Onko yliopistosta saaduilla arvosanoilla merkitystä työelämän kannalta?
Vai onko pääasia että on paperit kasassa, arvosanoista viis? Maisterin tutkinnosta kyse. Pääsen kyllä läpi, mutta en mitenkään kovin hyvin arvosanoin ja pistää miettimään että pitäisikö vaan unohtaa koko juttu ja mennä AMK..
Kommentit (33)
Ehkä ensimmäistä työpaikkaa hakiessa joku voi sitä todistusta katsoa. Sen jälkeen tuskin ketään enää kiinnostaa. Enintään sen verran haluaa nähdä, että todistus on olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan alasta, jos on sellainen ala mille on hirveästi tulijoita ja vähän työpaikkoja niin ainoa keino erottua massasta voi olla hyvät arvosanat/suosittelijat/työkokemus/suhteet.
Vaikea kuvitella milloinkaan työntekijän valinnan tapahtuvan todistuksen arvosanan perusteella. Tuskin kukaan vertailee työnhakijoiden todistusten numeroita keskenään. Sitä ei vaan tapahtu oikeassa elämässä.
Veikkaisin jopa sillä olevan suurempi merkitys minkävärinen paita sattuu työhaastattelussa olemaan päällä.
Riippuu ehkä vähän alasta. Jos työ ei paljonkaan liity opintoihin, on aika samantekevää minkälaiset paperit on yliopistosta saanut. Toisaalta jos työ on vaikka lääketiedettä, erikoistumisopintojen ja siten myös käytännön työn kannalta voi olla merkityksellistä minkälaisia arvosanoja on saanut.
Itselläni on gradusta kokemusta vain filologiassa, ja siinähän graduilla ei yleensä ole minkäänlaista yhteyttä mihinkään "oman alan" työhön. Toisin sanoen sillä ei ole mitään väliä oletko saanut parhaan vai huonoimman arvosanan vaikkapa 50-luvun uskonnollisen kirjallisuuden moraalikäsityksiä analysoivasta pupputyöstäsi, jos palkka maksetaan vaikkapa opetustyöstä, toimittajan työstä tai kääntämisestä.
Itse tiedän yhden tyypin, joka veti ykköstä lähes kaikesta. Toisaalta oli opintojen ajan kokopäivätyössä ja perhettäkin oli. Eli eipä ne arvosanat aina edes tyhmyydestä johdu, kaikilla ei vaan ole aikaa panostaa täysillä.
Ensimmäisissä työpaikoissa jotkut rekrytoijat katsovat arvosanoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan alasta, jos on sellainen ala mille on hirveästi tulijoita ja vähän työpaikkoja niin ainoa keino erottua massasta voi olla hyvät arvosanat/suosittelijat/työkokemus/suhteet.
Vaikea kuvitella milloinkaan työntekijän valinnan tapahtuvan todistuksen arvosanan perusteella. Tuskin kukaan vertailee työnhakijoiden todistusten numeroita keskenään. Sitä ei vaan tapahtu oikeassa elämässä.
Veikkaisin jopa sillä olevan suurempi merkitys minkävärinen paita sattuu työhaastattelussa olemaan päällä.
Ei tietenkään valintaa tehdä arvosanan perusteella, mutta arvosanojen avulla karsitaan hakijajoukkoa. Olen ollut esimerkiksi rekrytoimassa kesätyöntekijöitä, joihin lähtökohtaisesti haettiin loppuvaiheen opiskelijoita tai juuri valmistuneita. Paikkoja oli 3, hakijoita useita satoja. Prosessi meni suunnilleen näin:
- Alkuun karsittiin pois kaikki ensimmäisen, toisen tai kolmannen vuoden opiskelijat tai joiden koulutustausta oli jotain muuta kuin mitä haettiin.
- Sitten karsittiin pois kaikki, joilla keskiarvo oli alle 3 (asteikolla 1-5).
- Sitten karsittiin pois ne, jotka eivät hakemuksen perusteella pystyneet aloittamaan haluttuna ajankohtana (tämä karsi pois yleensä ulkomailla opiskelevia, joilla lukukausi jatkuu pitkälle kesäkuuhun ja töiden aloitus haluttiin viimeistään toukokuun alkuun).
- Jäljelle jäänyt joukko oli vielä aika suuri, mutta hakemukset luettiin läpi ja poimittiin haastatteluihin noin 20 hakijaa. Tässä vaiheessa arvioitiin kvalitatiivisesti henkilön taustaa, koulutusta, aiempaa kokemusta jne. ja niiden pohjalta soveltuvuutta tehtävään. Ensimmäisellä haastattelukierroksella arvioitiin persoonaa, asennetta jne. 5-6 otettiin toiselle haastattelukierrokselle, joiden joukosta valinnat tehtiin.
Haastatteluihin päässeiden kesken arvosanat eivät enää merkinneet mitään, vaan lähtökohtaisesti kaikilla oli riittävän hyvät paperit.
Vierailija kirjoitti:
Kesätyöpaikkoja ja ensimmäistä oikeaa työpaikkaa haettaessa on arvosanoilla merkitystä.
Pitää paikkansa. Kun olen ollut mukana valitsemassa meille opiskelijoita kesätöihin, kiinnitän paljon huomiota arvosanoihin. Mihin muuhun voisin kiinnittää huomiota, paitsi ehkä pärstäkertoimeen?
Ei julkisellakaan puolella työnhaussa kukaan kiinnittänyt arvosanoihin yhtään mitään huomiota: ei gradun arvosanoihin, ei opintokokonaisuuksien yleisarvosanoihin eikä mihinkään muuhun. Hyvin vähän työhaastattelussa kysyttiin tai keskusteltiin opinnoista ylipäätäänkään mitään.
Sen sijaan kaikenlaisia huuhaakysymyksiä tuntui riittävän.
Ei mitään merkitystä.
CV on se mikä ratkaisee.
Jos olet jo suorittamassa tutkintoa, niin tee nyt se loppuun asti. Tyhmää lopettaa vain siksi, että arvosanat eivät ole täydelliset.
Ei niitä jonkun aikaa työelämässä olleiden arvosanoja edes pysty järkevästi vertailemaan. Ei ne ole missään määrin vertailukelpoisia keskenään. Tutkintojen arviointiperusteet ja vaativuus on voinut vuosikymmenten aikana muutua moneen kertaan. Puhumattakaan ulkomailla opiskelluista tutkinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Yksityisellä puolella vain hyvin harvoissa työpaikoissa. Mulla ei ole kertaakaan kysytty arvosanoja, vaikka headhuntereiden kautta olen käynyt useissa päällikkö/johtajatason haastatteluissa. Maisteripaperit on yksi check- merkintä cv:ssä.
Enemmän kannattaa miettiä miksi kurssit menee lävitse rimaa hipoen. Heikko motivaatio omaa alaa kohtaan on merkittävästi suurempi ongelma kuin arvosanat.
Se että pakkoruotsin tai pakollisen viestinnän kursseista saa sääliykkösen ei ole mitään tekemistä todellisen osaamisdn kanssa. Tai sitten kuten itse tein aikoinani tenteissä "joojoo, osaan tämän jo ja tehnyt vastaavan duunissa n+1 kertaa, paljos tarvittiin läpi menoon" eli minimipisteet talteen hukkaamatta turhaan aikaa tentissä räpimiseen.
Riippuu arvosanoista. Joillain aloilla ei saa harkkapaikkoja ja siten ekaa työpaikkaa jos ei ole hyvät arvosanat.
Eihän arvosanoja töissä kysellä, mutta samalla ihmetyttää tämä yleinen into selittää, ettei niillä ole mitään merkitystä. Kertoo ehkä siitä, mitä ihmiset opiskelee, sillä kertoohan arvosana sen, onko oppininut sen mitä on ollut tavoitteena. Jos opinnot taas ovat jo lähtökohtaisesti turhia, niin sittenhän on sama, osaako vai ei.
Esim. teen tilastollista-analyysia ja koodaan. Ei näitä arvosanoilla tehdä, mutta jos en olisi pärjännyt opinnoissa, tuskin pärjäisin töissäkään. Ainakaan niin hyvin.