Oloni on niin juureton, että sama se mitä tässä elämässä tekee. Ehdottakaa maata mihin muuttaisin!

Olen Suomessa kokeillut viiden vuoden sisään nyt viittä eri paikkakuntaa enkä vain yksinkertaisesti pysty kotiutumaan kunnolla mihinkään.
Masennus tästä olotilasta on koitunut kun ei tunne kuuluvansa mihinkään. En jaksa selittää koko elämäntarinaa mutta paljon on sattunut ja tapahtunut! Yksin olen romujeni kanssa jäänyt. Onneksi niitä ei ole paljon.
Minua ei kiehdo täällä juuri mikään enää. Tuntuu harmaalta, tylsältä, epätodelliselta..
Jotenkin olen vain niin ulkopuolella. Minussa on jotain outoa hyvässä tai pahassa. En pysty tyytymään vain tähän mitä on.
Älkää ymmärtäkö väärin, en ole kiittämätön.
En avaa tätäkään mlelenmaisemaa, muuten tulee liian pitkä avaus.

Joskus epätoivo iskee ja tekisi mieli lopettaa koko elämä, olen vielä nuori 26-vuotias.
Nyt ainoa toivoa tuonut ajatus on saanut minut miettimään vakavissani elämää eteenpäin.

Tässä olen sitten viime aikoina miettinyt, että tekisi mieli vain jättää koko maa ja ottaa reppu selkään.
Kaikki huonekalut vaan kylmästi pois ja uusi elämä ihan itseäni varten. Kun minulla tosiaan ei ole mitään, en edes omista mitään.

Opettelisin uuden kielen, tietenkin tutustuisin maan kulttuuriin ja laittaisin itseäni vähän kuntoon tässä ensin.
Lämpimään maahan haluaisin, jossa olisi ihanat maisemat, merta, maaseutumaista, ruokatoreja, laadukasta lihaa, yhteisöllisyyttä, kotieläimiä jne. Sekä töitä tietenkin, muutama tutkinto on olemassa.
Hoitajan työt, kokin työt, ehkä jopa tulkin työt käy jos opin kielen hyvin. Nuo kelpaavat.

Mutta mikä maa..
Meksiko on aina kiehtonut minua mutta en ehkä siellä asuisi. Espanjan kieli on ihanaa kuultavaa, sen tahdon oppia.
Ehdotuksia minne lähden?