Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lapsuudessani - 70 luvulla meidän perheessä oli kotiapulainen
09.05.2021 |
Äitini ja isäni olivat töissä, ja perheeseemme oli palkattu apulainen. Niitä oli useita vuosien aikana, 18-23v tyttöjä, asuivat meillä ja huolehtivat kodista ja meistä lapsista. Oltiin ihan keskiverto perhe, ei mikään ökyrikas, äitini muisteli että palkka ei ollut kovin korkea koska asuivat ja söivät meillä. Viikonloput olivat vapaat.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Minunkin lapsuudessa 1960-luvulla oli kotiapulainen. Se oli siihen aikaan ihan tavallista perheissä, joissa molemmat vanhemmat kävivät töissä. Äitiysloma oli kaksi kuukautta eikä päiväkoteja juuri ollut, joten tarvittiin kotiapulainen hoitamaan lapsia.
Mutta ei kotiapulainen mikään rautainen ammattilainen ollut, vaan tyypillisesti 15-20-vuotias tyttö, jolle tämä oli ensimmäinen työpaikka kansalaiskoulun loppumisen jälkeem. Perheillä oli varaa, koska kotiapulaiselle maksettava palkka oli tosi pieni, max muutaman satasen kuukaudessa nykyrahassa. Mutta sen lisäksi kotiapulainen sai tyypillisesti jonkinlaisen majoituksen (usein huoneen perheen kotona) ja ainakin osan päivän aterioistaan työn puolesta.
Minun äitini lähti kotoa maailmalle 16-vuotiaana ja äitinsä sanoi, että "älä sitten tule vatsa pystyssä takaisin". Äitini kävi ensin emäntäkoulun ja ilmeisesti siellä opeteltiin kaikenlaista kodinhoitoon liittyvää. Kaikkia hänen vaiheitaan en edes tiedä, mutta yhden kesän hän on ollut jonkun hammaslääkäriperheen kesäasunnolla kotiapulaisena ja en tiedä oliko hän tämän perheen kanssa pidempäänkin, kun hän oli saanut perheen lapsista valokuvankin itselleen.
Tuolta hammaslääkäriperheestä häneen tarttui jonkinlainen kipinä koulutusta kohtaan. Siihen aikaan ei mitään opintotukia ollut ja hän on kertonut asuneensa jonkun perheen luona, ei edes omaa huonetta vaan oliko sänky keittiön nurkassa tms. Ja rahoittiko osinnot kotipulaisen töillä vai miten mahtoi olla, nälkä on hänelle jäänyt mieleen noista vuosista. Onnistui kuitenkin valmistumaan sosionomiksi (Tampereen yhteiskunnallisesta korkeakoulusta) ja pääsi sitten sosiaalivirastoon töihin ja eteni lopulta huoltokodin johtajaksi, mistä työstä jäi sitten eläkkeelle.
Mutta pitkä tie oli 10-lapsisen sikopaimenen tyttärellä emäntäkoulusta muihin opintoihin. Äiti taisi olla päälle kolmekymppinen, ennen kuin pääsi toimistotöihin. Kun miettii miten vaikeaa kouluttautuminen on aikaisemmin ollut, niin tuntuu etteivät kaikki nykyopiskelijat osaa arvostaa niitä mahdollisuuksia mitä heillä on. Toki heillä on toisella tavalla haastavampaa kuin ennen vanhaan, kun opintojen jälkeen työllistyminen oli varmempaa. Mutta ei nykyopiskelijjoiden tarvitse asua toisten ihmisten nurkissa ja maksaa petipaikastaan kotitöillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Niin meilläkin 1950-luvulla, se oli ainoa keino äidin päästä töihin. Tyttösiä, vaihtuivat usein.
Kyllä nykyihminen pääsee helpolla! Silloin hoitajat etsittiin itse, hoitajat olivat nuoria tyttöjä, vailla koulutusta. Oli hyviä ja vähemmän hyviä. Ilmeisesti äidin palkasta kuitenkin hiukan jäi, talolainaa lyhensivät, yläkerran huoneet oli vuokralla, itse asuimme keittiötä ja kahta huonetta alakerrassa.