Lue keskustelun säännöt.
Haimasyöpä
08.05.2021 |
Kokemuksia haimasyövästä? Elinajanodote toteamisesta? Kuinka rankkoja hoidot ovat?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Ei taida olla yhtään hengissä viiden vuoden jälkeen. Steve Jobskin kuoli tähän. Kannattaa tehdä testamentti ua sopia hautajaisvalmistelut nyt kun vielä pystyt.
Täällä on aina mukavan positiivinen asenne kyselyihin :D
Ap:lla outoa tunnetta kylkikaaren alla ja täällä suositellaan heti testamenttia ja hautajaisvalmisteluja :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voida leikata tai sädettää kunnolla. Solunsalpaajat tehoaa joskus tai edes antavat lisäaikaa.
Tiedän yhden joka on parantunut (ei lääke) vaan ihan ehdalla kannabiksella joka on uutettu alkoholin. Otti sitä päivässä noin 2 korkillista.
Ikä yli 70v. Eikä ollut koskaan mitään kannabista käyttänyt. Halus kattoo senkin kortin. Koska kuolleisuus tohon syöpään on niin suuri. Tällä hetkellä todettu syöpä voitetuks. Ja toki ei enää sitä ota.
Joten. Kannattaa kokeilla kaikki.
Turha laittaa ala peukkuja, koska tarina on tosi.
Ei se sen pahempi ole ku ne myrkyt jota annetaan. Ja, tossa tilanteessa ihminen haluaa kokeilla kaikki keinot.
Yhden tapauksen tiedän missä tapahtui paraneminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/haimasyopa/
Potilaiden viisivuotisennuste on vain noin kuusi prosenttia. Rajallinen ennuste johtuu siitä, että valtaosa haimasyöpäpotilaista on kovin iäkkäitä ja tauti tunnistetaan yleensä vasta levinneenä.
Seurasitteko kukaan syöpäläinen blogia? Sen kirjoittajan haimasyöpä pystyttiin jotenkin leikkaamaan ja ennuste muuttui ihan OK hyväksi. Mutta sitten blogi yhtäkkiä katosi eikä hepusta kuulunut enää mitään. Mitenköhän kävi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mieheni menehtyi haimasyöpään vuosi diagnoosin jälkeen. Ei ollut alkoholisti. Eikä se ollut kaunis tai kivuton loppu, ei kannata toivoa itselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni sairasti haimasyöpää yli 2 vuotta. Oireiden alkamisesta (mm. laihtuminen, aivan hirveät selkäkivut) diagnoosin saamiseen meni yli puoli vuotta. Diagnosoitiin aluksi väärin :( haimasta oli otettu näyte mutta terveestä kohdasta, jolloin syöpäsolut eivät näkyneet. Kun diagnoosi vihdoin tuli, alkoi lääkitys. Se helpotti oloa ja kipujakin, ja hän pystyikin elämään suht normaalia elämää vajaan vuoden. Mutta sitten kun mikään lääkitys ei estänyt syövän leviämistä, oli pakko siirtyä palliatiiviseen hoitoon. Tämäkin vaihe kesti hänellä useamman kuukauden. Sitkeä taistelija hän oli <3 ja yritti nauttia viimeiseen asti rakkaasta harrastuksestaan ja pienestä tytöstään. Tauti vei kuitenkin voiton ja viimeinen kuukausi oli jo kamalaa tuskaa :(
Minua niin ärsyttää, kun ihmiselle ei meidän sivistysvaltiossa sallita nopeaa ja kivutonta elämästä poistumista omasta päätöksestä, jos todetaan joku tuollainen sairaus josta ei voi tiettävästi parantua ja mahdollisesti kivulias kuolema tiedossa. En näe siinä mitään järkeä, että ihmistä väkisin pidetään hengissä tuollaisessa tilanteessa. Eläimetkin saa kunniallisempaa ja inhimillisempää kohtelua.
Etenkin jos hoidon kanssa on käytännössä luovutettu ja potilas jätetään kuolemaan, en ymmärrä miksi potilas pakotetaan käymään läpi kivulias "luonnollinen" kuolema jos se kuolema on muutenkin pian edessä. Siinä tilanteessa ei tarvisi mitään jeesusteluja elämän kunnioittamisista, koska sillä ei ole mitään merkitystä jos eutanasialla sitä loppua vähän lyhentäisikin jos vaan säästyy kärsimykseltä. Ehkä naurettavin syy minkä kuullut miksei meillä ole eutanasiaa, että jotkut psykopaatit lääkärit alkaisi mur___haamaan potilaita. Älkää nyt naurattako.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ollut pidempään kipuja oikean kylkikaaren alla. On tehty kolonoskopia, gastroskopia, ylävatsa on ultrattu, paksusuoli varjoainekuvattu, maksa magneettikuvattu. Vielä toistamiseen ultrattu maksa ja ylävatsa. Kaikki veriarvot kunnossa eikä suolessa mitään vikaa. Kuvantamisen mukaan sisäelimet ok. Lääkäri ei tiedä mikä on.
Ärsyttävää. Minulla kipu kyllä paikantuu tarkasti oikean kylkikaaren alle, suolenmutkaan ja kylkiluiden taaksekin. Olisi kiva tietää, mikä on.
Vois olla sappirakossa jokin vaiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei taida olla yhtään hengissä viiden vuoden jälkeen. Steve Jobskin kuoli tähän. Kannattaa tehdä testamentti ua sopia hautajaisvalmistelut nyt kun vielä pystyt.
Täällä on aina mukavan positiivinen asenne kyselyihin :D
Ap:lla outoa tunnetta kylkikaaren alla ja täällä suositellaan heti testamenttia ja hautajaisvalmisteluja :)
Onko se ap kirjoittanut tänne muuta, kuin tuon aloituksen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen mun kaveri tai tuttu, joka on saanut haimasyöpädiagnoosin, on kuollut alle 6 kk:n kuluttua diagnoosin saamisesta. Valitettavasti. Kaikki olleet yli 60-vuotiaita.
Tunnetpa paljon ihmisiä, jos Suomessa vuosittain todetaan haimasyöpä 1000 ihmisellä.
Sanoinko, että vuoden aikana? Opettele ymmärtämään lukemasi teksti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni kuoli haimasyöpään 56-vuotiaana. Diagnoosin ja kuolema.n välillä oli 4 viikkoa. Hän oli alkoholisti ja poltti tupakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut pidempään kipuja oikean kylkikaaren alla. On tehty kolonoskopia, gastroskopia, ylävatsa on ultrattu, paksusuoli varjoainekuvattu, maksa magneettikuvattu. Vielä toistamiseen ultrattu maksa ja ylävatsa. Kaikki veriarvot kunnossa eikä suolessa mitään vikaa. Kuvantamisen mukaan sisäelimet ok. Lääkäri ei tiedä mikä on.
Ärsyttävää. Minulla kipu kyllä paikantuu tarkasti oikean kylkikaaren alle, suolenmutkaan ja kylkiluiden taaksekin. Olisi kiva tietää, mikä on.
Onko aamuisin herätessä olo lähes normaali ja iltaakohden tuo kyljen tunne voimistuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni sairasti haimasyöpää yli 2 vuotta. Oireiden alkamisesta (mm. laihtuminen, aivan hirveät selkäkivut) diagnoosin saamiseen meni yli puoli vuotta. Diagnosoitiin aluksi väärin :( haimasta oli otettu näyte mutta terveestä kohdasta, jolloin syöpäsolut eivät näkyneet. Kun diagnoosi vihdoin tuli, alkoi lääkitys. Se helpotti oloa ja kipujakin, ja hän pystyikin elämään suht normaalia elämää vajaan vuoden. Mutta sitten kun mikään lääkitys ei estänyt syövän leviämistä, oli pakko siirtyä palliatiiviseen hoitoon. Tämäkin vaihe kesti hänellä useamman kuukauden. Sitkeä taistelija hän oli <3 ja yritti nauttia viimeiseen asti rakkaasta harrastuksestaan ja pienestä tytöstään. Tauti vei kuitenkin voiton ja viimeinen kuukausi oli jo kamalaa tuskaa :(
Minua niin ärsyttää, kun ihmiselle ei meidän sivistysvaltiossa sallita nopeaa ja kivutonta elämästä poistumista omasta päätöksestä, jos todetaan joku tuollainen sairaus josta ei voi tiettävästi parantua ja mahdollisesti kivulias kuolema tiedossa. En näe siinä mitään järkeä, että ihmistä väkisin pidetään hengissä tuollaisessa tilanteessa. Eläimetkin saa kunniallisempaa ja inhimillisempää kohtelua.
Ei kuulosta että tuo henkilö olis halunnut nopeaa elämästä poistumista. Kaikki eivät halua!
Ketään ei pidetä väkisin hengissä, saattohoidossa ei todellakaan pyritä pitämään hengissä, vaan helpottamaan kuolinprosessia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oireet olleet noita mitä netistä löytää, eli ylävatsakivut ja pahoinvointi, selittämätön laihtuminen, ihon tai silmien keltaisuus, kivut selän keskiosassa sekä muutokset suolen toiminnassa? Tuollaisista kun menee tk:oon valittamaan, niin lätkäistään vaan närästyslääkereseptiä kouraan ja sanotaan että seuraillaan. Enpä ihmettele ollenkaan jos havaitaan liian myöhään.
Kyllä ne tuollaisia vaivoja on ja yleensä, kun nuo vaivat havaitaan on jo myöhäistä...
Eli jos se pitäisi havaita silloin kun ei ole minkäänlaisia vaivoja, niin kuka nyt "terveenä" lääkäriin menee?
Näitä kun lukee niin tulee mieleen, miksei haimasyöpää seulota samalla tavalla kuin vaikka kohdunkaulansyöpää?
Vierailija kirjoitti:
Turha laittaa ala peukkuja, koska tarina on tosi.
Ei se sen pahempi ole ku ne myrkyt jota annetaan. Ja, tossa tilanteessa ihminen haluaa kokeilla kaikki keinot.
Tässäpä aivan uuden tason aivokääpıö.
Haimasyövästä on kahta versiota, toinen reagoi hoitoon, toinen ei.
Et ole nähnyt syöpäkuolemaa, kun tuollaisia väität. Loppuvaiheen syöpää sairastava on niin sairas, ettei siinä mitkään mielenliikkeet vaikuta suuntaan tai toiseen.