Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lapsuudessani - 70 luvulla meidän perheessä oli kotiapulainen
09.05.2021 |
Äitini ja isäni olivat töissä, ja perheeseemme oli palkattu apulainen. Niitä oli useita vuosien aikana, 18-23v tyttöjä, asuivat meillä ja huolehtivat kodista ja meistä lapsista. Oltiin ihan keskiverto perhe, ei mikään ökyrikas, äitini muisteli että palkka ei ollut kovin korkea koska asuivat ja söivät meillä. Viikonloput olivat vapaat.
Kommentit (63)
Naapurissani Kainuussa oli kotiapulainen 60-70-luvun taitteessa. Ei kylläkään asunut heillä. Lapsia oli kaksi. Perheen isä oli sähköasentaja ja äiti hoitajana vanhainkodissa.
Äitini oli 50-luvussa apulaisena useassa perheessä. Olivat kauppiaita ja opettajia.
Yksi hänen hoitolapsistaan oli julkisuudessa 2000-luvun alussa erään skandaalin yhteydessä. Kun tämä istui tiedotustilaisuudessa, äitini totesi "olen minä tuonkin p*****n pessyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä maassa? Ei ainakaan Suomessa.
Kyllä justiinsa Suomessa. Mullakin oli lastenhoitaja, joka hoiti minua päivisin, kun vanhemmat olivat töissä ja hän kävi iltaisin iltakoulua. Tämä oli ihan normaalia. Äitiysloma oli siihen aikaan vain muutamia viikkoja. Vauvalla pitää olla oma hoitaja, ei sitä voi päiväkodissa hoitaa yhtenä lapsilaumasta.
Naapurilla oli vielä kodinhoitaja, kun lapset olivat jo kouluikäisiä.
Minä olen mennyt kotiapulaiseksi 1960 keväällä kansalaiskoulun loputtua. Olin 14 ja punkkasin pikku liikehuoneiston sohvalla, eli siis asuin myös siellä. Tein duunia hiki hatussa, sunnuntaina oli vapaata. Oli oikeasti rankkaa. Palkka 50mk/kk. Ruoka kuului siihen myös.
Vierailija kirjoitti:
Pesula!
Kaikki liinavaatteet pesetettiin pesulassa. Muistan vieläkin ne valkoiset pesulansäkit ja ne tärkätyt numerolaput puhtaissa lakanoissa!
Kotiapulaiset jä äiti pesivät vain arkivaatteet
pulsaattorikoneella kotona.Vasta 80 -luvulla hankittiin automaattikone ja ryhdyttiin lakanapyykkiinkin.
Jep. Tämä.
Meidän äiti oli kotirouva. Silti mwillä oli myös lastenhoitaja. Ja pyykit pestiin pesulassa, kylän kauppias vei ja haki. Hän toi myös ruokatilaukset.
Iham hivveen rankkaa oli juu, verrattuna nykyäiteihin. Not.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minunkin lapsuudessa 1960-luvulla oli kotiapulainen. Se oli siihen aikaan ihan tavallista perheissä, joissa molemmat vanhemmat kävivät töissä. Äitiysloma oli kaksi kuukautta eikä päiväkoteja juuri ollut, joten tarvittiin kotiapulainen hoitamaan lapsia.
Mutta ei kotiapulainen mikään rautainen ammattilainen ollut, vaan tyypillisesti 15-20-vuotias tyttö, jolle tämä oli ensimmäinen työpaikka kansalaiskoulun loppumisen jälkeem. Perheillä oli varaa, koska kotiapulaiselle maksettava palkka oli tosi pieni, max muutaman satasen kuukaudessa nykyrahassa. Mutta sen lisäksi kotiapulainen sai tyypillisesti jonkinlaisen majoituksen (usein huoneen perheen kotona) ja ainakin osan päivän aterioistaan työn puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli 80- luvulla 17-18v tyttö apulaisena 2 v . Äiti laittoi lehti-ilmoituksen ja valitsi heistä. Laittoivat ruokaa , ulkoilivat janmuutenkin pelasivat meidän kanssa ja pitivät kotia siistinä. 7.30- 17.00 oli päivän pituus. Palkan vanhemmat antoivat suoraan käteen. Olimme silloin 4 ja 7 v.
Palkat oli silloin useimmiten verotonta tuloa eli maksettiin pimeänä.
Ihmettelen suuresti, kenellä oli varaa moiseen. Koko lähipiirini on lapsensa hankkineet 70-luvun aikana, mutta kellään ei ollut kotiapulaista. Toki moni toimi perhepäivähoitajana, kun halusi hoitaa siinä sivussa omatkin lapsensa.
Kaikki olimme keskituloisia rak.mestareita, sair.hoitajia, opettajia yms.
Suurin osa maksoi asuntolainoja ja niihin kyllä upposi se apulaisen palkka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli kans kotiapulaisia silloin 60- ja 70- luvun vaihteessa. Isä oli töissä raksalla, äiti jossain konttorissa.
Ne tytöt oli jotain 16 -vuotiaita. Eivät asuneet meillä.
Äiti hankki niille tytöille muodikkaita vaatteita sukulaisiltamme.
Toinen tytöistä tuli raskaaksi ja sai vauvan, kun äitini oli äitiyslomalla. Äitini sitten hoiti sekä omaa vauvaansa että meidän lapsenlikan vauvaa...Miten ihmeessä siihen oli varaa silloin?!
Pakkohan lapset oli jotenkin hoitaa. ei se varmaan ollut sen kalliimpaa kuin päivähoito nykyisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pesula!
Kaikki liinavaatteet pesetettiin pesulassa. Muistan vieläkin ne valkoiset pesulansäkit ja ne tärkätyt numerolaput puhtaissa lakanoissa!
Kotiapulaiset jä äiti pesivät vain arkivaatteet
pulsaattorikoneella kotona.Vasta 80 -luvulla hankittiin automaattikone ja ryhdyttiin lakanapyykkiinkin.
Jep. Tämä.
Meidän äiti oli kotirouva. Silti mwillä oli myös lastenhoitaja. Ja pyykit pestiin pesulassa, kylän kauppias vei ja haki. Hän toi myös ruokatilaukset.
Iham hivveen rankkaa oli juu, verrattuna nykyäiteihin. Not.
Sun perhe on ollut poikkeus, ei normi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alunperin ei ollut tarkoitettu, että sekä äiti että isä käyvät töissä, ja hoitavat kotityöt siihen päälle. Usein se on nainen kenen niskoille kotityöt kaatuvat! Tarkoitus oli, että työssäkäyviä naisilla on kotiapulainen.
Miettikää miten kovilla naiset ovat, kun hoitavat kaiken ruoanlaitosta siivouksiin ja pyykinpesuun työpäivän päätteeksi, silloin kun pitäisi olla vapaa-aikaa!
Minä yksinhuoltajana olen ratkaissut asian niin, että koti on niin helposti siivottava kuin ikinä pystyy. Ruokaa laitan sunnuntaina iso satsin, ja syömme paljon nopeita ruokia. Pyykkikone pyörii jatkuvasti, ettei pyykki kasaannu. En harrasta mitään, en käy missään, sillä tavalla saa pari tuntia aikaa löhötä ennen nukkumaanmenoa, jos hyvä tuuri käy... Monesti päivän pituus on 6.00 - 21.00. 🆘
Isäni oli professori, taustaltaan vasemmalta, ja meillä ei todellakaan ollut mitään apulaisia. Juuri sellaisesta maailmasta isä halusi pois,.ja äiti oli samalla kannalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pesula!
Kaikki liinavaatteet pesetettiin pesulassa. Muistan vieläkin ne valkoiset pesulansäkit ja ne tärkätyt numerolaput puhtaissa lakanoissa!
Kotiapulaiset jä äiti pesivät vain arkivaatteet
pulsaattorikoneella kotona.Vasta 80 -luvulla hankittiin automaattikone ja ryhdyttiin lakanapyykkiinkin.
Jep. Tämä.
Meidän äiti oli kotirouva. Silti mwillä oli myös lastenhoitaja. Ja pyykit pestiin pesulassa, kylän kauppias vei ja haki. Hän toi myös ruokatilaukset.
Iham hivveen rankkaa oli juu, verrattuna nykyäiteihin. Not.
Sun perhe on ollut poikkeus, ei normi.
Kaikki naapurin rouvatkin eli näin.
Ja ne jotka kävi töissä todellakin tuli valmiiseen kotiin.
70-luvulla ei ollut vielä subjektiivista päivähoito-oikeutta. Lapsen saaminen julkiseen päiväkotiin ei siis ollut mikään selviö.
Meidän perheessä oli kolme lasta, vanhimmalla oli päiväkotipaikka. Siihen aikaan äitiyslomakin taisi olla vain 2-3kk enkä tiedä pitikö äitikään sen pidempää lomaa vai oliko se edes mahdollista. Me pienimmät lapset oltiin siis ehkä 3kk ja 1v2kk, kun äidin nuoremman siskon piti tulla meitä hoitamaan. (Äiti oli 10-lapsisen perheen vanhin, joten tämä nuorempi sisko oli reippaasti häntä nuorempi.)
Vain vähän ennen kuin äidin piti palata töihin, tämä sisko soittikin että meneekin toiselle siskolle lapsenvahdiksi jonnekin Mikkeliin. Äidille tuli kauhea hätä, että minne hän lapset työntää. Alakerran rouva oli kotona yhden lapsen kanssa (isompi oli jo koulussa) ja äiti meni häneltä rukoilemaan apua. Ja sinne päästiinkin hoitoon muutamaksi vuodeksi ja hyvä hoitopaikka olikin! Päiväkotipaikka taisi hellitä kun olimme 4v ja 5v. Kyllä meitä se päiväkotiin meno vähän jännitti, mutta minä sentään olin reipas ja hävetti kun 4v pikkuveli jäi portille itkemään äidin perään.
Meidän perhe oli toisen kierroksen perhe, isä oli jäänyt leskeksi nuorena. Hänen ensimmäisessä perheessään oli jopa kaksi kotiapulaista, isä oli ihan tavallinen duunari, joka kyllä teki paljon töitä. Oman työnsä lisäksi oli kesäisin töissä Linnanmäellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli kans kotiapulaisia silloin 60- ja 70- luvun vaihteessa. Isä oli töissä raksalla, äiti jossain konttorissa.
Ne tytöt oli jotain 16 -vuotiaita. Eivät asuneet meillä.
Äiti hankki niille tytöille muodikkaita vaatteita sukulaisiltamme.
Toinen tytöistä tuli raskaaksi ja sai vauvan, kun äitini oli äitiyslomalla. Äitini sitten hoiti sekä omaa vauvaansa että meidän lapsenlikan vauvaa...Miten ihmeessä siihen oli varaa silloin?!
Ei ollut minimipalkkalakia ja suuren osan paljasta muodosti ruoka ja asunto ja lisäksi nykyrahassa satanen tai pari. Silloin oltiin vähempään tyytyväisiä.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin oli tuollaisia nuoria tyttöjä kotiapulaisina 60-luvun lopulla- 70- luvun alussa.
He olivat lastenhoitajaharjoittelijoita. Vaikka olimme työläisperhe, pystyimme tällaisen harjoittelijan palkkaamaan. En tosin tiedä, miten tuo maksu määräytyi.He asuivat viikolla perheessä ja viikonloput olivat vapaat. Asumisolot eivät siis aina olleet kummoiset, meilläkin lastenhoitaja nukkui lasten kanssa samassa huoneessa, ei ollut mukavuuksia jne, mutta se oli ihan tavallista siihen aikaan.
Ajatelkaa mitä luksusta, varsinkin pienten lasten kanssa! Mitäköhän tuollainen maksaisi nykyaikana, jos joku uratykkipariskunta haluaisi varmistaa kunnon yöunet ja palkkaisi lapsilleen tutun ja turvallisen yöhoitajan. Extraa pitäisi tietenkin maksaa jo siitä, ettei se olisi joka yö eri tyyppi.
Meillä oli myös pari eri tyttöä 70-luvun alussa ja ei heitä itse palkattu.
Kunnan kautta sai lastenhoitajaharjoittelijoita töihin. Voi olla että jotain pientä siitä jouduttiin maksamaan.
Ei meillä olisi ollutkaan varaa palkata ketään, ei oltu varakkaita. Äidin oli pakko käydä töissä, eikä hän muutenkaan olisi halunnut olla kotirouvana.
Kotirouvana olo muuten oli aika yleistä siihen aikaan, monikin tuttu oli, koska verotus suosi sitä. Se vähensi muistaakseni työssäkäyvän miehen verotusta.
Nuo lastenhoitajatytöt oli meillä ma- pe ja viikonloput olivat vapaat.
Meidän pienellä paikkakunnalla ei ollut kuin yksi lasten päiväkoti, joten tämä palvelu oli tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Missä maassa? Ei ainakaan Suomessa.
Kyllä kotiapulaiset oli todella yleisiä 50-, 60-, ja vielä 70 luvullakin, eikä kyse siis ollut mistään varaakkaampien perheiden trendistä. Mummoni oli sairaanhoitaja ja ukkini varastolla töissä, asuivat kaupungin vuokra-asunossa ja heillä oli apulainen, joka hoiti alle kouluikäiset lapset (ei ollut päiväkoteja) ja muita kotitöitä. Apulainen asui heidän kanssaan eli sai siis majoituksen ja ruoat ja toki jotain palkkaakin. Aika yleistä oli vielä tuohon aikaan lähteä maalta kaupunkiin tekemään tuota hommaa.
Meillä oli myös 70-luvulla aina vuoden kerrallaan tuollainen kodinhoitoharjoittelija. Äitini ei halunnut kuitenkaan vieraita kotiimme asumaan, joten heille vuokrattiin asunto, eli he tulivat vain päiväksi. Äitini palkkarahat varmaan menikin aika lailla kokonaan tuon asunnon vuokraan ja tytön palkkaan. Muistaakseni piti olla ainakin kolme max 7-vuotiasta lasta, että tuollaisen harjoittelijan sai. Itsekin jouduin sitten perhepäivöhoitoon kun vanhemmat sisarukseni menivät kouluun.
Alue: Aihe vapaa
Pesula!
Kaikki liinavaatteet pesetettiin pesulassa. Muistan vieläkin ne valkoiset pesulansäkit ja ne tärkätyt numerolaput puhtaissa lakanoissa!
Kotiapulaiset jä äiti pesivät vain arkivaatteet
pulsaattorikoneella kotona.
Vasta 80 -luvulla hankittiin automaattikone ja ryhdyttiin lakanapyykkiinkin.