Sinä pienen lapsen äiti, huomioiko miehesi jotenkin äitienpäivän?

Vierailija kirjoitti:

Ekat noin 5-6 vuotta odotin aina äitienpäivänä, naistenpäivänä, ystävänpäivänä jne jotain muistamista. Monta kertaa jopa itkien pettymyksestä kerroin, että haluaisin edes kukkakimpun tai JOTAIN. Mutta ei mene jakeluun, joten olen alkanut itse ostaa itselleni mitä haluan näinä päivinä. Eihän se samalta tietenkään tunnu, mutta onpahan ainakin kukkia ja kakkua. Ja mies silmin nähden kiusaantuneena ihmettelee vieressä kun asettelen maljakkoon itse ostamiani kukkia ja keittelen kakkukahveja. Lapset alkaa olla sen verran isoja, että osaavat itse huomioida ilman törpön isän apua.

Miks ihmeessä olette yhdessä?

Karsea äijä🙈

Ilmeisesti ei. Lapsi 1v ja olen ollut jo 3h hereillä, mies nukkuu. Kakun ostin sentään itselleni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekat noin 5-6 vuotta odotin aina äitienpäivänä, naistenpäivänä, ystävänpäivänä jne jotain muistamista. Monta kertaa jopa itkien pettymyksestä kerroin, että haluaisin edes kukkakimpun tai JOTAIN. Mutta ei mene jakeluun, joten olen alkanut itse ostaa itselleni mitä haluan näinä päivinä. Eihän se samalta tietenkään tunnu, mutta onpahan ainakin kukkia ja kakkua. Ja mies silmin nähden kiusaantuneena ihmettelee vieressä kun asettelen maljakkoon itse ostamiani kukkia ja keittelen kakkukahveja. Lapset alkaa olla sen verran isoja, että osaavat itse huomioida ilman törpön isän apua.

Miks ihmeessä olette yhdessä?

Karsea äijä🙈

No ei ole. Tätä muistamisasiaa lukuunottamatta on ihan loistava "äijä" ja isä. Synttäreillä ja jouluna kyllä muistaa, jopa vähän överisti.

Sain kortin ja kakkua. :)

Ap tässä. Itse sain taas keittää aamukahvit ja nousta aikaisin lapsen kanssa, mies ei maininnut sanallakaan äitienpäivää.

Tuntuu että nämä hetket on viimeisiä nauloja arvostuksen arkkuun :( .

Kyllä! Itsekerätyn kukkakimpun sain jo eilen. Laittoi aamulla lasten kanssa pöydän koreaksi ja olivat leiponeetkin! Kaikki tarjottavat eivät edes mahtuneet ruokapöytään (kyllä, leuhkin nyt vähän). Lisäksi lapsilta itsetehdyt kortit 2kpl/lapsi ja lahja. Mies aikoo kokata jotain hyvää ruokaa tänään... Ihana mies, ihanat lapset!

Kyllä laittaa kakkukahvit.

Kyllä meillä mies osallistuu äitienpäivän juhlintaan ja järjestämiseen, samoin kuin minä isänpäivän.

Meillä on aikuiset lapset jo, ja yhä laitetaan parempi aamiainen kuohuviinin kanssa ja juhlaruokaa. Äitienpäivänä minä en laita ruokaa, vaan sen tekee joko lapset, tai jos sattuvat työvuoroon silloin, niin mies.

Osoitamme näin arvostusta toisillemme lastemme vanhempana.

Lahjat sen sijaan hoitavat jo lapset itse.

Meillä kyllä muutenkin tykätään juhlistaa elämän eri vaiheita ja virstanpylväitä.

Siks olen viettänyt yleensä äitienpäivät mummolassa kun ei mies osaa huomioida eikä järjestää äitienpäivää.

Huomioi haukkumalla läskiksi.

Ei se mikään vaimonpäivä ole! Vaan äitienpäivä.

Vierailija kirjoitti:

Ei se mikään vaimonpäivä ole! Vaan äitienpäivä.

Pitääkö vaimon huomioida isänpäivä jotenkin..?

Kyllä oli tehnyt monipuolisen brunssin ja ostanut vielä kauniita kukkia. Aivan ihana mies ❤️ vauvamme on n. 2 kk. Lapsuudenkodissakin isä aina osallistui äitienpäiväjuttuihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se mikään vaimonpäivä ole! Vaan äitienpäivä.

Pitääkö vaimon huomioida isänpäivä jotenkin..?

No, onhan se ihan yhtälailla fiksua, jos lapset ovat niin pieniä, etteivät itse osaa. Ihmettelen näitä, jotka eivät kumppaniaan arvosta vanhempana - oli sitten äiti tai isä.

Ymmärrän, jos on yhteinen sopimus siitä, ettei vietetä äitien- tai isänpäivää, mutta en kyllä ymmärrä sitä miksei haluta nähdä vaivaa... Edes pieni ele on tärkeä, jos arvostaa puolisoaan tai vanhempiaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei se mikään vaimonpäivä ole! Vaan äitienpäivä.

Eikö vaimo usein olekaan perheen lasten ÄITI? Vai eikö sillä vain ole mitään väliä minkälainen äiti se nainen niille yhteisille lapsille on?

Minä en oikeastaan niin pidä yllätyksistä enkä juhlistuksista, joten mies ei mitenkään erityisemmin muista äitienpäivänäkään. Puolisoni taas pitää yllätyksistä joten keksin aina jotain kivaa isänpäivänä, ei ole itsestään selvyys, että omilla lapsilla on kaksi hyvää vanhempaa ja mielestäni on kiva puolisoa tämän tiimoilta kerran vuodessa kunnolla kiittää kun sen arkena monesti itsestäänselvyytenä ottaa!

Toivotti hyvää äitienpäivää. Oli hankkinut täytekakun. Lapsi oli askarrellut kortin päiväkodissa.

En halua kahveja tai mitään muutakaan sänkyyn, syön mieluummin pöydän ääressä.

Ei juhlita sen kummemmin, minusta tällaiset keinotekoiset (kaupalliset) pakkojuhlat on tarpeettomia.

Joka päivä olen äiti, ja saan lapselta pusuja ja haleja kun leikitään yhdessä. Joka päivä mies huomioi minua ja kohtelee hyvin, kertoo että olen hyvä äiti. En tarvitse sitä että yhtenä päivänä vuodessa asiasta tehdään suurempi numero ja hössötetään sen ympärillä.

Mieheni on aina juhlistanut äitienpäivääni tarjoilemalla samppanja-aamiaisen mansikoineen ja viemällä ulos syömään joko lounaalle tai illalliselle, täysin riippumatta siitä, minkä ikäisiä lapset ovat olleet.

Lapsilla oli lisäksi omat jutut (äitienpäiväkortit jne), kun olivat sen ikäisiä. Nyt he ovat jo aikuisia ja onnittelevat sekä liittyvät seuraan illalliselle.

Juu, huutaen ja pärräten väänsi eilen illalla väkisin 10v kanssa mokkapalat. Tuli peltisementtiä ja päällä ihme kökkäremönjää😁

Meillä lapset on jo teinejä, valmistavat silti minulle aamupalan yhä yhdessä isänsä kanssa. Näin on ollut aina. Samoin juhlitaan isänpäivää ja lapset saavat aamupalan sänkyyn synttärinä. Kaikki tyytyväisiä eikä ole ollut ongelmallista missään vaiheessa.

Juu, en ole mieheni äiti, eikä hän minun isäni mutta on lasteni isä ja minä hänen lastensa äiti, joten meille on päivänselvää että muistetaan.