Lue keskustelun säännöt.
Miksi nuoren Nepsy-oireista ei pääse kirveelläkään lääkäriin
10.05.2021 |
Ja samaan aikaan muilla erikoisaloilla tuputetaan hänelle turhankin tuntuisia seurantakäyntejä? Toki käydään kiltisti astmakontrollissa 2 krt vuosi toteamassa että lääkitys taitaa olla sopiva ja kasvukontrollissa 2 krt vuosi toteamassa, että kyllä kasvaa, mutta ADHD oireisiin tai niiden tutkimiseen ei saa mitään apua.
Kommentit (55)
Nepsy = pentu on lellitty pilalle pienestä pitäen. Näistä kuuluisi antaa sakot kasvatusvellisuutensa laiminlyöneille vanhemmille eikä ainakaan tupata näitä ”erkkoja” normilasten riesaksi päiväkotiin tai kouluihin. Vasta kun kasvatus olisi kunnossa, aukeaisi ovet näihin paikkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nepsy ongelmat löydetään/todetaan nykyisin lähes 100% 4-12-vuotiaina. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon toimesta. Kyseiset ongelmat eivät ilmene yllättäen nuoruusiässä. Tutkimukset nuoruusiässä lähes aina turhia. Lieviä oireita voi olla, mutta ei niillä diagnoosi irtoa. Resurssia on turha tuhlata ns. nuoruusiän kehityshaasteiden vuoksi. Vanhemmat usein haluavat näitä tutkimuksia, sillä voivat silloin "pestä kätensä" ongelmissa kun on tämä sairaus! Tästä on tullut oikein muoti-ilmiö.
Eihän tässäkään tapauksessa ole löydetty, joten mihin oikein perustat tuon, että löydettäisiin 100 %:sti neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa? Useimmilla on täysin päinvastainen kokemus eli apua ei näistä saa, vaan vanhempien pitää itse hakea ja vaatia tutkimuksia.
Vierailija kirjoitti:
Nepsy = pentu on lellitty pilalle pienestä pitäen. Näistä kuuluisi antaa sakot kasvatusvellisuutensa laiminlyöneille vanhemmille eikä ainakaan tupata näitä ”erkkoja” normilasten riesaksi päiväkotiin tai kouluihin. Vasta kun kasvatus olisi kunnossa, aukeaisi ovet näihin paikkoihin.
No aamen tälle! Päiväkodit ja koulut voisi velvollisuuden sijaan muuttaa ansaittaviksi asioiksi. Jos ei käytös pelaa, kiusaa muita tai ei pärjää älyllisesti niin pakkoko sellaisia on väkisin raahata muiden olemista pilaamassa.
Vierailija kirjoitti:
Jonot voivat todellakin olla vuosia.
Miksi ette vie lastanne yksityiselle? Ymmärrän todellakin sen, että kaikilla ei ole varaa. On kyse välillä jostain muustakin. Olen töissä hyväosaisella alueella, jossa lapsia kuskataan kalliisiin harrastuksiin niin paljon, että ovat jo siitä aivan väsyneitä, ei siis ole rahasta kiinni. Tuupataan uusi puhelin käteen, kun entinen on vanhaa mallia.
Vasta oli uutinen, että yli puolella suomalaislapsista on sairausvakuutus, joka korvaisi ainakin ensikäynnin, todennäköisesti loputkin. En ymmärrä, miksi niihin jonoihin pitää jäädä voivottelemaan kun voisi mennä heti. Voisiko joku valaista? Onko se.jotenkin niin, että kun se ei ole sellainen "kiva juttu", niin yhteiskunnan pitää maksaa vai mikä?
Hmmm. Me olemme kyllä käyttäneet yksityisiä lääkäripalveluita, vaikkei ole edes vakuutuksia.
Mutta ongelma on, että yksityispuolella ei välttämättä tehdä adhd-tutkimuksia, ei ainakaan missään oman asuinalueen lääkärikeskuksessa. Adhd-tutkimukset esimerkiksi vaativat aika laajat kartoitukset, jotta suljetaan pois muut selitykset oireille.
Yksityispuolella tutkimukset ovat hyvin kirjavia ja niitä mm. Aivoliitto kritisoi.
https://www.aivoliitto.fi/verraton/artikkelit/hyvin-tehty-adhd-diagnoos…
Eli adhd-tutkimukset on pitkälti keskitetty julkiselle puolelle - jonne joutuu joka portaassa jonottamaan.
Ps. Asenteesi ei ole kyllä kovin asiallinen, syyllistät ja haukut vanhempia tuntematta asiaa.
4
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset ovat niin avuttomia? Kyllä yksityiselle pääsee. Kuka on niin köyhä, että se säästö on merkittävä asia lapsen hyvinvointiin verrattuna?
Esimerkiksii sellaiset matlaapalkka-alan työssäkäyvät, joiden palkka ei riitä edes välttämättömien perustarpeiden tyydyttämiseen,kuten vaikkapa asunto. Tarvitsevat siis palkkansa lisäksi yhteiskunnan tukia.
Suomessa heitä on jo yli puoli miljoonaa.
Ei niillä tuloilla mennä yksityislääkäriin, edes lapsen takia, vaikka halua olisikin.
Avaa silmäsi ja katsele oman elämäsi ulkopuolelle, äläkä harjoita hyväosaisille tyypillistä syyllistämistä.
Satun olemaan opettaja ja tiedän, että näissä jonoissa on runsaasti hyvin toimeentulevien perheiden lapsia. Silti pitää kaikki saada yhteiskunnan maksamana.
Ja minä kyllä ottaisin itse vaikka lainaa ihan mistä vain, jos oman lapseni hoito sitä vaatisi.
Ei aina, mutta usein tuo jonoon jääminen on joko välinpitämättömyyttä tai uusavuttomuutta.
Kannattaa opettajanakin hahmottaa Suomen progressiivinen verotus. Kun hyvätuloisellekaan ei käteen jää juuri mitään kun verot vievät tuloista niin suuren osan. Lisäksi asuntolaina vie lopun ostovoimasta. Tottakai jos veroja maksetaan, kuuluu saada palvelujakin. Näillä veroilla maksetaan sinunkin palkkasi. Mieti omaa asennettasi, oletko ihan kypsä kasvattamaan lapsia. Jos vihaat hyvätuloisia, voit aina vaihtaa sinne huonon alueen kouluun. Voi ihan avartaa maailmankuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nepsy ongelmat löydetään/todetaan nykyisin lähes 100% 4-12-vuotiaina. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon toimesta. Kyseiset ongelmat eivät ilmene yllättäen nuoruusiässä. Tutkimukset nuoruusiässä lähes aina turhia. Lieviä oireita voi olla, mutta ei niillä diagnoosi irtoa. Resurssia on turha tuhlata ns. nuoruusiän kehityshaasteiden vuoksi. Vanhemmat usein haluavat näitä tutkimuksia, sillä voivat silloin "pestä kätensä" ongelmissa kun on tämä sairaus! Tästä on tullut oikein muoti-ilmiö.
Höpsin pöpsin. Puhut sinäkin suulla suuremmalla. Mikä jotkut saa tulemaan ilkeilymielessä tällaisin ketjuihin?
Onko omassa elämässäsi noin kurjaa, että pitää häijyillä aiheesta, josta et tiedä mitään? Oletat mitä ilmeismmin, että nepsynuorten perheillä menee vielä sinuakin heikommin, niin voit potkia "maassa makaavaa mahaan".
Todellisuudessa se menee niin, että neuvoloissa jää haaviin vain aivan pieni prosentti neurologisista ongelmista. Kouluissakin lähinnä oppimisvaikeudet.
Muut kategorisoidaan helposti "normivariaatioon" tai ongelmaperheiden lapsiksi, vaikka kotioloissa ei olisi mitään vikaa.
Meillä älykäs ja taiteelline tytär pärjäsi hyvin lukioon asti ihan sillä, että oli korvat auki tunneilla. Ylivilkkautta hänellä ei ole koskaan ollut, ja siksi häntä ei peruskoulussa koskaan suositeltu tutkimuksiin. Eikä siis kotonakaan osattu mitään epäillä. Lukiossa olisi pitänyt kyetä opiskelemaan omatoimisesti, mutta kun ajatukset eivät pysy kasassa, yhden aineen kappaleen lukemiseen saattoi mennä koko ilta.
Add-diagnoosin ja lääkityksen avulla tilanne on parempi. Ei se lääkitys yksin persettä nosta sohvalta, mutta kun hän alkaa lukea - tai mikä hänellä toimii parhaiten, kuunnella luettuna versions, digikirjoissahan tuo on mahdollista - keskittyminen on todella paljon helpompaa.
Tsemppiä siis ap:lle ja hänen teinilleen sekä muille kohtalontovereille, olkaa sitkeitä älkääkä piitatko pas.iaisista tässä ketjussa!!!
4
Miksi näitä nepsy-lapsia on nykyisin niin paljon? Onko niin, että kun lapsen kanssa ei pärjätä, niin haetaan hänelle diagnoosi? Ei ennen näin ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset ovat niin avuttomia? Kyllä yksityiselle pääsee. Kuka on niin köyhä, että se säästö on merkittävä asia lapsen hyvinvointiin verrattuna?
Esimerkiksii sellaiset matlaapalkka-alan työssäkäyvät, joiden palkka ei riitä edes välttämättömien perustarpeiden tyydyttämiseen,kuten vaikkapa asunto. Tarvitsevat siis palkkansa lisäksi yhteiskunnan tukia.
Suomessa heitä on jo yli puoli miljoonaa.
Ei niillä tuloilla mennä yksityislääkäriin, edes lapsen takia, vaikka halua olisikin.
Avaa silmäsi ja katsele oman elämäsi ulkopuolelle, äläkä harjoita hyväosaisille tyypillistä syyllistämistä.
Satun olemaan opettaja ja tiedän, että näissä jonoissa on runsaasti hyvin toimeentulevien perheiden lapsia. Silti pitää kaikki saada yhteiskunnan maksamana.
Ja minä kyllä ottaisin itse vaikka lainaa ihan mistä vain, jos oman lapseni hoito sitä vaatisi.
Ei aina, mutta usein tuo jonoon jääminen on joko välinpitämättömyyttä tai uusavuttomuutta.
Kannattaa opettajanakin hahmottaa Suomen progressiivinen verotus. Kun hyvätuloisellekaan ei käteen jää juuri mitään kun verot vievät tuloista niin suuren osan. Lisäksi asuntolaina vie lopun ostovoimasta. Tottakai jos veroja maksetaan, kuuluu saada palvelujakin. Näillä veroilla maksetaan sinunkin palkkasi. Mieti omaa asennettasi, oletko ihan kypsä kasvattamaan lapsia. Jos vihaat hyvätuloisia, voit aina vaihtaa sinne huonon alueen kouluun. Voi ihan avartaa maailmankuvaa.
Äsken en ymmärtänyt köyhiä ja nyt sitten vihaan hyvätuloisia? Onko sulla jokin ymmärryksen pulma itselläsi? Pointti oli, että hyvä vanhempi ei jää tumput suorana odottamaan, että joku muu hoitaa lapsen asiat.
Suurin osa ihmisistä on todellakin kykenevä maksamaan itse muutaman lääkärireissun. Jos he tekisivät niin, ei olisi kohtuuttomia jonoja ja oikeasti köyhät pääsisivät hoitoon julkiselle.
Miten nämä hyvin toimeentulevat perheet, jotka jättävät lapsensa hoidon yhteyskunnan vastuulle, ovat jotenkin kypsempiä nyt sitten kasvattamaan kuin esimerkiksi minä? Itse olin nuorena opiskelijaäitinä, jolla ei rahaa ollut todellakaan, sen verran kypsä kasvattaja, että nipistin kaikesta mahdollisesta, jotta sain lapselle sairasvakuutuksen. Oli yksi elämäni parhaista päätöksistäni kasvattajana.
Ja lämmin kiitos sinulle siitä, että maksat palkkani. Tosin jos et veroja maksaisi, maksaisit sen lukukausimaksuina. Sama minulle.
Vierailija kirjoitti:
Miksi näitä nepsy-lapsia on nykyisin niin paljon? Onko niin, että kun lapsen kanssa ei pärjätä, niin haetaan hänelle diagnoosi? Ei ennen näin ollut.
Lapset elävät vaativammassa ympäristössä vrt. vaikkapa 50-luvun maaseutuyhteisö ja 100 lapsen avoin oppimisympäristö. Kummassa ympäristössä oireet näkyvät? Digilaitteet. Rajaton kasvatus... onhan näitä. Mietin myös, että voiko myöhäisempi lastensaanti-ikä vaikuttaa? Vanhempien iän myötä lapsilla kai keskinmäärin jonkin verran enemmän nepsy-pulmia. Lapsettomuushoitojen lisääntyminen? Onko näistä tutkimusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä! Valehdeltiinko meille kansalaisille kun 2015 tänne tuli älytön kasa lääkereitä, muistatteko? Niitä tutkija ja lääkärisetiä, kaikki nuoriakin ja ahkeria ym. Missä he ovat?
Ihan pieni väärinkäsitys vain, lähes olematon, että nämä ei tuotakaan mitään, vain kuluttavat
Vierailija kirjoitti:
Miksi näitä nepsy-lapsia on nykyisin niin paljon? Onko niin, että kun lapsen kanssa ei pärjätä, niin haetaan hänelle diagnoosi? Ei ennen näin ollut.
Huokaus. Mikä sinulla nyt meni ns. hilseen yli tässä ketjussa? Et yhtään huomannut, että nuoret tutkitaan hyvinkin perusteellisesti, eikä sitä diagnoosia todellakaan HAETA noin vaan.
Neurologisista ongelmista kärsiviä on ollut aina. Heidät vaan jätettiin ilman koulua ja pantiin lapioimaan ojaa. Nykyään kaikki lapset ovat oikeutettuja opetukseen ja koska kouluissa luokkakoot ovat isoja ja tukitoimet aiempaa vähemmässä (erityisopetuksen kustannukset siirrettiin muutama vuosi sitten kunnille ja kunnat säästävät), mitään tukea ei käytännössä saa, jollei ole diagnoosia? Näin on, vaikka opetuslain uudistuksesa juuri pyrittiin päinvastaista järjestää.
4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä lääkariin pääsee, soita lääkäriasemalle.
Tarkoitit siis ”ilmaiseen” lääkäriin, koska lapsen terveys tulee ennen kaikkea muuta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi näitä nepsy-lapsia on nykyisin niin paljon? Onko niin, että kun lapsen kanssa ei pärjätä, niin haetaan hänelle diagnoosi? Ei ennen näin ollut.
Lapset elävät vaativammassa ympäristössä vrt. vaikkapa 50-luvun maaseutuyhteisö ja 100 lapsen avoin oppimisympäristö. Kummassa ympäristössä oireet näkyvät? Digilaitteet. Rajaton kasvatus... onhan näitä. Mietin myös, että voiko myöhäisempi lastensaanti-ikä vaikuttaa? Vanhempien iän myötä lapsilla kai keskinmäärin jonkin verran enemmän nepsy-pulmia. Lapsettomuushoitojen lisääntyminen? Onko näistä tutkimusta?
Isien ikä vaikuttaa nykytiedon mukaan autismikirjon esiintyvyyteen hiukan. Lapsettomuushoidot eivät, eihän autismi tai adhd lisää lapsettomuusongelmia.
Kummankaan aiheuttajaa ei ole löydetty, mutta geneettinen alttius on olemassa. Silti sekä adhd:tä että autismia löytyy myös suvuissa, joissa ei ole muita ko. neurologisista ongelmista kärsiviä.
4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lääkariin pääsee, soita lääkäriasemalle.
Tarkoitit siis ”ilmaiseen” lääkäriin, koska lapsen terveys tulee ennen kaikkea muuta!
Ei pääse. Adhd-tutkimuksia - ainakaan kunnollisia - ei juurikaan tehdä yksityispuolella. Minkä tietäisit, jos olisit perehtynyt asiaan tai edes lukenut tätä ketjua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nepsy ongelmat löydetään/todetaan nykyisin lähes 100% 4-12-vuotiaina. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon toimesta. Kyseiset ongelmat eivät ilmene yllättäen nuoruusiässä. Tutkimukset nuoruusiässä lähes aina turhia. Lieviä oireita voi olla, mutta ei niillä diagnoosi irtoa. Resurssia on turha tuhlata ns. nuoruusiän kehityshaasteiden vuoksi. Vanhemmat usein haluavat näitä tutkimuksia, sillä voivat silloin "pestä kätensä" ongelmissa kun on tämä sairaus! Tästä on tullut oikein muoti-ilmiö.
Höpsin pöpsin. Puhut sinäkin suulla suuremmalla. Mikä jotkut saa tulemaan ilkeilymielessä tällaisin ketjuihin?
Onko omassa elämässäsi noin kurjaa, että pitää häijyillä aiheesta, josta et tiedä mitään? Oletat mitä ilmeismmin, että nepsynuorten perheillä menee vielä sinuakin heikommin, niin voit potkia "maassa makaavaa mahaan".
Todellisuudessa se menee niin, että neuvoloissa jää haaviin vain aivan pieni prosentti neurologisista ongelmista. Kouluissakin lähinnä oppimisvaikeudet.
Muut kategorisoidaan helposti "normivariaatioon" tai ongelmaperheiden lapsiksi, vaikka kotioloissa ei olisi mitään vikaa.
Meillä älykäs ja taiteelline tytär pärjäsi hyvin lukioon asti ihan sillä, että oli korvat auki tunneilla. Ylivilkkautta hänellä ei ole koskaan ollut, ja siksi häntä ei peruskoulussa koskaan suositeltu tutkimuksiin. Eikä siis kotonakaan osattu mitään epäillä. Lukiossa olisi pitänyt kyetä opiskelemaan omatoimisesti, mutta kun ajatukset eivät pysy kasassa, yhden aineen kappaleen lukemiseen saattoi mennä koko ilta.
Add-diagnoosin ja lääkityksen avulla tilanne on parempi. Ei se lääkitys yksin persettä nosta sohvalta, mutta kun hän alkaa lukea - tai mikä hänellä toimii parhaiten, kuunnella luettuna versions, digikirjoissahan tuo on mahdollista - keskittyminen on todella paljon helpompaa.
Tsemppiä siis ap:lle ja hänen teinilleen sekä muille kohtalontovereille, olkaa sitkeitä älkääkä piitatko pas.iaisista tässä ketjussa!!!
4
Saadakseen nepsy diagnoosin ongelmien on näyttäydyttävä muuallakin kun yhdessä elinpiirissä esim. kotona. Kun siitä ei voi ns. parantua ja oirehtia vain jossain! Lisäksi pitää olla viitteitä asiasta pitkältä aikaväliltä elikkä jo varhaislapsuudessa (neuvola- ja kouluterveydenhuollon merkinnöistä, päiväkodin/koulun tiedoissa). Neuropsykologiset ongelmat eivät siis puhkea nuoruusiässä, vaan ovat aina olleet henkilöllä! Se on totta, että tytöillä ongelmat ovat usein erilaisia kun pojilla. Silloin voivat jäädä huomaamatta. Tytöt voivat myös kompensoida ongelmia omilla itselleen sopivilla tavoilla. Esimerkiksi kehittävät omia oppimis- ja keskittymistapoja! Olen tavannut tyttöjä, joilla yläasteella aivan maaninen lukutahti ja tekevät läksyjä jopa 4 tuntia, vaikka niiden tekemiseen pitäisi mennä 30-45 min. He eivät tiedä, koska tehtävä on valmis tai mikä on olennaista. Kysymyksessä on kuitenkin usein selkeä oppimisivaikeus, epävarmuus ja itsetuntoon liittyvät asiat, ei välttämättä neuropsykologinen ongelma. He eivät tunnista tekstissä olennaista ja tärkeää. Opettelevat siis ihan kaiken ulkoa, ihan varan vuoksi tai sen tunteen, että ei osaa. Nepsy oireisiin on nykyisin ympätty ihan mitä vaan, ei enää pelkästään käytösongelmia, ylivilkkautta ja tarkkaamattomuutta. Lisäksi ovat autisiminkirjon ongelmat, sosiaaliset ongelmat, kielenkehityksen ongelmat, aistiyliherkkyydet jne. Kuntoutusta on vielä hieman hankala saada, Nepsy-valmennukseen eivät pääse kun harvat ja valitut! Siispä nappia naamaan! Ei oo hyvä homma! Lääkkeillä on todella ikäviä sivuvaikutuksia! Ei oo kiva kuulla lasten itkua siitä kun ei voi syödä ja oksettaa kokoajan! Mielenterveysongelmat murrosiässä. Lääke otetaan koulua varten, sillä muuten se ei onnistu ollenkaan. Pojilla todella usein elämässä ei ole isää, yksinhuoltajaperheet siis aivan yliedustettuina. Ravintotottumukset aivan perseestä, pelkkiä herkkuja ja ei minkäänlaista päivärytmiä. Useissa tapauksissa on oltava lastensuojelu mukana. Tällä hetkellä normissa peruskoululuokassa on n. 2-5 oppilasta, jolla on tämä diagnoosi ja yhä vaan määrä lisääntyy!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset ovat niin avuttomia? Kyllä yksityiselle pääsee. Kuka on niin köyhä, että se säästö on merkittävä asia lapsen hyvinvointiin verrattuna?
Esimerkiksii sellaiset matlaapalkka-alan työssäkäyvät, joiden palkka ei riitä edes välttämättömien perustarpeiden tyydyttämiseen,kuten vaikkapa asunto. Tarvitsevat siis palkkansa lisäksi yhteiskunnan tukia.
Suomessa heitä on jo yli puoli miljoonaa.
Ei niillä tuloilla mennä yksityislääkäriin, edes lapsen takia, vaikka halua olisikin.
Avaa silmäsi ja katsele oman elämäsi ulkopuolelle, äläkä harjoita hyväosaisille tyypillistä syyllistämistä.
Satun olemaan opettaja ja tiedän, että näissä jonoissa on runsaasti hyvin toimeentulevien perheiden lapsia. Silti pitää kaikki saada yhteiskunnan maksamana.
Ja minä kyllä ottaisin itse vaikka lainaa ihan mistä vain, jos oman lapseni hoito sitä vaatisi.
Ei aina, mutta usein tuo jonoon jääminen on joko välinpitämättömyyttä tai uusavuttomuutta.
Kannattaa opettajanakin hahmottaa Suomen progressiivinen verotus. Kun hyvätuloisellekaan ei käteen jää juuri mitään kun verot vievät tuloista niin suuren osan. Lisäksi asuntolaina vie lopun ostovoimasta. Tottakai jos veroja maksetaan, kuuluu saada palvelujakin. Näillä veroilla maksetaan sinunkin palkkasi. Mieti omaa asennettasi, oletko ihan kypsä kasvattamaan lapsia. Jos vihaat hyvätuloisia, voit aina vaihtaa sinne huonon alueen kouluun. Voi ihan avartaa maailmankuvaa.
Äsken en ymmärtänyt köyhiä ja nyt sitten vihaan hyvätuloisia? Onko sulla jokin ymmärryksen pulma itselläsi? Pointti oli, että hyvä vanhempi ei jää tumput suorana odottamaan, että joku muu hoitaa lapsen asiat.
Suurin osa ihmisistä on todellakin kykenevä maksamaan itse muutaman lääkärireissun. Jos he tekisivät niin, ei olisi kohtuuttomia jonoja ja oikeasti köyhät pääsisivät hoitoon julkiselle.
Miten nämä hyvin toimeentulevat perheet, jotka jättävät lapsensa hoidon yhteyskunnan vastuulle, ovat jotenkin kypsempiä nyt sitten kasvattamaan kuin esimerkiksi minä? Itse olin nuorena opiskelijaäitinä, jolla ei rahaa ollut todellakaan, sen verran kypsä kasvattaja, että nipistin kaikesta mahdollisesta, jotta sain lapselle sairasvakuutuksen. Oli yksi elämäni parhaista päätöksistäni kasvattajana.
Ja lämmin kiitos sinulle siitä, että maksat palkkani. Tosin jos et veroja maksaisi, maksaisit sen lukukausimaksuina. Sama minulle.
Adhd-diagnoosia ei juurikaan tehdä yksityispuolella, ei ainakaan kunnollisia. Mitä jos lukisit saamasi vastaukset, arvon "opettaja" ja lakkaisit puhumasta jöötiä?
4, jo aika vihaisena
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset ovat niin avuttomia? Kyllä yksityiselle pääsee. Kuka on niin köyhä, että se säästö on merkittävä asia lapsen hyvinvointiin verrattuna?
Esimerkiksii sellaiset matlaapalkka-alan työssäkäyvät, joiden palkka ei riitä edes välttämättömien perustarpeiden tyydyttämiseen,kuten vaikkapa asunto. Tarvitsevat siis palkkansa lisäksi yhteiskunnan tukia.
Suomessa heitä on jo yli puoli miljoonaa.
Ei niillä tuloilla mennä yksityislääkäriin, edes lapsen takia, vaikka halua olisikin.
Avaa silmäsi ja katsele oman elämäsi ulkopuolelle, äläkä harjoita hyväosaisille tyypillistä syyllistämistä.
Satun olemaan opettaja ja tiedän, että näissä jonoissa on runsaasti hyvin toimeentulevien perheiden lapsia. Silti pitää kaikki saada yhteiskunnan maksamana.
Ja minä kyllä ottaisin itse vaikka lainaa ihan mistä vain, jos oman lapseni hoito sitä vaatisi.
Ei aina, mutta usein tuo jonoon jääminen on joko välinpitämättömyyttä tai uusavuttomuutta.
Kannattaa opettajanakin hahmottaa Suomen progressiivinen verotus. Kun hyvätuloisellekaan ei käteen jää juuri mitään kun verot vievät tuloista niin suuren osan. Lisäksi asuntolaina vie lopun ostovoimasta. Tottakai jos veroja maksetaan, kuuluu saada palvelujakin. Näillä veroilla maksetaan sinunkin palkkasi. Mieti omaa asennettasi, oletko ihan kypsä kasvattamaan lapsia. Jos vihaat hyvätuloisia, voit aina vaihtaa sinne huonon alueen kouluun. Voi ihan avartaa maailmankuvaa.
Äsken en ymmärtänyt köyhiä ja nyt sitten vihaan hyvätuloisia? Onko sulla jokin ymmärryksen pulma itselläsi? Pointti oli, että hyvä vanhempi ei jää tumput suorana odottamaan, että joku muu hoitaa lapsen asiat.
Suurin osa ihmisistä on todellakin kykenevä maksamaan itse muutaman lääkärireissun. Jos he tekisivät niin, ei olisi kohtuuttomia jonoja ja oikeasti köyhät pääsisivät hoitoon julkiselle.
Miten nämä hyvin toimeentulevat perheet, jotka jättävät lapsensa hoidon yhteyskunnan vastuulle, ovat jotenkin kypsempiä nyt sitten kasvattamaan kuin esimerkiksi minä? Itse olin nuorena opiskelijaäitinä, jolla ei rahaa ollut todellakaan, sen verran kypsä kasvattaja, että nipistin kaikesta mahdollisesta, jotta sain lapselle sairasvakuutuksen. Oli yksi elämäni parhaista päätöksistäni kasvattajana.
Ja lämmin kiitos sinulle siitä, että maksat palkkani. Tosin jos et veroja maksaisi, maksaisit sen lukukausimaksuina. Sama minulle.
Ehkä välillä ottaa päähän maksaa valtavasti veroja ja sitten neuvotaan menemään yksityiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nepsy ongelmat löydetään/todetaan nykyisin lähes 100% 4-12-vuotiaina. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon toimesta. Kyseiset ongelmat eivät ilmene yllättäen nuoruusiässä. Tutkimukset nuoruusiässä lähes aina turhia. Lieviä oireita voi olla, mutta ei niillä diagnoosi irtoa. Resurssia on turha tuhlata ns. nuoruusiän kehityshaasteiden vuoksi. Vanhemmat usein haluavat näitä tutkimuksia, sillä voivat silloin "pestä kätensä" ongelmissa kun on tämä sairaus! Tästä on tullut oikein muoti-ilmiö.
Höpsin pöpsin. Puhut sinäkin suulla suuremmalla. Mikä jotkut saa tulemaan ilkeilymielessä tällaisin ketjuihin?
Onko omassa elämässäsi noin kurjaa, että pitää häijyillä aiheesta, josta et tiedä mitään? Oletat mitä ilmeismmin, että nepsynuorten perheillä menee vielä sinuakin heikommin, niin voit potkia "maassa makaavaa mahaan".
Todellisuudessa se menee niin, että neuvoloissa jää haaviin vain aivan pieni prosentti neurologisista ongelmista. Kouluissakin lähinnä oppimisvaikeudet.
Muut kategorisoidaan helposti "normivariaatioon" tai ongelmaperheiden lapsiksi, vaikka kotioloissa ei olisi mitään vikaa.
Meillä älykäs ja taiteelline tytär pärjäsi hyvin lukioon asti ihan sillä, että oli korvat auki tunneilla. Ylivilkkautta hänellä ei ole koskaan ollut, ja siksi häntä ei peruskoulussa koskaan suositeltu tutkimuksiin. Eikä siis kotonakaan osattu mitään epäillä. Lukiossa olisi pitänyt kyetä opiskelemaan omatoimisesti, mutta kun ajatukset eivät pysy kasassa, yhden aineen kappaleen lukemiseen saattoi mennä koko ilta.
Add-diagnoosin ja lääkityksen avulla tilanne on parempi. Ei se lääkitys yksin persettä nosta sohvalta, mutta kun hän alkaa lukea - tai mikä hänellä toimii parhaiten, kuunnella luettuna versions, digikirjoissahan tuo on mahdollista - keskittyminen on todella paljon helpompaa.
Tsemppiä siis ap:lle ja hänen teinilleen sekä muille kohtalontovereille, olkaa sitkeitä älkääkä piitatko pas.iaisista tässä ketjussa!!!
4
Saadakseen nepsy diagnoosin ongelmien on näyttäydyttävä muuallakin kun yhdessä elinpiirissä esim. kotona. Kun siitä ei voi ns. parantua ja oirehtia vain jossain! Lisäksi pitää olla viitteitä asiasta pitkältä aikaväliltä elikkä jo varhaislapsuudessa (neuvola- ja kouluterveydenhuollon merkinnöistä, päiväkodin/koulun tiedoissa). Neuropsykologiset ongelmat eivät siis puhkea nuoruusiässä, vaan ovat aina olleet henkilöllä! Se on totta, että tytöillä ongelmat ovat usein erilaisia kun pojilla. Silloin voivat jäädä huomaamatta. Tytöt voivat myös kompensoida ongelmia omilla itselleen sopivilla tavoilla. Esimerkiksi kehittävät omia oppimis- ja keskittymistapoja! Olen tavannut tyttöjä, joilla yläasteella aivan maaninen lukutahti ja tekevät läksyjä jopa 4 tuntia, vaikka niiden tekemiseen pitäisi mennä 30-45 min. He eivät tiedä, koska tehtävä on valmis tai mikä on olennaista. Kysymyksessä on kuitenkin usein selkeä oppimisivaikeus, epävarmuus ja itsetuntoon liittyvät asiat, ei välttämättä neuropsykologinen ongelma. He eivät tunnista tekstissä olennaista ja tärkeää. Opettelevat siis ihan kaiken ulkoa, ihan varan vuoksi tai sen tunteen, että ei osaa. Nepsy oireisiin on nykyisin ympätty ihan mitä vaan, ei enää pelkästään käytösongelmia, ylivilkkautta ja tarkkaamattomuutta. Lisäksi ovat autisiminkirjon ongelmat, sosiaaliset ongelmat, kielenkehityksen ongelmat, aistiyliherkkyydet jne. Kuntoutusta on vielä hieman hankala saada, Nepsy-valmennukseen eivät pääse kun harvat ja valitut! Siispä nappia naamaan! Ei oo hyvä homma! Lääkkeillä on todella ikäviä sivuvaikutuksia! Ei oo kiva kuulla lasten itkua siitä kun ei voi syödä ja oksettaa kokoajan! Mielenterveysongelmat murrosiässä. Lääke otetaan koulua varten, sillä muuten se ei onnistu ollenkaan. Pojilla todella usein elämässä ei ole isää, yksinhuoltajaperheet siis aivan yliedustettuina. Ravintotottumukset aivan perseestä, pelkkiä herkkuja ja ei minkäänlaista päivärytmiä. Useissa tapauksissa on oltava lastensuojelu mukana. Tällä hetkellä normissa peruskoululuokassa on n. 2-5 oppilasta, jolla on tämä diagnoosi ja yhä vaan määrä lisääntyy!!
Jep, siinä olet oikeassa, että adhd ja add ovat synnynnäisiä ja viitteitä niistä pitää olla ihan varhaislapsuudesta lähtien.
Jännää, että vaikka itse sanot noin, silti väität, että oireet johtuvat vain huonosta ravitsemuksesta ja isättömyydestä... Koetapa nyt päättää.
Meilläkin niitä sitten oli, kun alettiin tarkemmin syynätä alaluokkien sanallisia todistuksia. Niitä ei vaan ollut osannut ottaa kovin tosissaan aikoinaan, kun tytär sai koko ajan kokeista kiitettäviä ja numerotodistuksetkin olivat kiitettäviä peruskoulun ajan. Levottomuutta, häiriköintiä tai oppimisvaikeuttahan hänellä EI ole ollut ikinä. Vasta lukiossa pelkkä älykkyys ja mielenkiinto ja hyvä kirjallinen ilmaisu eivät riittäneet kompensoimaan puuttuvaa keskittymiskykyä.
Ihan muuten sattumalta tyttären serkku, jo yli parikymppinen meni myös samaan aikaan adhd-tutkimuksiin ja sai add-diagnoosin hänkin. Oli kirjoittanut neljästä aineesta kehnohkosti kuten minunkin tyttäreni, mutta add-diagnoosin ja lääkityksen ansiosta teki amk-lopputyön parhaalla mahdollisella arvosanalla. Nyt on omassa unelma-ammatissaan.
Lääkitys ei tietenkään ole mikään avain onneen ja oikeaa lääkettä voi joutua hakemaan. Mutta se on adhd/add- ihmisille kyllä loistava ratkaisu, kun oikea löytyy! Valtava ero keskittymisen kyvyssä. Jos sinulla ei ole kokemusta asiasta, voisit jo lopettaa inttämisen.
4
Meillä lapsi sattui käyttäytymään lääkärin vastaanotolla "sopivan autistisella tavalla" niin päästiin tutkimuksiin parissa kuukaudessa ja diagnoosinkin tuli nopeasti. Ihan oli tuurista kiinni.
Niin kauan kuin kaikki on vanhempien vakuutteluiden varassa, ei tapahdu oikein mitään. Vanhempia kun ei haluta uskoa.
Sitten ne tilanteet kun adhd. n periytyvyys on lähes 100%, niin silti jonotetaan näihin palveluihin, olisi tosi hyvä jos näissä tapauksissa saisi suoraan lääke kokeilun.. Lapsi saisi apua nopeasti ja muille jäisi näihin psykologin yms palveluihin enemmän paikkoja auki..