Voi apua....3,5 v-lapsi pitäisi saada tk:een verikokeeseen!!! Miten???

täytyy antaa vaikuttaa tunnin jotta siitä on puuduttavaa hyötyä. Toki psyykkinen vaikutus on varmaan siinä aina suurempi ;) Laittakaa kotona jotain voidetta kyynärtaipeeseen ja sanot että se on taikarasvaa joka vie kaiken kivun. Lisäksi voit tietty yrittää vähän lahjoa, vaikka yleisesti ottaen sitä ei harrastaisikaan.

jo viime kerralla että haittaa näytteen ottoa. Lähinnä hain nyt tässä apua sihen psykologiseen puoleen lapselle, eli miten mä äitinä lievittäisin sitä pelkoa ja helpottaisin itse tilannetta...

selitä, että verikoe on kurja, mutta pakko ottaa. Ja ryhdistäydy itse niin, että oma psyykkeesi kestää itse koitosta.

kerrot asiallisesti lapselle miksi ja miten verikoe otetaan. Yrität kiinnittää lapsen huomion muihin asioihin.

Kokemuksesta voin kyllä sanoa, että jos lapsi pääsee menemään ihan hysteeriseksi, ei rauhoittelu, puhe, lahjonta tai kiristys enää auta. Sillon täytyy vaan jämäkästi pitää kiinni ja antaa lab.hoitajan ottaa verikoe. Eikä vanhemman sovi ruveta hempeilemään tai itkemään, vaikka kuinka pahaa tekisi lapsen puolesta.

Terv. 4

Laitatte tietysti emlan vain toiseen kyynärtaipeeseen. Jos se ei supista suonia liikaa, avot! Ja jos taas näytettä ei saada otettua, voidaan turvautua suunnitelmaan b ja ottaa näyte puuduttamattomasta kädestä.



Suosittelen tätä taktiikkaa.

puolelta päivin. Ja lapsi nukkuukin vielä...

.luette aiheesta kirjoja ja teette aamukamman.

lapsen vaan hysteerisemmäksi.



Ota itse reipas asenne.

Vaikka lahjonta on mielestäni vähän kyseenalaista, niin tällaisessa tapauksessa käyttäisin.

puolelta päivin. Ja lapsi nukkuukin vielä...

Herätä lapsi.

Ja mikset ole kertonut etukäteen asiasta. Vai tuliko kuin salama kirkkaalta taivaalta?

Minä lupasin tyttärelle tuon ikäisenä, että itkeä saa, jos sattuu. Mutta koe otetaan oli tilanne mikä tahansa. Kerroin myös, että äitiäkin jännittää aina se kokeen otto, mutta elämässä on keljuja asioita, jotka vain on kestettävä.

Itse olisin kertonut pari päivää aijemmin ja kertonut samalla omista verikoekokemuksistanni. Verikoe ei koske, on kuin hyttysen pisto, pian ohi ja luvannut pikku palkinnon reippaudesta. Ikävä kyllä verikokeessa itseänikin pelottaa se ympäristö: labran haju, koeputket, neulat jne. Mutta todellakaan itse pisto ei satu.



Jos lapsi ei hyvällä suostu verikokeeseen, niin tosiaan pakko pitää vaan kiinni ja ottaa näyte!

Suhtaudut itse asiallisesti ja rauhallisesti niin, että lapsi näkee sinusta että kyse on tosiaan ihan tavallisesta jutusta. Myönnät toki että se voi vähän sattua ja että ei siitä tarvitsekaan tykätä, mutta teet selväksi että se koe on PAKKO ottaa.



Älä vatvo hirveästi verikoetta ja sitä mitä tk:ssa tapahtuu: lapsihan jo tietää sen ja ahdistuu vaan lisää jos viime kerran muistot nostetaan uudestaan pintaan. Sen sijaan keksi jotain ekstrakivaa, mitä voitte tehdä heti kokeessa käynnin jälkeen. Voitte mennä jätskille, ostamaan jonkin kivan jutun tms - voit myös ostaa vaikka lakupötkön valmiiksi kassiin mukaan ja sanoa lapselle että saa sen heti kun koe on otettu, annat vaikka sen käteen siksi aikaa kun hoitaja hakee pistää.



Älä päästä lasta ahdistumaan kovasti etukäteen. Jos hän alkaa hermoilla matkalla, vaihda puheenaihetta. Pidä lapsen ajatukset jossain muussa odotushuoneessa. valmiiksi hysteerista lasta on toivotonta yrittää rauhoittaa vastaanottohuoneessa.



Ja jos lapsi panee vastaan koetta otettaessa, pidä lujasti kiinni hoitajan ohjeiden mukaan, että koe saadaan otettua. Älä pitkitä tilannetta, äläkä ano lapselta suostumusta. Kerran se vaan kirpasee, niin lapseen kuin äidin sydämeenkin ja tämä on semmmoinen asia, joka on molempien vaan kestettävä.

Itse olisin kertonut pari päivää aijemmin ja kertonut samalla omista verikoekokemuksistanni. Verikoe ei koske, on kuin hyttysen pisto, pian ohi ja luvannut pikku palkinnon reippaudesta. Ikävä kyllä verikokeessa itseänikin pelottaa se ympäristö: labran haju, koeputket, neulat jne. Mutta todellakaan itse pisto ei satu.

Jos lapsi ei hyvällä suostu verikokeeseen, niin tosiaan pakko pitää vaan kiinni ja ottaa näyte!

Minä en koskaan ole ymmärtänyt sitä, että esim. rokotteita annettaessa väitetään silmät kirkkaina, että joo ei se satu. Sattuuhan se. Ainakin meidän lapselle se on pahinta valehtelua. Parempi sanoa, että sattuu vähän ja ymmärrän jos itkettää. Menee ohi paljon helpommin.

Pistäminen voi sattua hiukan, ja on hölmöä valehdella lapselle että ei satu. Pääasia on, että lapsi tietää että sattuu vain sekunnin ja sitten se on ohi. Ja huutaa saa vaikka kuinka lujaa, kunhan vaan pitää käden paikallaan. Tietenkään ei kannata kauheasti mainostaa sattumista ja kipua, lapsen päässä joku verikokeen ottaminen voi saada käden amputoimiseen verrattavat mittasuhteet.

Emla oli laitettu ja se vei kivun. Alkuun tyttö huusi ja rimpuili ja toinen hoitajakin tuli pitämään häntä kanssani, mutta kun sain tytön syliini makuuasentoon, silitin hiuksia ja pyysin laittamaan silmät kiinni, niin hän ei edes huomannut, että verikoe otettiin. Meidänkin tytöllä oli eka verikoe niin järkyttävä kokemus (ilman Emlaa), että se valtasi hänen mielensä viikkokausiksi.

ja näin ollen lapsi oli erittäin reipas ja oikein tarjosi kätensä

Jos ette itse laita niin menkää aikaisemmin (pitiköhän ½ tuntia vaikuttaa) ja pyydä hoitajalta. Sitten lakupötkö lahjukseksi tai vaikka joku kiva uusi lehti kioskilta.

anna vaikuttaa reilu tunti, ja ota pois vajaa tunti ennen h-hetkeä. Näin puudutevaikutusta on jäljellä, mutta suonia supistava vaikutus on ohi. Ja jos asutte pääkaupunkiseudulla, kysy, voitteko mennä lastenklinikan labraan, niin labrahoitaja olisi lasten pieniin suoniin tottunut. Sinne ainakin voi mennä molemmat kädet emloitettuna.

Ja sano lapselle, että näyte otetaan joka tapauksessa, ja se sattuu enemmän, jos rimpuilee, mikä on täysin totta.

ÄLÄ sano, ettei satu, voi sattua kyllä enemmänkin kuin ihan vähän, ja emlakaan ei aina toimi 100% varmasti. Voit kyllä sanoa, että ei pitäisi sattua paljon, jos on emla. Osta emla voidemuodossa, laastari ei muotoudu kyynärpäähän kovin hyvin.

Oletko muuten varma, että se on kyynärtaivenäyte? Nykyään monet näytteet voidaan käsitellä lasten sormista otetuista pienen määrän näytteistä (tosin tämä toimii paremmin isoissa sairaaloissa, eikä koske kaikkia näytteitä)

Poika oli niin järkyttynyt kiroiluluvasta että ei huomannut koetta.

t. äiti, jonka lapsi köy usein verikokeissa, mutta ei tunnu helpottuvan. Mutta ed. keinoilla saat tilanteen hyväksi!