Naapuriin muutti "toinen nainen", on niin häpeissään ettei moikkaa?

Me asutaan pienehkön kylän keskustassa.

Vastapäiseen taloon muutti keski-ikäinen pariskunta lapsineen.

Rouva on oikein mukava, moikkaillaan ja vaihdetaan muutama sana kun satutaan nokikkain.

Mies pelkää kaikkia kohtaamisia.

Viiden talon postilaatikkorivi on heidän pihansa edustalla. Jos hän sattuu olemaan ulkona kun mennään hakemaan postia, hän säntää halkopinon, auton tai minkä tahansa näköesteen taakse - pipo vaan sieltä pilkottaa.

Ei harmita tai ärsytä, mutta välillä naurattaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä syön joka aamu suuren lautasellisen graham-puuroa kaurakerman kera. Mieheni tekee samoin, mutta kaurakerman sijasta puurossa on voisilmä. Pettäminen ei ole koskaan tullut meille kummallekaan mieleenkään. Ei ikinä.

🙋‍♂️Moi graham-puurohullu! Pitkästä aikaa. Sinulla taisi olla nyt aika pitkä hoitojakso? Oliko ihan vuosi? Voitko jo paremmin?

Vierailija kirjoitti:

Ja miten niin toinen nainen. Me päätettiin erota, mutta asuin vielä puolisen vuotta eksän luona, kunnes sain laitettua oman asuntoni kuntoon. Kumpikin meni kuitenkin omia menojaan ja ihan hyvin olisi voinut uusi kumppani muuttaa lennosta sisään lähtöni jälkeen. 

Jep, mikä ihme harha ihmisillä on, että oikeassa elämässä olisi aina mahdollista samana päivänä suunnilleen muuttaa yhteisestä kodista pois. Meillä on yhteinen omistusasunto, omakotitalo. Ja meillä on myös koira. Jos nyt tulisi ero niin minun tästä olisi lähdettävä ja koira lähtisi mukaan. Kyllä siinä hetki menisi, että uuden kämpän löytäisi (sillä esimerkiksi koiran kanssa ei mihin tahansa kämppään voi lähteä ja en kyllä itsekään ihan mihin vaan itsemurhayksiöön suostuisi muuttamaan).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkei hän ole lainkaan häpeissään ..

Vaikka kuinka kyyläät, kyttäät, ja analysoit, et kuitenkaan totuutta tiedä, eikä se sinulle kuulukaan.

Ehkä häntä ei vaan kiinnosta moikkailla, tai kommunoida muutenkaan AP:n, tai kenenkään muunkaan kanssa ..

Eikä ole mitään velvollisuutta.

Ehkä on huomannut AP:n mielipuolisen tarpeen kyyläämiseen, ja kyttäämiseen ..

Onko AP:n oma elämä kenties tylsää, ja yksinäistä, kun täytyy moista toimintaa harjoittaa ?

On minulla paljonkin muuta tekemistä, lähden kohta mökille viikoksi ja saa naapurin nainen rauhassa olla ei tarttee pelätä, että hullu naapuri yrittää väkisin moikata :)

Ei kenelläkään ole velvollisuutta moikata, kyllähän kaikki tämän tietää. Aloituksessani lukikin, etät kunhan tässä vain ihmettelen :) Aamun ihmettelyni, varmaan sinä luulit, että joka aamu täällä ikkunastani katselen kun naapurin nainen on pihalla ja mitähän se siellä tekee ja menisikö taas ahdistelemaan ja yrittämään ottaa katsekontaktia :) Ei, en ole kiusaaja.

Ja sana ihmetellä miksi minua juostaan karkuun, etkö itse ihmettelisi? Sitä saa ihmetellä päänsä sisällä tai vaikka AV:lla? eikö?

AP

Saattaa tulla ehkä järkytyksenä, mutta minulla ei tosiaankaan riitä edes mielenkiintoa vaivautua uhraamaan ajatustakaan sille, miksi joku ei moikkaa, tai miksi joku juoksee karkuun yms.

Parempaakin tekemistä ..

Annan muiden elää omaa elämäänsä, ja minä elän omaani.

Kiusantekoa tuo sinun toimintasi nimenomaan on.

Luonnollisestikaan et itse näe siinä mitään väärää ..

No nyt meni aika paksuksi. Miten kiusaan häntä? Ei hän tietääkseni ole häiriintynyt siitä, että minua ihmettyttää miksei hän voi moikata? Mitä väärää siinä on? Osoita vääryys..

Jotenkin aika ylimielistä kuvitella, että minulla ei olisi mitään parempaakaan tekemistä tai tämä olisi joku suurin murheeni. 

AP huvittuneena

Eihän sulla näytäkään olevan parempaakaan tekemistä, kuin ihmetellä naapurisi tekemisiä, sekä tekemättä jättämisiä.

Hän ei halua moikata sinua, hän ei halua jutella sinulle, hän haluaa olla sinulta rauhassa, ja on sen sinulle käytöksellään ilmaissut, ja siitä huolimatta, jatkat toimintaasi.

Mitä toimintaani jatkan? Ymmärsitköhän nyt ihan oikein mitä olen kertonut..

Minä IHMETTELEN miksi hän ei moikkaa, minä EN VÄKISIN MOIKKAILE häntä.

Eli mitä toimintaa minä jatkan?

Hän ei ole joutunut kärsimään katsekontakteistani tai selälle huudetuista moroista. Olen sanonut että en väkisin moikkaa. Minua ihmetyttää hänen karkuun juoksemisensa.

Minä olen ymmärtänyt, että hän ei halua. Minä en yritä. Minua ihmetyttää. Pohdin, että johtuuko välttely häpeästä? Koska muiden naapureiden kanssa pystymme normaalisti tervehtimään ja sitten jatkamaan elämää. En puhu kenenkään kanssa sen enempää, koska en itsekään halua.

AP

Sinä arvioit, luokittelet, kategorisoit: toinen nainen, luimistelija, luikkija, kengän kärkiin katsoja jne. Jos olisit tehnyt aloituksen, ihmettelen, miksi naapuriin muuttanut ihminen ei tervehdi, olisit itse kuulostanut ihan toisenlaiselta ihmiseltä. Tuollaisella aloituksella tunnut hyvin vastenmieliseltä ja sen vuoksi myös saamasi vastaukset ovat hyökkääviä.

-ohis-

Siis se on totta, että kun minua lievästi ärsytti äsken aamulenkillä se kivien tutkiminen, niin kirjoitin aloituksen asenteellisesti. Ja olen käynyt täällä vauvalla niin monta vuotta, että hyökkäämistä osasin odottaakin.

Melkein toivoin, että osa vastaajista olisi naapurini, koska hän on tällä hetkellä vauvan kanssa kotona. Olen muuttanut tässä aloituksessa tiettyjä asioita, ettei häntä tunnistettaisi. Oikeasti hän on pyörinyt tuossa jo kauemmin, koska vauva syntyi viime viikolla. Nähtiin maha ja nähtiin vaunut postilaatikolla, ei niiden ikkunasta sisälle katsomalla.

Olisin halunnut onnitella vauvasta, mutta hän kääntyi tiellä karkuun. Siksi tämän aamuinen avaus.

AP

Aivan turha tyhmä aloitus ventovieraiden ihmisten naapuruussuhteista.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä joillakin menee tunteisiin, kun ap kehtaa olettaa, että naapuriin muuttaneella naisella on normaalit käytöstavat. Tai siis ihmettelee, kun niitä ei ole. 

Naapureita tervehditään, sellaisen kasvatuksen olen itse saanut ja saman opettanut omille lapsille. Koska asumme kerrostalossa, tervehdin jokaista rapussa liikkujaa. Omakotialueella on vielä vaikeampi esittää, että ei huomaisi ihmisen olevan naapuri. 

Miksi naapureiden kanssa halutaan pitää neutraalin ystävälliset välit? Välillä tulee tilanteita, joissa pitää sopia molempia koskevia asioita, taloyhtiössä tietysti varsinkin, mutta myös omakotialueella. On helpompi päästä yhteisymmärrykseen edes joten kuten tutun ihmisen kanssa, kuin aivan vieraan. 

Tai voi olla, että tarvitsee apua. Sitä on helpompi pyytä ihmiseltä, jota on ennenkin katsonut silmiin ja moikannut, eikä vain tuijotellut kengänkärkiä. 

Tämä. Tuo, että jos joku vastaa naapurin tervehdykseen tuijottamalla vaan mykkänä tai vihaisena muualle, on käytännössä sama kun näyttäisi kesaria tai haistattelisi. En minä ainakaan auttaisi tuollaista ihmistä, joka on ihan avoimesti osoittanut vihamielisyytensä ensin sitkeästi kuukausien ajan. Mulkkuhan se on kaikella todennäköisyydellä käytöksenä perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko naapurimies varoittanut naista sinusta? Voiko moikkaamisesi myötä tilanne muuttua ja haluatkin jutella uuden naisen kanssa? Tilanne voi olla heillekin vielä epävarma, joten on järkevää olla rakentamatta suhteita ennen kuin he saavat asiansa järjestykseen?

Emme olleet edellisenkään naisen kanssa kavereita, moikkasimme jos katseet kohtasivat, koska esimerkiksi parkkipaikkamme on vastakkain ja kyllähän heitä tulee siinä pihalla nähtyä. Nyt tuntuu siis ihan todella erikoiselta, että mies moikkaa ja me moikkaamme hänet ja naisen kohdalla kaikki esittää kuin ketään ei olisi paikalla. Hän katsoo maahan ja me moikkaamme sitten vain miehen kun tää toinen esittää kuin meitä ei olisi olemassa.

Saa olla ujo, saa haluta olla rauhassa. En minäkään introverttinä halua elämääni uusia ystäviä, mutta haluaisin moikata naapurini, jotta voin jatkaa muihin hommiin ilman että tulee omituinen olo että miksi hän inhoaa minua noin paljon.

Totta hemmetissä hän saa olla sellainen kun haluaa, mutta siis kyllä minua on alkanut ärsyttämään luimuili, ihankuin hän juoksisi karkuun naapureita. Itseasiassa juokseekin, hän oli haravoimassa, tulin itse haravoimaan niin hän meni sisälle.

AP

Sinun kannattaa nyt vetää ilmiselvä johtopäätös: Syystä tai toisesta tämä uusi naapurisi ei halua olla kanssasi tekemisissä. Viestiesi perusteella en sinänsä kauheasti ihmettele, mutta suosittelen vahvasti ihan vaan jatkamaan elämää omiin asioihisi keskittyen. Pääsevät kaikki helpommalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko naapurimies varoittanut naista sinusta? Voiko moikkaamisesi myötä tilanne muuttua ja haluatkin jutella uuden naisen kanssa? Tilanne voi olla heillekin vielä epävarma, joten on järkevää olla rakentamatta suhteita ennen kuin he saavat asiansa järjestykseen?

Emme olleet edellisenkään naisen kanssa kavereita, moikkasimme jos katseet kohtasivat, koska esimerkiksi parkkipaikkamme on vastakkain ja kyllähän heitä tulee siinä pihalla nähtyä. Nyt tuntuu siis ihan todella erikoiselta, että mies moikkaa ja me moikkaamme hänet ja naisen kohdalla kaikki esittää kuin ketään ei olisi paikalla. Hän katsoo maahan ja me moikkaamme sitten vain miehen kun tää toinen esittää kuin meitä ei olisi olemassa.

Saa olla ujo, saa haluta olla rauhassa. En minäkään introverttinä halua elämääni uusia ystäviä, mutta haluaisin moikata naapurini, jotta voin jatkaa muihin hommiin ilman että tulee omituinen olo että miksi hän inhoaa minua noin paljon.

Totta hemmetissä hän saa olla sellainen kun haluaa, mutta siis kyllä minua on alkanut ärsyttämään luimuili, ihankuin hän juoksisi karkuun naapureita. Itseasiassa juokseekin, hän oli haravoimassa, tulin itse haravoimaan niin hän meni sisälle.

AP

Sinun kannattaa nyt vetää ilmiselvä johtopäätös: Syystä tai toisesta tämä uusi naapurisi ei halua olla kanssasi tekemisissä. Viestiesi perusteella en sinänsä kauheasti ihmettele, mutta suosittelen vahvasti ihan vaan jatkamaan elämää omiin asioihisi keskittyen. Pääsevät kaikki helpommalla. 

No vaikka se uskomattomalta kuulostaakin niin näin olen tehnytkin ja tulen tekemään. Tänä aamuna ärsytti karkuun juokseminen ja minulla oli aikaa tehdä tämä aloitus, se ei kerro minusta yhtään mitään :)

AP

Vierailija kirjoitti:

Me asutaan pienehkön kylän keskustassa.

Vastapäiseen taloon muutti keski-ikäinen pariskunta lapsineen.

Rouva on oikein mukava, moikkaillaan ja vaihdetaan muutama sana kun satutaan nokikkain.

Mies pelkää kaikkia kohtaamisia.

Viiden talon postilaatikkorivi on heidän pihansa edustalla. Jos hän sattuu olemaan ulkona kun mennään hakemaan postia, hän säntää halkopinon, auton tai minkä tahansa näköesteen taakse - pipo vaan sieltä pilkottaa.

Ei harmita tai ärsytä, mutta välillä naurattaa.

On se yhtä helvettiä, kun muuttaa omakotitaloon saadakseen asua rauhassa, naapuriksi osuu i-di-ootti, joka naureskelee selän takana ja kirjoittelee nettipalstoille uuden naapurin "käytöksestä". Vaikka tämä kaikin tavoin yrittää olla tuottamatta hänelle pienintäkään harmia.

Tämä on maalaiskylien vitsaus (on varmasti hyviäkin). Mutta tietämäni maaseutuidylli on kulissien takana juorujen haudutuskattila, jossa jokaisen ihmissuhde-, talous- ym. moninaiset asiat ruoditaan asianomaisten selkien takana. - Onneksi ei tarvitse asua siellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko naapurimies varoittanut naista sinusta? Voiko moikkaamisesi myötä tilanne muuttua ja haluatkin jutella uuden naisen kanssa? Tilanne voi olla heillekin vielä epävarma, joten on järkevää olla rakentamatta suhteita ennen kuin he saavat asiansa järjestykseen?

Emme olleet edellisenkään naisen kanssa kavereita, moikkasimme jos katseet kohtasivat, koska esimerkiksi parkkipaikkamme on vastakkain ja kyllähän heitä tulee siinä pihalla nähtyä. Nyt tuntuu siis ihan todella erikoiselta, että mies moikkaa ja me moikkaamme hänet ja naisen kohdalla kaikki esittää kuin ketään ei olisi paikalla. Hän katsoo maahan ja me moikkaamme sitten vain miehen kun tää toinen esittää kuin meitä ei olisi olemassa.

Saa olla ujo, saa haluta olla rauhassa. En minäkään introverttinä halua elämääni uusia ystäviä, mutta haluaisin moikata naapurini, jotta voin jatkaa muihin hommiin ilman että tulee omituinen olo että miksi hän inhoaa minua noin paljon.

Totta hemmetissä hän saa olla sellainen kun haluaa, mutta siis kyllä minua on alkanut ärsyttämään luimuili, ihankuin hän juoksisi karkuun naapureita. Itseasiassa juokseekin, hän oli haravoimassa, tulin itse haravoimaan niin hän meni sisälle.

AP

Sinun kannattaa nyt vetää ilmiselvä johtopäätös: Syystä tai toisesta tämä uusi naapurisi ei halua olla kanssasi tekemisissä. Viestiesi perusteella en sinänsä kauheasti ihmettele, mutta suosittelen vahvasti ihan vaan jatkamaan elämää omiin asioihisi keskittyen. Pääsevät kaikki helpommalla. 

No vaikka se uskomattomalta kuulostaakin niin näin olen tehnytkin ja tulen tekemään. Tänä aamuna ärsytti karkuun juokseminen ja minulla oli aikaa tehdä tämä aloitus, se ei kerro minusta yhtään mitään :)

AP

Kyllä se kertoo. Itse asiassa se kertoo paljon, mutta todennäköisesti et tule sitä itse koskaan tajuamaan. Siinä yksi syy, miksi sinua ei välttämättä haluta edes tervehtiä. Mutta kuten sanottu, et tule sitä itse koskaan käsittämään, koska et ole tähänkään asti käsittänyt. 

Eikös niinhin "hyviin tapoihin" kuulu se, että käydään ensin esittäytymässä ja sitten vasta moikkaillaan?

Tämä on tosi huvittava ketju ja näen mielessäni ap:n sellaisena Suomi-filmien Sentraali Santrana 😀

Naapuria on kytätty niin perusteellisesti, että on seurattu, minkä merkkisiä autoja on parkissa talon edessä, ketkä talossa asuvat, menty tekemään tuttavuutta, keskusteltu naapurin yksityiselämästä ja pohdittu sitä ja paheksuttu ja nyt laajennettiin keskustelu av:lle. Ap vaikuttaa niin vakuuttuneelta omista kuvitelmistaan, että seuraavaksi hän alkaa levittää teorioitaan naapurin yksityiselämästä alueen muille asukkaille ja levittää juoruja naapuristaan.

Ehkä joku kolmas naapuri, jota ärsyttää kyyläävä ap, on ehtinyt edelle ja varoittanut ap:n uutta naapuria ap:sta? Ihan mahdollista. Tuskin tämä on ap:n ensimmäinen kyyläys- ja juoruilun kohde, joten muut naapurit voivat olla jo ennestään vähän ärsyyntyneitä. Ovat sitten varoittaneet uutta tulokasta pitämään etäisyyttä tunkeilevaan naapuriin ja nyt se naisparka on ihan kauhuissaan aina, kun ap tulee vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko naapurimies varoittanut naista sinusta? Voiko moikkaamisesi myötä tilanne muuttua ja haluatkin jutella uuden naisen kanssa? Tilanne voi olla heillekin vielä epävarma, joten on järkevää olla rakentamatta suhteita ennen kuin he saavat asiansa järjestykseen?

Emme olleet edellisenkään naisen kanssa kavereita, moikkasimme jos katseet kohtasivat, koska esimerkiksi parkkipaikkamme on vastakkain ja kyllähän heitä tulee siinä pihalla nähtyä. Nyt tuntuu siis ihan todella erikoiselta, että mies moikkaa ja me moikkaamme hänet ja naisen kohdalla kaikki esittää kuin ketään ei olisi paikalla. Hän katsoo maahan ja me moikkaamme sitten vain miehen kun tää toinen esittää kuin meitä ei olisi olemassa.

Saa olla ujo, saa haluta olla rauhassa. En minäkään introverttinä halua elämääni uusia ystäviä, mutta haluaisin moikata naapurini, jotta voin jatkaa muihin hommiin ilman että tulee omituinen olo että miksi hän inhoaa minua noin paljon.

Totta hemmetissä hän saa olla sellainen kun haluaa, mutta siis kyllä minua on alkanut ärsyttämään luimuili, ihankuin hän juoksisi karkuun naapureita. Itseasiassa juokseekin, hän oli haravoimassa, tulin itse haravoimaan niin hän meni sisälle.

AP

Kiitos vastauksestasi. Minä olen se kysyjä nro 5, joka vielä jatkaa että ymmärrän siltä osin tuntojasi miten olisi luontevampaa jos edes nyökkäisi naapureihin päin. Silloin ei kiinnittäisi kenenkään huomiota . Usein ne, jotka uskovat tervehtimättä jättämisen olevan keino muuttua näkymättömäksi puolin ja toisin onkin juuri se miksi tilanne muuttuu huutomerkiksi. Eri naapurustoissa on erilaiset käytöstavat, normit, jolloin tehokkain keino maastoutua on toimia samoin kuin muutkin naapurit. Saa olla introvertti tai ekstrovertti, mutta tietyt eleet ja nyökyttelyt rauhoittavat kaikkia. Osa voi kokea jopa uhantunnetta ja jolloin reaktiot voivat ajautua ihan hulluiksi niin kuin kerran soitin naapurille luvatessani katsoa hänen talonsa perään naapurin lomalla. Hän unohti mainita, että sukulainen käy kastelemassa kukat  sisällä. Hyvä, etten soittanut ensin poliisille. Tyyppi olisi voinut sanoa millä asialla on. Pieni juttu, mutta joskus aiheellista.

Mitäs, jos vaan karjaiset moi. Jos ei vastaa, niin ainakin olet näyttänyt ns närhen munat

Sillä naikkosella ei ole mitään velvollisuutta tervehtiä jotain kyräilevää ja kyttäilevää naapurin akkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapureiden tervehtiminen on kohteliasta. Ei tarvitse ikinä jutella niitä näitä, mutta voi sanoa moi/hei/huomenta. Koskaan tiedä mitä elämässä käy ja tarvitsee pyytää naapurista apua tai naapuri huomaa teille menevän murtovarkaan...

No just näin! Kun asumme melko hiljaisella alueella ja umpikadun varrella on muutama talo. Välillä harmittaa karkuun juokseminen niin paljon, että tulee ajateltua, että ihan turha sitten pyytää mitään jos tarvii. Tietenkin auttaisin, mutta ihmetyttää että inhoaako hän meitä kun ei moikkaa. Syy ihmetyttää ja edelleen korostan että EN ole menossa sitä hänelt kyselemään. :)

AP

Hänellä ei ole mitään tunteita teitä kohtaan vaan olette yksi hailee hänelle. Ilmeisesti ei voi vähempää kiinnostaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko naapurimies varoittanut naista sinusta? Voiko moikkaamisesi myötä tilanne muuttua ja haluatkin jutella uuden naisen kanssa? Tilanne voi olla heillekin vielä epävarma, joten on järkevää olla rakentamatta suhteita ennen kuin he saavat asiansa järjestykseen?

Emme olleet edellisenkään naisen kanssa kavereita, moikkasimme jos katseet kohtasivat, koska esimerkiksi parkkipaikkamme on vastakkain ja kyllähän heitä tulee siinä pihalla nähtyä. Nyt tuntuu siis ihan todella erikoiselta, että mies moikkaa ja me moikkaamme hänet ja naisen kohdalla kaikki esittää kuin ketään ei olisi paikalla. Hän katsoo maahan ja me moikkaamme sitten vain miehen kun tää toinen esittää kuin meitä ei olisi olemassa.

Saa olla ujo, saa haluta olla rauhassa. En minäkään introverttinä halua elämääni uusia ystäviä, mutta haluaisin moikata naapurini, jotta voin jatkaa muihin hommiin ilman että tulee omituinen olo että miksi hän inhoaa minua noin paljon.

Totta hemmetissä hän saa olla sellainen kun haluaa, mutta siis kyllä minua on alkanut ärsyttämään luimuili, ihankuin hän juoksisi karkuun naapureita. Itseasiassa juokseekin, hän oli haravoimassa, tulin itse haravoimaan niin hän meni sisälle.

AP

Sinun kannattaa nyt vetää ilmiselvä johtopäätös: Syystä tai toisesta tämä uusi naapurisi ei halua olla kanssasi tekemisissä. Viestiesi perusteella en sinänsä kauheasti ihmettele, mutta suosittelen vahvasti ihan vaan jatkamaan elämää omiin asioihisi keskittyen. Pääsevät kaikki helpommalla. 

No vaikka se uskomattomalta kuulostaakin niin näin olen tehnytkin ja tulen tekemään. Tänä aamuna ärsytti karkuun juokseminen ja minulla oli aikaa tehdä tämä aloitus, se ei kerro minusta yhtään mitään :)

AP

Kyllä se kertoo. Itse asiassa se kertoo paljon, mutta todennäköisesti et tule sitä itse koskaan tajuamaan. Siinä yksi syy, miksi sinua ei välttämättä haluta edes tervehtiä. Mutta kuten sanottu, et tule sitä itse koskaan käsittämään, koska et ole tähänkään asti käsittänyt. 

Käsitän. Osaan lukea viestini myös muiden silmillä. Tiedän, että olen sanonut naapurin naista toiseksi naiseksi, naapurin miestä pettäjämieheksi. Se on suhteellisen ilkeää analysointia vaikka en tiedä oliko aito ero tapahtunut ennenkuin uusi nainen jo muuttikin paikalle, toiset on liikkeissään nopeita. En ole "juoruillut" tämän luikkijanaisen käytöstä muiden naapureiden kanssa.

Olen yrittänyt moikata häntä samalla tavalla kuin edellistäkin naista. Ja tätä niin kutsuttua pettäjämiestäkin moikkailen ihan samalla tavalla kuin ennenkin, tietämättä onko hän pettäjä. Sillä asialla ei ole minulle paskankaan väliä. 

Tiedän, että tuo kaikki "analysointi" saa minut kuulostamaan siltä, että analysoisin mielelläni kaikkien mahdollisten ihmisten asioita ja joka päivä vieläpä.

Noh en.. Tämä teoria tuli itseasiassa työkaveriltani, jolla ihmettelin jo aikoja sitten naapuriin muuttanutta naista joka ei moikkaa. Että kertoopa paljon minusta kun en edes olisi keksinyt sitä, että hän luikkisikin häpeissään. Kertoo minusta sen, että olen niin hyväuskoinen ja naivi, ettei ollut tullut edes mieleenkään moinen ja nyt pohdin sitä mahdollisuutta täällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko naapurimies varoittanut naista sinusta? Voiko moikkaamisesi myötä tilanne muuttua ja haluatkin jutella uuden naisen kanssa? Tilanne voi olla heillekin vielä epävarma, joten on järkevää olla rakentamatta suhteita ennen kuin he saavat asiansa järjestykseen?

Emme olleet edellisenkään naisen kanssa kavereita, moikkasimme jos katseet kohtasivat, koska esimerkiksi parkkipaikkamme on vastakkain ja kyllähän heitä tulee siinä pihalla nähtyä. Nyt tuntuu siis ihan todella erikoiselta, että mies moikkaa ja me moikkaamme hänet ja naisen kohdalla kaikki esittää kuin ketään ei olisi paikalla. Hän katsoo maahan ja me moikkaamme sitten vain miehen kun tää toinen esittää kuin meitä ei olisi olemassa.

Saa olla ujo, saa haluta olla rauhassa. En minäkään introverttinä halua elämääni uusia ystäviä, mutta haluaisin moikata naapurini, jotta voin jatkaa muihin hommiin ilman että tulee omituinen olo että miksi hän inhoaa minua noin paljon.

Totta hemmetissä hän saa olla sellainen kun haluaa, mutta siis kyllä minua on alkanut ärsyttämään luimuili, ihankuin hän juoksisi karkuun naapureita. Itseasiassa juokseekin, hän oli haravoimassa, tulin itse haravoimaan niin hän meni sisälle.

AP

Sinun kannattaa nyt vetää ilmiselvä johtopäätös: Syystä tai toisesta tämä uusi naapurisi ei halua olla kanssasi tekemisissä. Viestiesi perusteella en sinänsä kauheasti ihmettele, mutta suosittelen vahvasti ihan vaan jatkamaan elämää omiin asioihisi keskittyen. Pääsevät kaikki helpommalla. 

No vaikka se uskomattomalta kuulostaakin niin näin olen tehnytkin ja tulen tekemään. Tänä aamuna ärsytti karkuun juokseminen ja minulla oli aikaa tehdä tämä aloitus, se ei kerro minusta yhtään mitään :)

AP

Kyllä se kertoo. Itse asiassa se kertoo paljon, mutta todennäköisesti et tule sitä itse koskaan tajuamaan. Siinä yksi syy, miksi sinua ei välttämättä haluta edes tervehtiä. Mutta kuten sanottu, et tule sitä itse koskaan käsittämään, koska et ole tähänkään asti käsittänyt. 

Käsitän. Osaan lukea viestini myös muiden silmillä. Tiedän, että olen sanonut naapurin naista toiseksi naiseksi, naapurin miestä pettäjämieheksi. Se on suhteellisen ilkeää analysointia vaikka en tiedä oliko aito ero tapahtunut ennenkuin uusi nainen jo muuttikin paikalle, toiset on liikkeissään nopeita. En ole "juoruillut" tämän luikkijanaisen käytöstä muiden naapureiden kanssa.

Olen yrittänyt moikata häntä samalla tavalla kuin edellistäkin naista. Ja tätä niin kutsuttua pettäjämiestäkin moikkailen ihan samalla tavalla kuin ennenkin, tietämättä onko hän pettäjä. Sillä asialla ei ole minulle paskankaan väliä. 

Tiedän, että tuo kaikki "analysointi" saa minut kuulostamaan siltä, että analysoisin mielelläni kaikkien mahdollisten ihmisten asioita ja joka päivä vieläpä.

Noh en.. Tämä teoria tuli itseasiassa työkaveriltani, jolla ihmettelin jo aikoja sitten naapuriin muuttanutta naista joka ei moikkaa. Että kertoopa paljon minusta kun en edes olisi keksinyt sitä, että hän luikkisikin häpeissään. Kertoo minusta sen, että olen niin hyväuskoinen ja naivi, ettei ollut tullut edes mieleenkään moinen ja nyt pohdin sitä mahdollisuutta täällä.

😀😀😀

Olet siis keskustellut naapurista jo työkaverisikin kanssa ja spekuloineet pettämiskuvioilla?

👍👍👍

Vierailija kirjoitti:

Ehkä joku kolmas naapuri, jota ärsyttää kyyläävä ap, on ehtinyt edelle ja varoittanut ap:n uutta naapuria ap:sta? Ihan mahdollista. Tuskin tämä on ap:n ensimmäinen kyyläys- ja juoruilun kohde, joten muut naapurit voivat olla jo ennestään vähän ärsyyntyneitä. Ovat sitten varoittaneet uutta tulokasta pitämään etäisyyttä tunkeilevaan naapuriin ja nyt se naisparka on ihan kauhuissaan aina, kun ap tulee vastaan.

Ei se edelleenkään ole kyyläämistä, jos tervehtii naapuria silloin kun tähän törmää vaikka postilaatikoilla, ja molemmat varmasti näkevät toisensa. Se on käytöstapojen noudattamista, silloin kuuluu sanoa "moi" tai "päivää". Jos ei näin toimi, on se epänormaalia käytöstä, ja siihen kiinnittää juuri siksi huomiota. Muutoin asiaa ei edes muistaisi minuutin päästä.

Tulee mieleeni muutama seikka tästä aloituksesta:

1. Tämä on provo, jossa koetetaan leimata tervehtiviä ihmisiä jotenkin epäilyttäviksi. Oma kokemukseni on kuitenkin se, että ne reilusti tervehtivät ovat niitä mukavimpia muuteniin ja ne kyräilevät monesti juoruilevat selän takana eniten.

2. Jos aloitus on totta, niin ehkä se uusi nainen on kaunis ja/tai kotoisin ehkä sellaisesta kodista, jossa ei ole opetettu käytöstapoja. Monesti kauniit naiset ovat tottuneet käyttäytymään varautuneesti, ettei kukaan vain ihastu heihin tai kiinnostu liikaa. Jos hän on keskiverron näköinen, hän voi olla myös kotoisin olosuhteista, joissa ei käytöstapoja ole korostettu.