Lue keskustelun säännöt.
Eroaisitko sinä miehestä, joka on ulkoistanut itsensä perhe-elämästä?
08.05.2021 |
Eli miehestä, jonka kanssa sinulla on yhteisiä lapsia ja jonka kanssa olet ollut ehkä pitkäänkin naimisissa, mutta joka elelee pitkälti vain omaa elämäänsä osallistumatta sinun ja yhteisten lasten asioihin juurikaan? Vai jatkaisitko liittoa siksi, ettei lasten tarvisi kokea eroa ja joutua osaksi uusperhesotkuja?
Omaa tilannettani tässä mietin, että mitäköhän kannattaisi tehdä... ja mitähän muut ajattelisi jos olisivat vastaavassa tilanteessa. Ei tämä nimittäin taida niin harvinaista edes olla... Mieheni on järjestänyt työaikansa niin, että on aika vähän kotona lasten hereilläoloaikana (itse teen lyhennettyä työaikaa joten palaan töistä aikaisin ja samalla haen lapset hoidosta). Kun mies tulee töistä, hän lähtee mieluummin lenkille tai salille kuin on kotona meidän kanssa. Menee mieluummin pitkään suihkuun kuin syö lasten kanssa iltapalaa. Puhuu mieluummin työkaverin kanssa pitkään puhelimessa kuin leikkii lasten kanssa. Jää mieluummin yksin kotiin katsomaan telkkaria kuin lähtee meidän kanssa ulos viikonloppuisin. Kun saan lapset nukkumaan niin mies vetäytyy tietokoneensa kanssa jonnekin. Mitään yhteistä hänellä ei siis minun tai lasten kanssa juuri ole, ei edes ilman minua halua tehdä lastensa kanssa oikein mitään (sillä lähtee mieluummin lenkille, työkaverille tai vain ajelemaan jos on vapaa-aikaa). Toisaalta osallistuu kyllä kotitöihin ja sellaiseen, eli ei ns. elä kuin hotellissa tai kaipaa minusta vain jotain kodinhoitajaa.
Mitä sinä tekisit?
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko vietätte miehen kanssa yhteistä aikaa kahdestaan?
Mitä jos suhteenne ongelma on se, että teillä ei ole sitä, vaan että sinä et huomaa, että hänelle ei ole kivaa, että ajanvietto sinun kanssasi tapahtuu vain lasten kanssa.
Emme juurikaan vietä sillä kun mahdollisuus olisi mies katoaa omiin juttuihinsa, minusta tuntuu ettei hän niin edes viihdy seurassani enää. Mutta ei siis vietä kanssani aikaa edes lasten kanssa eikä lasten kanssa ilman minua vaan hän viettää kaiken aikansa ilman meitä. Ap
Kuulostaapa tutulta.
Tuohon lisäksi se, että aina miehellä oli aikaa työasioille ja työkavereille. Silloinkin, kun lapset pyysivät leikkimään, niin jos joku työkaveri, tai muukin kaveri, soitti niin hetkessä unohtui lapset ja leikki.
Edelleenkin kuulema tekee samoin, kun lapsiaan näkee. Lapset ovatkin jo puhuneet, että eipä tartte isänsä heidän perään kohta soitellakaan. Miksi ihmeessä huomaisivat isäänsä, kun hän ei huomaa heitä.Juuri tällaista meillä on. Kun mies joskus harvoin ryhtyy tekemään jotain lasten kanssa niin hänen puhelin soi, työkaveri soittaa ja hän juoruilee pari tuntia siinä puhelimessa eikä taaskaan ollut lasten kanssa. Ap
Jos ei puhuminen auta, tee lasu tällaisesta isästä. Siinähän selittää viranomaisille, miksi laiminlyö velvollisuuksiaan.
Lastensuojeluilmoitus tehdään lapsesta, ei aikuisesta.
Enkä aio kuormittaa ruuhkautunutta järjestelmää asioilla, jotka ei sinne aidosti kuulu. Jätetään resurssit tilanteisiin, joihin niitä oikeasti tarvitaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita joku luotettu, ulkopuolinen henkilö selittämään miehelle, että ei hänen suhteensa lapsiin synny itsestään ja myöhemmin voi kaduttaa, kun huomaa, että sitä suhdetta ei ole.
Jos siis tunnet jonkun miehen (miespuolisen) ystävän tai vaikka isän niin hyvin, että voit laittaa asialle.
Voisi kyllä kysyä miksi. Onko niin, että vaimo ei anna miehelle tilaa kotona, vaan määrää kaikesta? Silloin mies helposti jättäytyy pois niistä ympyröistä.
Minulla oli tuollainen äiti. Meille ei muodostunut mitään tunnesidettä tai äiti-tytärsuhdetta, kun äiti aina vetäytyi syrjään, ei tehnyt mitään lastensa kanssa, ja aina oli vain omien juttujensa parissa. Lapsuudesta muistan lähinnä että kotona ei saanut puhua kun yövuorolainen äiti nukkui, koulun jälkeen piti tehdä oma välipala kun äiti oli opinnoissa, illalla ei saanut häiritä kun äiti katsoi Kauniita ja Rohkeita suklaalevyn kanssa. Viikonloppuisin tai lomilla ei tehty oikein mitään.
Isän seurasta muistoksi on jäänyt esim. yhdessä tehdyt pyörä- ja luontoretket, jokalauantainen uimahallireissu (tietty kanttiinikarkkeineen tai -sämpylöineen), frisbee ja pallopelit, leijan lennätys, koiranäyttelyissä käynti, yöllinen reissu kaupungin hyppyrimäelle. Hän oli oikeasti hyvä isä, kuoli liian nuorena. Äidistä lapsuudenmuistoina on lähinnä että älä puhu, älä häiritse, mene pois jne. Eipä ole aikuisena hirveästi tullut vierailtua. Jopa kavereiden kotona, joogasalilla tai työpaikalla tunnen itseni tervetulleemmaksi kuin lapsuudenkotiin.
Ero saattaa olla lapsillekin helpompi, kun joko isä alkaa oikeasti rakentamaan isäsuhdetta, jättäytyy rehellisesti pois, ehkä lapset löytävät uuden isähahmon vaikka tulevasta (osallistuvasta!) kumppanistasi. On ehkä ankeita ikinä olla velvollisuussuhteessa vanhempaan, joka joko lapsuuden ajan näytti kaikin keinoin että evvk, ja aikuiseksi kasvettua huomaakin että ei tee olla mieli missään yhteyksissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankala sanoa. Miehestä on kuitenkin jotain hyötyä, kun hän tekee kotitöitä. Isäksi miehestä ei valitettavasti ole. Erotessa olisi kamalaa, kun joutuisi lapset laittamaan ventovieraan miehen luo, mahtaisiko mies edes pitää huolta lapsista. Luultavasti en vielä tuossa vaiheessa eroaisi, eläisin vain lasten kanssa omaa elämää. Miehestä on kuitenkin hyötyä myös taloudellisesti.
Hyötyä taloudellisesti?
Niin, maksaa puolet kuluista. Asumisessa on paljon kuluja, jotka ovat kiinteät kuten vaikka asunnon vakuutus tai sähkön perusmaksut. Kahteen pekkaan tulee halvemmaksi mitä yksin maksaen. Miten et tuota tajunnut?
Vierailija kirjoitti:
Hankala sanoa. Miehestä on kuitenkin jotain hyötyä, kun hän tekee kotitöitä. Isäksi miehestä ei valitettavasti ole. Erotessa olisi kamalaa, kun joutuisi lapset laittamaan ventovieraan miehen luo, mahtaisiko mies edes pitää huolta lapsista. Luultavasti en vielä tuossa vaiheessa eroaisi, eläisin vain lasten kanssa omaa elämää. Miehestä on kuitenkin hyötyä myös taloudellisesti.
En suosittele. Sekä AP:lle että lapsille tulee tuossa hyvin vääristynyt parisuhdemalli. Ei lapsia joudu laittamaan yhtään minnekään, jos lapset eivät halua mennä isänsä luokse ja tuskin isääkään kiinnostaa lapsiaa nähdä tai sitten ero voisi jopa toimia herätteenä isyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankala sanoa. Miehestä on kuitenkin jotain hyötyä, kun hän tekee kotitöitä. Isäksi miehestä ei valitettavasti ole. Erotessa olisi kamalaa, kun joutuisi lapset laittamaan ventovieraan miehen luo, mahtaisiko mies edes pitää huolta lapsista. Luultavasti en vielä tuossa vaiheessa eroaisi, eläisin vain lasten kanssa omaa elämää. Miehestä on kuitenkin hyötyä myös taloudellisesti.
Hyötyä taloudellisesti?
Niin, maksaa puolet kuluista. Asumisessa on paljon kuluja, jotka ovat kiinteät kuten vaikka asunnon vakuutus tai sähkön perusmaksut. Kahteen pekkaan tulee halvemmaksi mitä yksin maksaen. Miten et tuota tajunnut?
Jaa, ter olettekin sateenkaariperhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankala sanoa. Miehestä on kuitenkin jotain hyötyä, kun hän tekee kotitöitä. Isäksi miehestä ei valitettavasti ole. Erotessa olisi kamalaa, kun joutuisi lapset laittamaan ventovieraan miehen luo, mahtaisiko mies edes pitää huolta lapsista. Luultavasti en vielä tuossa vaiheessa eroaisi, eläisin vain lasten kanssa omaa elämää. Miehestä on kuitenkin hyötyä myös taloudellisesti.
Hyötyä taloudellisesti?
Niin, maksaa puolet kuluista. Asumisessa on paljon kuluja, jotka ovat kiinteät kuten vaikka asunnon vakuutus tai sähkön perusmaksut. Kahteen pekkaan tulee halvemmaksi mitä yksin maksaen. Miten et tuota tajunnut?
Kyllä minulla ainakin rahat riittävät paremmin eron jälkeen, vaikka miten yhteistaloudessa muka elettiin. Ex puolestaan itkee, kun on rahat loppu, kun ensimmäistä kertaa elämässään joutuu osallistumaan lasten kuluihin. Lisäksi itkee sitä, ettei hänellä ole riittävästi vapaata, kun joutuu 10 päivää kuukaudessa olemaan vastuussa lapsista. Kovasti väittää miten yhdessä hoidettiin, mutta kyllä se totuus on tullut esiin eron jälkeen.
Voi hyvä luoja, pitääkö tuota edes miettiä? Otin avioeron 6,5 vuotta sitten ja se oli hyvä päätös. Sinulla on yksi elämä ja pilaat sen tahallasi tuollaisen pellen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehestä on kuitenkin hyötyä myös taloudellisesti.
Tämähän se suomalaisen mamman suurin motiivi on.
Aasialaisapinahuo rien suurin motiivi se on.
On muitakin vaihtoehtoja kuin nuo kaksi. Minä nostaisin kissan pöydälle ja "vaatisin" terapiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eron myötä teiltä (sinulta ja lapsilta) poistuisi ne toistuvat pettymyksen kokemukset, kun puoliso/isä ei lähdekään mukaan yhteisiin tekemisiin ja menoihin.
Ensimmäinen askel toki voisi olla se, että alat lähtökohtaisesti olettamaan, että mies ei osallistu siihen, mitä olet lastenne kanssa suunnitellut. Et edes kerro hänelle, mihin menette ja mitä teette.
Miehesi ei eroa, koska sen jälkeen hän joutuisi olemaan lastensa kanssa esim. 2 viikonloppua kuukaudessa tai miten sitten sovittekaan.
Entä jos sanot suoraan näin: "Minun näkökulmastani vaikuttaa siltä, että lapset ja perhe-elämä eivät kiinnosta sinua ja vetäydyt aina meistä pois. Se antaa mielikuvan, että haluat elää omaa elämääsi etkä jakaa sitä meidän kanssa. Jos haluat jatkaa näin, niin kokeillaanpa pari viikkoa toisin päin ja saat kokea, miltä se tuntuu puolisona ja perheenjäsenenä."
Juuri katson tuollaista tilannetta sivusta. Mies ahdistuu siitä naisen olemisesta määräilyineen ja ohjienpitämisineen. Kaikki tapahtuu hienovaraisesti, mies syrjäytetään perheestä.
Kun ero oli selvä, niin miehestä kuoriutui aivan uusi mies, ja lopulta lapsetkin muuttivat isän luokse asumaan yksi kerrallaan, ja vain vierailevat enää äidillään. Joten kannattaa ehdottomasti erota, kun mies ei sitä selkeästikään kykene tuossa tilanteessa tekemään. Hän voi paljon paremmin ilman ahdistavaa koti-ilmapiiriä, ja lasten kanssa eläminen ilman kotityrannia vapauttaa hänet olemaan maailman paras isä lapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Juuri katson tuollaista tilannetta sivusta. Mies ahdistuu siitä naisen olemisesta määräilyineen ja ohjienpitämisineen. Kaikki tapahtuu hienovaraisesti, mies syrjäytetään perheestä.
Kun ero oli selvä, niin miehestä kuoriutui aivan uusi mies, ja lopulta lapsetkin muuttivat isän luokse asumaan yksi kerrallaan, ja vain vierailevat enää äidillään. Joten kannattaa ehdottomasti erota, kun mies ei sitä selkeästikään kykene tuossa tilanteessa tekemään. Hän voi paljon paremmin ilman ahdistavaa koti-ilmapiiriä, ja lasten kanssa eläminen ilman kotityrannia vapauttaa hänet olemaan maailman paras isä lapsilleen.
Vmp.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankala sanoa. Miehestä on kuitenkin jotain hyötyä, kun hän tekee kotitöitä. Isäksi miehestä ei valitettavasti ole. Erotessa olisi kamalaa, kun joutuisi lapset laittamaan ventovieraan miehen luo, mahtaisiko mies edes pitää huolta lapsista. Luultavasti en vielä tuossa vaiheessa eroaisi, eläisin vain lasten kanssa omaa elämää. Miehestä on kuitenkin hyötyä myös taloudellisesti.
Hyötyä taloudellisesti?
Niin, maksaa puolet kuluista. Asumisessa on paljon kuluja, jotka ovat kiinteät kuten vaikka asunnon vakuutus tai sähkön perusmaksut. Kahteen pekkaan tulee halvemmaksi mitä yksin maksaen. Miten et tuota tajunnut?
Jaa, ter olettekin sateenkaariperhe.
Tuo on sanonta ja pekka on kirjoitettu pienellä alkukirjaimella. Sinulla on oikeinkirjoitussäännöissä kerrattavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankala sanoa. Miehestä on kuitenkin jotain hyötyä, kun hän tekee kotitöitä. Isäksi miehestä ei valitettavasti ole. Erotessa olisi kamalaa, kun joutuisi lapset laittamaan ventovieraan miehen luo, mahtaisiko mies edes pitää huolta lapsista. Luultavasti en vielä tuossa vaiheessa eroaisi, eläisin vain lasten kanssa omaa elämää. Miehestä on kuitenkin hyötyä myös taloudellisesti.
Hyötyä taloudellisesti?
Niin, maksaa puolet kuluista. Asumisessa on paljon kuluja, jotka ovat kiinteät kuten vaikka asunnon vakuutus tai sähkön perusmaksut. Kahteen pekkaan tulee halvemmaksi mitä yksin maksaen. Miten et tuota tajunnut?
Kyllä minulla ainakin rahat riittävät paremmin eron jälkeen, vaikka miten yhteistaloudessa muka elettiin. Ex puolestaan itkee, kun on rahat loppu, kun ensimmäistä kertaa elämässään joutuu osallistumaan lasten kuluihin. Lisäksi itkee sitä, ettei hänellä ole riittävästi vapaata, kun joutuu 10 päivää kuukaudessa olemaan vastuussa lapsista. Kovasti väittää miten yhdessä hoidettiin, mutta kyllä se totuus on tullut esiin eron jälkeen.
No, minä pidän kirjanpitoa menoista ja ne saadaan tasattua eurolleen. Ero on ollut sinulle kaikinpuolin hyvä ratkaisu.
Lähtisin reissuun ja pakottaisin miehen hoitamaan omia lapsiaan. Tosin moisilla lapsimiehillä usein siinä tilanteessa taipumus kipata lapset esim.isovanhempien hoidettaviksi.
Joskus tälläisen taustalla on lapset omiva äiti, joka esim.hoitaa vauvan yksin ja pitää itsestäänselvänä, että juuri hän on hoitovapaalla. Mutta silloinkin miehen tehtävä on olla aikuinen ja vaatia osallisuutta lasten hoitoon.