Sinä, jonka lapsen kaveri syö usein teillä

Vielä aloittajan mainintaan elämänhallinnasta. Jos lapsi ei saa kotona ruokaa tai huomaa että kaverin perheessä meno muutenkin holtitonta olisiko syytä ilmoittaa jonnekin? Siinä ei pari säälipottua auta, vaan on oikeesti ilmoitettava jonnekin, vaikkapa koulun terveydenhoitajalle. 

Eri asia jos nirso kakara ei vaan halua syödä kotona koska teillä saa hampurilaisia ja ranskiksia. 

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on sovittu lasten kavereiden vanhempien ja lasten kanssa, että lähellä asuvat syövät kotonaan ja sillä siisti. Joskus voi tulla meille syömään ja lapseni voi syödä kaverillaan, mutta se on lähinnä poikkeus, eikä tapahdu usein. Koulussa on ruokaa ja siellä saa vetää näkkäriä niin paljon kuin napaan mahtuu, joten sillä pitää pärjätä ne muutama tunti mitä yhdessä ovat tai sitten pitää mennä kotiin. Meidän lähellä ei ole köyhiä perheitä edes, joten kenenkään köyhäinapuna ei tarvitse olla.

Meillä menee noin 1000 euroa kuukaudessa ruokaan, laskin sen muutama viikko sitten kauppojen laskureilla, ja se riittää hyvin meille, vieraita en viitsi niin kestitä enää. Jos joku ei asiasta tykkää, niin ihan sama, en ole muista vastuussa.

Minkäkokoinen perhe teillä on jos tonni menee ruokaan /kk?

Ihan nelihenkisellä perheellä menee helposti tonni + ulkona syömiset. Jossei syödä pelkkää metripitsaa ja sikanautaa.

Minulla on yhden hengen talous, mutta 5 hengen kulut (ilman ylimääräisiä lapsia ) seuraan hyvin tarkasti kulutustani ja puhtaasti ruokaan kuluu kuukaudessa 600-700€. Erottelen kauppakuiteista omaan sarakkeeseen kodin puhtauteen, hygieeniaan ym liittyvät kulut. Ruuan edullisuus perustuu suunnitelmallisuuteen ja siihen, että ruoka valmistetaan itse.

Sää ny vallan erinomainen tirehtööri olet. Enpä viittis mainostaa, että yksineläjällä on viiden hengen kulut. Kiristääkö pipo kovastikin?

En käytä pipoa, mutta arvatenkin se alkaisi kyllä kiristämään heti kun tapaisin sinunlaisesi talousneron.  Mikä kommentissani jäi kiertämään aivosolussasi?

Ei me tietenkään voida ymmärtää ollenkaan toisiamme. Sulla on yksin viiden hlön kulut; meitä on taloudessa kuusi neljän hengen menoilla. Sulla on aikaa erotella kauppakuiteista omia sarakkeita, mulla ei; käyn töissä ja huolehdin miehen (hänkin käy töissä) kanssa perheestämme. Ja jos mulla on "omaa aikaa", käytän sen satavarmasti muuhun kuin kauppakuittien pläräämiseen. Siitä ollaan samaa mieltä, että ainakin isolle porukalle kannattaa tehdä sapuska itse.

Jopa sinä pillastuit!   Ja aivan suotta.   OIkeasti se kauppakuittihomma ei vie paljon aikaa, kun tavaksi ottaa.

Kauheasti siellä ei kuitenkaan muita kuluja ole, joten yleensä pelkkää ruokaa. 

Turha hermostua ja luveta luettelemaan, mitä tekee, kun kuitenkin ihan normalia elämää.

Olen eri. En tiedä juurikaan turhempaa, kuin tsiikailla jälkikäteen kauppakuittejaan. Kyllä itse tiedän kuitittakin oikein hyvin, mihin rahamme menevät. Mutta toki jokainen tekee, kuten parhaakseen näkee.

Moni kyllä väittää tietävänsä, mutta kun kaikki menot listataan saattaa jonkun tietyn asian kustannus tulla yllätyksenä.

Väite:”Mä ostan vain pullon tai kaksi olutta viikossa. Ei niihin mene kuin 20€ kuukaudessa.”

Totuus: Kaksi erikoisolutta a 5€ jokaisella kauppareissulla. 3 reissua viikossa ~ 120€ kaljaan kuukaudessa.

Minulla on juuri ja juuri varaa ruokkia lapset, itse ei aina tule syötyä sitä määrää mitä tarvitsisi. Vieläkö pitäsi toistenkin lapset syöttää?

Vierailija kirjoitti:

Vielä aloittajan mainintaan elämänhallinnasta. Jos lapsi ei saa kotona ruokaa tai huomaa että kaverin perheessä meno muutenkin holtitonta olisiko syytä ilmoittaa jonnekin? Siinä ei pari säälipottua auta, vaan on oikeesti ilmoitettava jonnekin, vaikkapa koulun terveydenhoitajalle. 

Eri asia jos nirso kakara ei vaan halua syödä kotona koska teillä saa hampurilaisia ja ranskiksia. 

Lasua kehiin jos lapsi ei saa kotonaan ruokaa

Vierailija kirjoitti:

Minulla on juuri ja juuri varaa ruokkia lapset, itse ei aina tule syötyä sitä määrää mitä tarvitsisi. Vieläkö pitäsi toistenkin lapset syöttää?

Ei tarvii ruokkia, mutta älä laita kakaroitas ruoka aikaan muille kylään. Näin se vaan on!

Vierailija kirjoitti:

Minulla on juuri ja juuri varaa ruokkia lapset, itse ei aina tule syötyä sitä määrää mitä tarvitsisi. Vieläkö pitäsi toistenkin lapset syöttää?

Jos teillä todella käy niin pieniä kylässä, että eivät osaa itse syödä, niin pakkohan heitä on syöttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on juuri ja juuri varaa ruokkia lapset, itse ei aina tule syötyä sitä määrää mitä tarvitsisi. Vieläkö pitäsi toistenkin lapset syöttää?

Ei tarvii ruokkia, mutta älä laita kakaroitas ruoka aikaan muille kylään. Näin se vaan on!

Eihän nykyaikana edes ole mitään kiveenhakattuja ruokailuaikoja.

Kyllähän se närästää, kun se ei koskaan itse maksa mistään ja syö meillä jatkuvasti. Käy kuitenkin ihan päivätöissä. 

Tämä asiahan riippuu aivan vanhempien voimavaroista ja rahatilanteesta. Sanotaanko näin, että jos tilanne on se, että toinen vanhempi on uratykki ja toinen joutuu hoitamaan koko kotirumban yksin ja omia lapsia on vaikka 3, niin kyllä siinä en ainakaan minä jaksa alkaa ruokkimaan usein lasten kavereita. Koska jos ruokkii yhden lapsen kaveria, pitäisi ruokkia kahden muunkin -> lapsia ruokapöydässä yhteensä jopa 6! Asia on eri jos lapsellani on kaveri yökylässä.

Eikä kyseessä ole pelkästään ruoan maksaminen, vaan myös sen raahaaminen kaupasta, isojen annoskokojen tekeminen, ylimääräisten astioiden käsittely = paljon hommaa!! Enkä halua, että jos teen ison annoksen ruokaa, että tulee henkilöt x y ja z syömään ne ruoat, mitkä minun ja lasteni piti syödä huomenna = mun ei tartte tehdä ruokaa sinä päivänä, vaan lämmittää vaan. Voileipää ja mehua meillä aina voi ottaa kaikki lapset.

Oletan, että nämä jotka mielellään tarjoilevat lämpimiä ruokia muillekin lapsille, niin heillä on usein vaan yksi lapsi itsellä tai sitten puoliso, joka pyytämättä hoitaa ison osan kotihommista.

Kyse on pitkälti kokonaiskuormituksesta ja jossain tapauksissa rahatilanteesta.

Olis eri asia, jos lapsen kaveri söis samaa sekaruokaa kuin me, niin tervetuloa pöytään. Mutta en todella ala laittaa erikseen kasvisruokaa/vegaanista ruokaa/maidotonta tms., kun kaverilla on eri ruokavalio kun meillä. Eikä meudän ruokapöydässä yksi voi syödä jugurttia, jos muut syö ruokaa ("miks toi saa jugurttia ja mä en saa!". Soittakoot vaan kotiinsa, että "mä tuun sittenkin kotiin syömään, kun ei täällä ollut mitään".

Mun karjalainen verenperimäni kokee kunnia-asiana, että ollaan vieraanvaraisia. Tulisi ikinä mieleenkään kieltää keneltäkään ruokaa. Aina on makaroonia ja leipää ja vihanneksia sen verran kaapissa, että en ala epäkohteliaaksi edes lapsille.

Vieraanvaraisuus tarkoittaa sitä, että ottaa asumukseensa vieraita, ja on heitä kohtaan ystävällinen, avulias ja vastaanottavainen. Vieraanvaraisuuteen kuuluu esimerkiksi tervehtiminen, kestitseminen, yhteinen ajanvietto ja yösijan antaminen tarvittaessa. Eri kulttuureissa ja ryhmillä on erilainen vieraskulttuuri.

Suomessa ollaan mielellään me meidän kesken, eikä siitä muille riitä. Loppuu vielä kesken!

Käytöstavat!!!

Vierailija kirjoitti:

Minulla on juuri ja juuri varaa ruokkia lapset, itse ei aina tule syötyä sitä määrää mitä tarvitsisi. Vieläkö pitäsi toistenkin lapset syöttää?

Vuoroin vieraissa. Eikö?

Asun Helsingissä lähiössä. Meidän lapsilla on aina kavereita, koska meillä kavereita ei tunnetusti ajeta kotiin vaan kaikki ruokitaan. Kaikki lapset tietävät ne perheet, joille ei kannata mennä, koska vanhemmat ovat nipoja tai pihejä.

Joka viides lapsi on todella yksinäinen. Kannattaa vähän miettiä millaista elämää lapsilleen haluaa. Yksinäisyys alentaa itseluottamusta ja lisää riskiä muun muassa tunne-elämän ongelmiin, kuten masennukseen ja ahdistukseen sekä käytöksen häiriöihin. Lapsuudessa koettu pitkäaikainen yksinäisyys jatkuu usein myös nuoruudessa, mikä nostaa muun muassa syrjäytymisriskiä.

Mieheni on kodista, jossa ei vieraista tykätty, eikä ketään ulkopuolisia arkena ruokittu. Kaikki kolme lasta oli todella yksinäisiä. Kaikki kaverit halusivat aina olla muiden kanssa ja muiden kotona.

No en ole kyllä ajatellut, kun tunnemme nämä vanhemmat ja tiedämme, ettei sellaista tilannetta ole. Meillä saa kyllä myös lasten kaverit ruokaa, mutta joskus on ollut semmoinen tilanne ettei olla osattu mitoittaa ruokaa myös yllätysruokailijoille. Silloin meillä ei voi syödä.

Mä ruokin mieluusti, ihan jo siitä syystä, että on kiva laittaa ruokaa useammalle ja olisin halunnut useamman lapsen. Lainalapset on ihania!

Ehkä jollekin on apua siitä pelkästä ateriastakin, ja onhan se sosiaalisuuden ja käytöstapojen opettelua syödä myös kylässä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on juuri ja juuri varaa ruokkia lapset, itse ei aina tule syötyä sitä määrää mitä tarvitsisi. Vieläkö pitäsi toistenkin lapset syöttää?

Mistä tällainen pohjaton köyhyys tulee? Etkö saa toimeentulotukea? 

Suomessa ei ole sellaista köyhyyttä, että rahat eivät riittäisi, jos ne järkevästi käyttää ja saa yhteiskunnan tukia. 

TTT:lla maksetaan kaikki tavalliset elämiseen tarvittavat kustannukset. Asumistuki maksaa asumisen. 

Nämä "köyhät" ovat tuttavapiirissäni usein sellaisia, että heillä on kyllä yhden tai kahden aikuisen tulot (tai etuudet esim. työttömyysetuus) mutta ei ole oikeutta TTT:hen, koska tulorajat tulevat vastaan, asunto saattaa olla omistusasunto tai on jotain muuta omaisuutta. Ratkaisu: pitää luopua siitä omaisuudestaan elättääkseen lapsensa ja itsensä. 

Jos ei ole omaisuutta vaan asutaan vuokralla muttei silti saada etuuksia, se tarkoittaa että ansaittujen rahojen ja/tai työttömyysetuuden katsotaan riittävän elämiseen. Ja sit pitääkin katsoa sitä omaa kulutusta. Omat ja lasten kalliit harrastukset, lemmikkien erikoisruoat, auton tuunaus... Kaikkeen tällaiseen menee rahaa näillä köyhillä. Plus rööki.

Tuttavaperhe valittelee koko ajan köyhyyttään. Silti on varaa pitää kahta irlanninsusikoiraa, kahta autoa jota toista fiksataan koko ajan, harrastetaan fiftarijuttuja, vaimo tilailee nettiputiikeista fiftarimekkoja ja värjää hiuksiaan persoonallisen väriseksi. Tatuointeihin on rahaa. Silti äiti saattaa syöttää itselleen, miehelleen ja lapsilleen kaksi päivää putkeen pelkkää perunaa ja kananmunaa "hätäruokaa" kun muuta ei kuulemma ole. Röökiin on kuitenkin rahaa? 

Lääkekuluissakin on maksukatto, ja jos ei ehtimiseen mene ambulanssilla erikoissairaanhoitoon osastolle yöksi, niin terveydenhoitomenotkin ovat hyvin pienet. 

Toki niihin pelleily-lisäravinteisiin ja hopeavesiin sekä homeopatiaan voi rahaa kaataa.

Elämä on valintoja täynnä. 

Hyvinä ystävinäni on kaksikin yh-perhettä, joissa tarkan rahankäytön ansiosta lasten on varaa harrastaa mm. futista ja jääkiekkoa, toinen totaali-yh kävi ennen koronaa poikansa kanssa kerran vuodessa ulkomailla. Hänellä on myös auto. Kummankin perheen yh-äiti on hoitoalalla, joten isoista palkoista ei puhuta. Mutta kun rahaa ei kaadeta kurkusta alas tai polteta menemään, ostella ihmeellisiä meikkejä ja laitteita ja käydä ottamassa hiustenpidennyksiä, niin ne rahat riittää oikein hyvin. Toisen perheen poika on vieläpä monisairas. 

Outo juttu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on juuri ja juuri varaa ruokkia lapset, itse ei aina tule syötyä sitä määrää mitä tarvitsisi. Vieläkö pitäsi toistenkin lapset syöttää?

Mistä tällainen pohjaton köyhyys tulee? Etkö saa toimeentulotukea? 

Suomessa ei ole sellaista köyhyyttä, että rahat eivät riittäisi, jos ne järkevästi käyttää ja saa yhteiskunnan tukia. 

TTT:lla maksetaan kaikki tavalliset elämiseen tarvittavat kustannukset. Asumistuki maksaa asumisen. 

Nämä "köyhät" ovat tuttavapiirissäni usein sellaisia, että heillä on kyllä yhden tai kahden aikuisen tulot (tai etuudet esim. työttömyysetuus) mutta ei ole oikeutta TTT:hen, koska tulorajat tulevat vastaan, asunto saattaa olla omistusasunto tai on jotain muuta omaisuutta. Ratkaisu: pitää luopua siitä omaisuudestaan elättääkseen lapsensa ja itsensä. 

Jos ei ole omaisuutta vaan asutaan vuokralla muttei silti saada etuuksia, se tarkoittaa että ansaittujen rahojen ja/tai työttömyysetuuden katsotaan riittävän elämiseen. Ja sit pitääkin katsoa sitä omaa kulutusta. Omat ja lasten kalliit harrastukset, lemmikkien erikoisruoat, auton tuunaus... Kaikkeen tällaiseen menee rahaa näillä köyhillä. Plus rööki.

Tuttavaperhe valittelee koko ajan köyhyyttään. Silti on varaa pitää kahta irlanninsusikoiraa, kahta autoa jota toista fiksataan koko ajan, harrastetaan fiftarijuttuja, vaimo tilailee nettiputiikeista fiftarimekkoja ja värjää hiuksiaan persoonallisen väriseksi. Tatuointeihin on rahaa. Silti äiti saattaa syöttää itselleen, miehelleen ja lapsilleen kaksi päivää putkeen pelkkää perunaa ja kananmunaa "hätäruokaa" kun muuta ei kuulemma ole. Röökiin on kuitenkin rahaa? 

Lääkekuluissakin on maksukatto, ja jos ei ehtimiseen mene ambulanssilla erikoissairaanhoitoon osastolle yöksi, niin terveydenhoitomenotkin ovat hyvin pienet. 

Toki niihin pelleily-lisäravinteisiin ja hopeavesiin sekä homeopatiaan voi rahaa kaataa.

Elämä on valintoja täynnä. 

Hyvinä ystävinäni on kaksikin yh-perhettä, joissa tarkan rahankäytön ansiosta lasten on varaa harrastaa mm. futista ja jääkiekkoa, toinen totaali-yh kävi ennen koronaa poikansa kanssa kerran vuodessa ulkomailla. Hänellä on myös auto. Kummankin perheen yh-äiti on hoitoalalla, joten isoista palkoista ei puhuta. Mutta kun rahaa ei kaadeta kurkusta alas tai polteta menemään, ostella ihmeellisiä meikkejä ja laitteita ja käydä ottamassa hiustenpidennyksiä, niin ne rahat riittää oikein hyvin. Toisen perheen poika on vieläpä monisairas. 

Outo juttu?

Hyviä pointteja. Itse oon miettinyt, että miten voi olla varaa pitää useita eri kanavapaketteja ja striimauspalveluita, niihin menee helposti lähes satanen kuussa.  Yksi rahan puutetta valitteleva ystäväni sijoittaa koko ajan samaan aikaan rahastoihin. Onneksi ei ole lapsia. Mutta ymmärrätte pointin. Mä vähän luulen, että joillekin jää levy päälle köyhyyspuheen suhteen, eikä osata katsoa verkkopankista, että mihin se rahaa menee ja paljonko sitä tulee ja mihin se tuleva raha oikeasti riittää. Sit ennen palkkapäivää / etuuspäivää säästetään ruoassa, koska on pakko. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on juuri ja juuri varaa ruokkia lapset, itse ei aina tule syötyä sitä määrää mitä tarvitsisi. Vieläkö pitäsi toistenkin lapset syöttää?

Onpa surullista. Tulen köyhästä kodista ,mutta jotenkin rakas äitini aina onnistui laittamaan ruokaa perheelle .9 henkeä, pienet tuot. 

Nyt tekisi mieli lähettää sinulle pieni joululahja . Miten toimia?

Vierailija kirjoitti:

Mun karjalainen verenperimäni kokee kunnia-asiana, että ollaan vieraanvaraisia. Tulisi ikinä mieleenkään kieltää keneltäkään ruokaa. Aina on makaroonia ja leipää ja vihanneksia sen verran kaapissa, että en ala epäkohteliaaksi edes lapsille.

Vieraanvaraisuus tarkoittaa sitä, että ottaa asumukseensa vieraita, ja on heitä kohtaan ystävällinen, avulias ja vastaanottavainen. Vieraanvaraisuuteen kuuluu esimerkiksi tervehtiminen, kestitseminen, yhteinen ajanvietto ja yösijan antaminen tarvittaessa. Eri kulttuureissa ja ryhmillä on erilainen vieraskulttuuri.

Suomessa ollaan mielellään me meidän kesken, eikä siitä muille riitä. Loppuu vielä kesken!

Käytöstavat!!!

Jos teillä syödään vaikka perunamuusia ja grillimakkarat ruoaksi ja samaan aikaan teillä on monta kaveria kylässä, alatko siis erikseen keittämään heille pelkkää makaronia ja tarjoat leipää ja vihanneksia sen kanssa? Vai puolitetaanko teillä grillimakkarat ja syödään sitten itse pelkkää makaronia ruoan jälkeen, ettei jää enää nälkä?

Minustakin vieraanvaraisuus ja kestitseminen on osa ystävyyttä. Mutta silloin kutsutaan kavereita kylään, se on ihan eri asia, kuin että lasten kavereita on useita käymässä joka päivä.