Mitä ajattelette ujoista ihmisistä?

Ajattelen että ovat ujoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Superneroja, ihmiskunnan ainoa toivo.

Joo, tuota ap taisi kalastella.

Oikeastaan yllätyin että tänne on kommentoitu näinkin positiiviseen sävyyn. Odotin jotain ihan muuta. -Ap

Ujot voisi lähettää leirille.

Toivottavasti juovat alkoholia

Olen itsekin aika ujo vielä aikuisenakin niin tunnen sympatia kaikkia itseäni ujompia kohtaan.

Johtuu varmaan luonteestani, mulla on joku ihme hoivavietti ja paijaamisentarve. 

Ujous on niin pieni osa temperamenttia että luulen muiden luokittelevan tähän ihmisiä vähän eri perustein, jopa väärin. Ujo voi olla puhelias ja hänellä voi olla myös hyvä itsetunto. Minulle ujous tarkoittaa sellaista hitaasti lämpeävää varovaisuutta.

Omasta kokemuksesta ujot jätetään vähän omiin oloihinsa kun ihmisillä ylipäätään on sosiaalisissa taidoissa kehittämistä. Erilaisuuteen on hankala suhtautua ja sitä jää ujona helposti tahattomasti ulkopuolelle kun muut lähtee siitä olettamasta että kaikkien pitäisi mennä vaan rempseästi mukaan. Ujous koetaan vähän vääränlaisena temperamenttipiirteenä.

Vierailija kirjoitti:

Ujous on niin pieni osa temperamenttia että luulen muiden luokittelevan tähän ihmisiä vähän eri perustein, jopa väärin. Ujo voi olla puhelias ja hänellä voi olla myös hyvä itsetunto. Minulle ujous tarkoittaa sellaista hitaasti lämpeävää varovaisuutta.

Omasta kokemuksesta ujot jätetään vähän omiin oloihinsa kun ihmisillä ylipäätään on sosiaalisissa taidoissa kehittämistä. Erilaisuuteen on hankala suhtautua ja sitä jää ujona helposti tahattomasti ulkopuolelle kun muut lähtee siitä olettamasta että kaikkien pitäisi mennä vaan rempseästi mukaan. Ujous koetaan vähän vääränlaisena temperamenttipiirteenä.

Totta. Ujous vaihtelee ihan ihmiskohtaisesti. Tarkoitin ehkä tässä kuitenkin sellaista ujoutta, jonka vastapuoli huomaa helposti toisen hermostuneisuudesta, ja kuten aloituksessa mainitsin, niin vaikkapa siitä, että ujon ihmisen on vaikea säilyttää katsekontakti. -Ap

Ovat varmaan pervoja ja sen takia ovat hiljaa ettei suusta pääse ulos sammakoita.

Jos joudun kaksin ujon kanssa, koen raskaaksi yrittää yksin kannatella keskustelua, koska hiljaisuus tuntuu vaivaannuttavalta enkä toisaalta ole niin yltiösosiaalinen, että juttelen helposti mistä vaan kenen tahansa tuntemattoman kanssa.

Ajattelen aina, että heillä on sama piirre, jonka peitän paremmin.

En sen koommin ajattele mitään. Jos aivan todella vaivaantuneelta vaikuttaa, voi tuntua pahalta toisen puolesta. Olin itsekin nuorempana äärimmäisen ujo/arka, joten tiedän, kuinka kuluttavaa se voi olla.

Minusta ujot ovat vähän raskasta seuraa tilanteissa, joissa tarkoitus on jutella ja viettää hauskaa iltaa. En millään jaksaisi koko iltaa yrittää huomioida sitä yhtä erityistapausta. Työtilanteet ja esim. harrastukset ovat eri juttu, siellä ujot ja hiljaiset eivät haittaa ja jaksan yrittää ottaa kontaktia myös heihin.

Kun vaihdan vapaalle ja haluan pitää hauskaa, haluan ympärilleni myös hauskoja, seurallisia ihmisiä.

Saa ihan vapaasti antaa alapeukkuja.

Mitä nyt kenestäkin, ei kai se ujous asioiden välittymistä hidasta

Tosi creepyä jos kyseessä on yli 12v mies.

Ei pieni ujous haittaa. Mutta jos on niin ujo ettei esim työelämässä selviä, niin noh, miten sen nätisti sanoisi. Se on vähän ärsyttävää jos joutuu koko ajan ohjeistamaan ja sanomaan että hei nyt voisit tehdä sitä ja tota, jos se ujo henkilö ei uskalla edes kysyä mitä pitää tai voisi tehdä. On nimittäin joskus tälläinen työharjoittelija sattunut omalle työpaikalle ja herttainen hän oli, mutta sääliksi kävi. Kyllä mietin että mitenkähän tuo mahtaa elämässä pärjätä jos on tilanteessa kuin tilanteessa kuin peura ajovaloissa peloissaan jalat tutisten. Mutta hänellä aivan varmasti oli jonkinlaista sostilanteiden pelkoa yms, että tämä esimerkki nyt oli ihan ääripää. Missään nimessä ei tarvitse olla mikään kovaääninen suupaltti.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen aina, että heillä on sama piirre, jonka peitän paremmin.

Millä tavoin peittelet omaa ujoutta?

En koskaan muodosta ihmisestä mitään käsitystä tutustumatta häneen.

Ujoa rohkaisen puhumaan ystävällisin ja harmittomin (ei henkilökohtaisin) kysymyksin. Jos hän kuitenkin vaikuttaa kerrassaan haluttomalta vastaamaan, en painosta jatkamalla. Useimmiten ujotkin alkavat keskustella, kunhan saavat kokea olonsa turvalliseksi.

 Olen näin löytänyt huikean hienoja tyyppejä.

Luokittelen itseni sosiaalisesti taitavaksi introvertiksi, joten oman introverttiyteni johdosta ymmärrän sosiaalista epävarmuutta hyvin.

Rasittavimpia ihmisiä ovat koko ajan äänessä olevat.

Up

Ujot ovat sympaattisia. Miettivät hirveästi mitä muut ajattelevat asioista, mikä on toisaalta heille jarruttava tekijä, mutta se kertoo myös että he eivät ole itsekeskeisiä tyrkkyjä ja hölöttäjiä. Tuntuvat jotenkin aidoilta, eivät osaa esittää mitään.

Up