Läheskään aina en muuta kaupunkia ja työtä vaihdan keskimäärin 1-3 - vuoden välein. Yllättäen sanon, että miestä ei ole, lapsia ei tule. Tuttavia ja kavereita on todella paljon. Kun lapsuuden perheeni suurimmaksi osaksi tietää missä menen niin kaikki hyvin.
Yliopistotutkinto on auttanut paljon töiden kanssa. Lisäksi muutan kaupunkia ja maata vain kun minulla on uusi työ tiedossa. En luota sosiaaliturvaan tai pahemmin muihinkaan järjestelmiin. Haluan olla vapaa
Eli taloudellisesti tulee pärjätä. Varsinkin kun uuteen maahan lähtee niin ei todellakaan kannata ajatella, että Suomen tai kohdemaan sosiaaliturva auttaa. Muistaakseni noihinkin on 6 kk sääntö, ollut ainakin joskus. Veroja tai Suomen sosiaaliturvaa en ole maksanut/käyttänyt sen jälkeen kun muutin maasta.Tavarat olen karsinut minimiin. Huonekaluja en pahemmin omista, tosin sänkyni kulkee aina mukana. Muut on ihan tilanteen/asunnon mukaan.
Kiitos sinulle.
Oletpa menevää tyyppiä. Näin minullekin on sanottu mutta en koe sitä loukkauksena. Toivottavasti et sinäkään.
Olet ainakin elänyt elämässäni enemmän kuin moni muu. Ainakin nähnyt ja kokenut.
Sinulla on paljon itselläsi mukana aina mihin tahansa menetkin.
Millaiseksi koet olotilasi?
Minä kyllästyn nopeasti ja tiedostan, että muita ihmisiä tähän ei tule sekoittaa. En leiki kenenkään tunteilla. Pidän tietyn etäisyyden jo vaistomaisesti...
Nyt tuli kiire lähteä kauppaan. Tulen jatkamaan ja lukemaan myöhemmin.
Haluaisitko kertoa lisää elämästäsi? Vaikka siitä miten koet elämäsi? Olet rohkea.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Somalia. Siellä olet heti älymystöä.
Ota huomioon maan turvallisuustilanne ja liikennekuolematilanne. Myös onko viilennystä saatavilla kaikissa tilanteissa tai terveydenhoito millä tasolla. Länsimaita suosittelen, aluetta jossa pääset luontoon tai turvalliselle rannalle. Eurooppa /Usa akseli. Jos et lähdekään kokeile Pirkkalaa Tampereen rajalla, sinne tulee uusia asuntoja.
Australia, Uusi-Seelanti. Työluvat voivat aiheuttaa ongelmia, mutta kannattaa tutkia kuitenkin. Viisumivapaasti turistina saa olla 3 kk, kunhan rajat taas aukeavat.
Venäjälle, itäsiperiaan uudisasukkaaksi. Saat oman maapläntin ihan ilmaiseksi.
Olisiko jollain ehdotuksia?
Mietin myös mitä kaikkea minun tulee ottaa huomioon muuttaessani toiseen maahan.
Taloudellinen puoli, sopimukset, luvat jne.
Pitäisikö hommata valmiiksi kalustettu asunto, ottaa huomioon kyllä myös maan ongelmat eläimien ja hyönteisten suhteen. En halua asuntoon jossa jo joku lutikkaongelma valmiiksi.
Mistä tunnistaa luotettavat ja epäluotettavat kauppiaat, palvelut jne.
Paljon täytyy ottaa selville ja mielellään jotain sellaista jolla on olemassa ihmisillä oikeasti kokemuspohjaa. Netissä nyt lukee mitä vain.
Tarvitsen jotain sisäpiiritietoa mitä kannattaa tehdä ja mitä ei, mihin mennä.
Ap