Lue keskustelun säännöt.
Jos mökötät tai olet hiljainen, kysyykö miehesi mikä sinulla on?
12.05.2021 |
Oma ei kysy.. jatkaa ihan normaalia elämää, ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Häntä ei siis kiinnosta, mikä minulla on.
Edelliset olisivat kyllä kysyneet. Joo tiedän mököttäminen on rumaa, mutta olisi helmpompi avautua, jos toinen kysyisi. Eikä tämä ole sellaista riidan jälkeen mököttämistä.
Kommentit (98)
Ei kysy! Alkaa monesti itkettää ihan oikeastikin... :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mun puoliso olisi "vaitonainen", niin kysyisin, koska ei sellainen ole tapana. Mutta jos se olisi sitä usein ja arvattavista pikkusyistä, niin en jaksaisi pelleillä. Eli en reagoisi mitään. Antaisin olla omissa liemissään. Lapsellista käytöstä...
Vierailija kirjoitti:
Meni taas pieleen aloitus, parempi muoto ois ollut;"jos olet vaitonainen, kysyykö miehesi mikä sinulla on?"
Ap
Joo. Sillä saa enemmän itselle mieluisia vastauksia kun vähän taivuttaa totuutta eikä kerro, että kyse on omasta kiukuttelusta ja mököttämisestä. Tyypillistä narsisteille
Minä en osaa mököttää. Sanon ihan suoraan mikä minua veetuttaa tai suututtaa.
Vierailija kirjoitti:
Mököttäminen, mykkäily, passiivisaggressiivisuus - kaikki nuo on kypsymättömiä tapoja toimia vaikka henkilö itse kuvittelisi sen olevan jotenkin kypsempää kuin suora puhuminen. Varsinkin, jos ei edes vastata, vaikka kysytään. Ei tuolla tavalla saa aikaan kestäviä ihmissuhteita.
Näin juuri. Ex-mieheni piti tuota mykkäkoulua ja kulki nokka pystyssä happaman näköisenä ja minun olisi kai pitänyt kysellä mikä vaivaa... Ehkä pari kertaa kysyin ja vastaus oli jotain "mieti sitä", niin enpä viitsinyt enää kysellä. Alkoi niin paljon suututtamaan se nokka pystyssä kulkeminen. Minä osaan avata suuni ja kertoa mikä minua häiritsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kysy! Alkaa monesti itkettää ihan oikeastikin... :(
Et osaa avata suutasi?
Aikuinen ihminen kertoo, jos on mielen päällä jotakin. Mököttäminen ei kuulu parisuhteeseen. Kukaan meistä ei ole ajatusten lukija. Itse on vastuussa siitä, että kertoo, jos jokin asia ei ole kunnossa ja haluaa sille tehtävän jotakin. Eihän miehesi välttämättä huomaa, että sinua vaivaa jokin asia. Vai pitäisikö hänen jatkuvasti analysoida onko sinun kulmien kohotus tai silmien siristys nyt merkki siitä, että olet pahoittanut mielesi jostakin? Mököttävät mielensäpahoittajat ovat raskaita kumppaneita parisuhteessa, aina jää toiselle vastuu, että saa kaivettua sen mikä toista vaivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on ihan normaalia olla välillä omissa oloissaan.
Mököttäminen on jonkinlaista vallankäyttöä ja suoranaista vittuilua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omani ei onneksi kysy, kun tietää minun tarvitsevan aikaa ajatella ensiksi itse mikä on vialla ja käydä sitä itse läpi, ennen kuin sitten puhun hänelle asiasta. En toisaalta "mökötä", vaan olen hiljainen jos jokin asia vaivaa mieltä. Yleisemmin tosin ihan mainitsen hänelle, että jokin harmittaa ja saatan olla tänään hiljaisempi.
Mököttäminen ja odottaminen, että toinen kykenee ajattelemaan ajatuksesi ja tajuamaan, että jotain on vialla on lapsellista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mykkäkoulu ja mökötys ovat henkistä väkivaltaa
Väärin. Kyse ei ollut ap:n kohdalla tästä. Ymmärrätkö lukemaasi?
En ole tuo, jolle vastasit, mutta meillä on vain ap:n kuvaus tapahtuneesta ja hän kyllä puhui aluksi mököttämisestä. Vaikea sanoa, onko kyseessä henkinen väkivalta, mutta on kuitenkin manipulatiivista olettaa, että toinen reagoi omaan käytökseen juuri itse toivomalla tavalla. Ap on kuitenkin myös itse osa tätä vuorovaikutusta.
No etkl sinäkään lukenut ketjua eteenpäin? Mitä ap kirjoitti myöhemmin?Luetun ymmärtäminen?
Mitä te heittelette kommentteja miten sattuu, kun ette edes lue mitä ap kirjoittaa?
Ihme porukkaa, ei mitään keskittymiskykyä!Ap muutti aloituksensa sen jälkeen, kun sai moitteita ja huomasi, että nyt ei ollakaan hänen puolellaan. En koskaan lue koko ketjua, vastaan aloitukseen ja oletan, että sen kirjoittaja on miettinyt sanansa tarkasti.
En ota kantaa tähän aloitukseen, vaan yleisellä tasolla:
200 % varmuudella aloitus menee pieleen, koska mieleeni ei tule ne kaikki vivahteet, mitkä voidaan ymmärtää väärin. Jos et joka ikistä detaljia osaa kirjoittaa aloitukseen - niin aina tulee väärinymmärrys. Jos kirjoitat ne detaljit, niin et saa vastauksia, kun aloitusta ei jakseta lukea.
Ei kyse ole tarinan muuttamisesta, jos tulee moitteita, vaan oman ajatuksen tarkentamisesta.
Ap kirjoitti ihan yksiselitteisesti "jos mökötät tai olet hiljainen" ja huomasi sitten, että nythän palsta onkin miehen puolella, kun tämä ei anele ja hyvittele.
Mutta ei ap välttämättä tarkoittanut ns. Mökötystä, vaan harmistumista. Kun toinen ärsyttää, niin minä ainakin menen hiljaiseksi ja puren hammasta.
Tätä voi kutsua mököttämiseksi, vaikka se ei kestäisi tuntia pidempään.
En tiedä, tarkoittiko ap tätä, haluan vain sanoa, ettei kaikkea kannata ottaa kirjaimellisesti.
Tässä on joku mököttäjä jankkaaja linjoilla, joilla menee todella tunteisiin, kun mököttämistä ei pidetä hyvänä käytöksenä. Luetun ymmärtämisestä - ap ei maininnut, että ärtymyksen syynä olisi ollut oma kumppani.
Siinä olet oikeassa, ettemme voi tietää ap:n omasta käytöksestä muuta kuin mitä hän sanoo. Mutta sinun käytös kuulostaa juuri siltä, että mökötät nimenomaan miehelle. Eli lue ketjusta, mitä tästä ajatellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ihan normaalia olla välillä omissa oloissaan.
Mutta se ei ole kuitenkaan mököttämistä?
Ei kysy, ei vaikka itken ja näkee, että oon kipeä tms.
Kotonaan miehelle näytetty ”miehen mallia”, ei itketä, ei kysytä, ei puhuta… purraan hammasta prrrrk… le.
Naama peruslukemilla tapahtuu mitä vaan, ei liikuta tai kosketa mua-asenne.
Tunnekylmä ja erittäin itsekäs, minä minä tyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minulla tämä tilanne alkoi siitä, että mies puhui asioita, joita en olisi halunut kuulla sellaisia asioita, jotka eivät edes olleen millään tavalla olennaisia asian hoidon kannalta. Aloin kuitenkin miettimään, että onko se edes sellainen asia, josta kannattaa huomauttaa miesystävälle, onko tavallallaan liian vähänpätöinen. Sitten aloin miettimään miten sen asian esittäisin vai esittäisinkö. Onhan tässä se pelko, että mies pitää vähäpätöisenä eli pelkään reaktiota, kun muutenkin mies on sanonut asioita, joita ei olisi tarvinnut kuulla.
Olin sitten pattitilanteessa ja hiljainen. Sitten asia muuttui sellaiseksi että huomasin että eihän tuo miesystävä kysele ja elää elämää kuin mitään ei olisi muuttunut. Aloin sitten tavallaan sitä miettimään ja siksi tein tämän aloituksen.
Mutta ehkä tästä opin, että otan asian puheeksi, jos huomaan että se jää mieleen pyörimään ja aiheuttaa tälläisen hiljaisen/miettelijään hetken.
Sillä tavalla ei ole väkivallasta kysymys, että yrittäisin jotenkin mieheen vaikuttaa.
ap
Mies kysyy kyllä hyvin nopeasti. Lukee minua monesti paremmin kuin minä itse. Meillä mies on paljon suoraviivaisempi ja tasainen, ei sillä ole ikinä mitään ongelmaa oman tunneskaalan kanssa. Minulla on harva se päivä. Tässä olemme kuin yö ja päivä ja täydennämme toisiamme tältäkin osin. Jos minulla on oikein stressaava kausi elämässä, kiirettä ja vastuuta liikaa, alan vaipua alakuloon jonka joku toinen voisi ottaa itseensä ja juurikin tulkita käytökseni murjottamiseksi. Se on juurikin sitä mitä AP kuvailee, tarvetta sille että toinen ojentaisi auttavan kätensä. Täytyy olla keskusteluyhteys että pystyy alkaa avautuun, en minäkään avautuisi jos mies vaikuttaisi siltä ettei kiinnosta.
Meillä on todella hyvä parisuhde jossa kumpikaan ei pidä suhdetta itsestäänselvyytenä vaan arvostaa toista ja tulee puolitiehen vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni seuraa todella tarkkaan elekieltäni. Siis ihan jatkuvasti. Hän kysyy heti jos toimin vähänkin poikkeavasti. Joskus se on ihan kivaa, joskus taas ärsyttää. Haluaisin joskus märehtiä asioita jotka eivät millään tasolla liity häneen, mutta mieheni kyselee niin kauan että kerron. Hän nimittäin myös huomaa jos valehtelen.
Minä toimin myös näin. Utelen vaimoltani usein, mitä hän ajattelee, vaikka ei olisi vaitonainenkaan.
En siedä ihmisiä, jotka yrittävät olla salamyhkäisiä tai "olla kuin ei mitään olisi". Huomaan heti kaikki peittely-yritykset. En tietenkään ala kysellä kaikilta, mikä heitä vaivaa, mutta vaimoltani kysyn, koska hän on itselleni läheisimpiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kysy! Alkaa monesti itkettää ihan oikeastikin... :(
Et osaa avata suutasi?
Kyllä vastavuoroisessa parisuhteessa pitää olla kykyä huomata toisen paha olo tms.
On yhtä vaikeaa myös olla tunteistaan puhumattoman miehen koutsaaja, jos mies on niin tunnelukkoinen ettei saa kerrotuksi mikä vaivaa.
Suomessahan näitä tunnelukkoisia miehiö kutsutaan nätisti juroiksi tmv.
Nainen taas on heti narsku, väkivaltaa harrastava mököttäjä.
Ongelma parisuhteissa on lähes aina PUHUMATTOMUUS tilanne kuin tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mykkäkoulu ja mökötys ovat henkistä väkivaltaa
Väärin. Kyse ei ollut ap:n kohdalla tästä. Ymmärrätkö lukemaasi?
En ole tuo, jolle vastasit, mutta meillä on vain ap:n kuvaus tapahtuneesta ja hän kyllä puhui aluksi mököttämisestä. Vaikea sanoa, onko kyseessä henkinen väkivalta, mutta on kuitenkin manipulatiivista olettaa, että toinen reagoi omaan käytökseen juuri itse toivomalla tavalla. Ap on kuitenkin myös itse osa tätä vuorovaikutusta.
No etkl sinäkään lukenut ketjua eteenpäin? Mitä ap kirjoitti myöhemmin?Luetun ymmärtäminen?
Mitä te heittelette kommentteja miten sattuu, kun ette edes lue mitä ap kirjoittaa?
Ihme porukkaa, ei mitään keskittymiskykyä!Ap muutti aloituksensa sen jälkeen, kun sai moitteita ja huomasi, että nyt ei ollakaan hänen puolellaan. En koskaan lue koko ketjua, vastaan aloitukseen ja oletan, että sen kirjoittaja on miettinyt sanansa tarkasti.
En ota kantaa tähän aloitukseen, vaan yleisellä tasolla:
200 % varmuudella aloitus menee pieleen, koska mieleeni ei tule ne kaikki vivahteet, mitkä voidaan ymmärtää väärin. Jos et joka ikistä detaljia osaa kirjoittaa aloitukseen - niin aina tulee väärinymmärrys. Jos kirjoitat ne detaljit, niin et saa vastauksia, kun aloitusta ei jakseta lukea.
Ei kyse ole tarinan muuttamisesta, jos tulee moitteita, vaan oman ajatuksen tarkentamisesta.
Ap kirjoitti ihan yksiselitteisesti "jos mökötät tai olet hiljainen" ja huomasi sitten, että nythän palsta onkin miehen puolella, kun tämä ei anele ja hyvittele.
Mutta ei ap välttämättä tarkoittanut ns. Mökötystä, vaan harmistumista. Kun toinen ärsyttää, niin minä ainakin menen hiljaiseksi ja puren hammasta.
Tätä voi kutsua mököttämiseksi, vaikka se ei kestäisi tuntia pidempään.
En tiedä, tarkoittiko ap tätä, haluan vain sanoa, ettei kaikkea kannata ottaa kirjaimellisesti.
Tässä on joku mököttäjä jankkaaja linjoilla, joilla menee todella tunteisiin, kun mököttämistä ei pidetä hyvänä käytöksenä. Luetun ymmärtämisestä - ap ei maininnut, että ärtymyksen syynä olisi ollut oma kumppani.
Siinä olet oikeassa, ettemme voi tietää ap:n omasta käytöksestä muuta kuin mitä hän sanoo. Mutta sinun käytös kuulostaa juuri siltä, että mökötät nimenomaan miehelle. Eli lue ketjusta, mitä tästä ajatellaan.
Parempi olisi läväistä auki kaikki typerät pikkuharmitkin, jotta on riittävän "suora"? Kyllä kaikkia joskus joku asia kumppanissa ärsyttää tai kumppanin läheisyydessä ärsytys tulee pintaan. Aikuinen ihminen voi miettiä ensin tykönään, onko kyseessä asia joka vaatii keskustelua, vai oikeasti vain itsekseen ohimenevä muu harmistus. Eikä ole kyse mökötyksestä tai vallankäytöstä vaan normaalista huomaavaisuudesta, jossa kaikkia tunteita ei heti kaadeta toisen niskaan. Todennäköisesti jotain silti tihkuu läpi, eli voi olla hetken tavallista hiljaisempi ja enemmän ajatuksissaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on todella hyvä parisuhde jossa kumpikaan ei pidä suhdetta itsestäänselvyytenä vaan arvostaa toista ja tulee puolitiehen vastaan.
Aivan tätä juuri tarkoitin, tuntuu että meidän välillä on henkinen kuilu.. ja se kasvaa vielä isommaksi, kun toinen olettaa että haluaisin seksiäkin samana iltana kun olen ollut hiljainen ja vaitonainen, erilainen..
ap
Mutta ei ap välttämättä tarkoittanut ns. Mökötystä, vaan harmistumista. Kun toinen ärsyttää, niin minä ainakin menen hiljaiseksi ja puren hammasta.
Tätä voi kutsua mököttämiseksi, vaikka se ei kestäisi tuntia pidempään.
En tiedä, tarkoittiko ap tätä, haluan vain sanoa, ettei kaikkea kannata ottaa kirjaimellisesti.