Työmatka 15 km, alkaisitko pyöräillä sitä tuosta vain olettaen että pyöräilykuntoa ei ole?

Vierailija kirjoitti:

En suosittele. Aivan karseeta on. Muutaman vuoden reippaasti työmatkapyöräilin 5km/sivu matkaa kesät talvet. Ei enää ikinä. Se kun on vastatuuli ja sataa silmiin ja ketjut lähtee. Kumi puhkesi useamman kerran hiehoitushiekasta.

Ai kauhee, tuuli ja satoi.

No jos kunto on huono niin aloita menemällä oda matkasta junalla. Ei tuo kyllä muuten ole mitenkään pitkä matka eikä tarvi olla missään huippukunnossa että tuon jaksaa suuntaansa polkea. Ja siinähän se kunto kasvaa niin että kohta menet jo koko matkan pyörällä ja saat päivässä yli tunnin liikuntaa.

Hommaisin sähköpyörän. 

15 km ei ole pyörällä matka eikä mikää. Jos on huono kunto niin ehkä Sähköpyörä,muutta työikäiselle/kykyiselle ei ole suuri saavutus polkea 15 km aamulla ja illalla.

Vierailija kirjoitti:

Hyvällä sähköpyörällä onnistuu heti joka päivä kevyesti ja kuormaa voi lisätä kun kunto paranee. Suurin hyöty sähköpyörästä on itselle kuitenkin ollut auton käyttämättömyydestä vapautuva raha kun kodin ja työpaikan välin sahaamiseen ei kulu polttoainetta lainkaan. Säästä maksaa sähköpyörän takaisin.

Käyn silti salilla edelleen mutta sähköpyörällä kuluu uskomattoman paljon kaloreita, kun ajan e-fatbikea pienimmällä avustuksella. 1 h 20 min kulutus noin 600 kilokaloria - luulin, että kuluis vähemmän.

Miten tuo kulutus on mitattu? Ei kuulosta uskottavalta. Tavallinen pyöräily kuluttaa jotain 200 kcal per puoli tuntia jos vauhti on 20-25 km/h (naisilla siis). Sähköpyörä avustaa vain tuonne 25 km/h, joten varsinainen pyöräilyvauhtisi jää väkisinkin alemmas. Itse kuljen puolentunnin työmatkaa sähköpyörällä, eikä mene edes 100 kcal (maastopyörä, ei fatbike, alin tai toiseksi alin avustustaso). Sykkeet jää kävelyäkin matalammille tasoille. En siis todellakaan kuvittele liikkuvani, kun sillä menen, mutta se onkin meille kakkosauto ei urheiluväline.

Aamulla väsyneenä en pystyisi, varsinkaan jos sataa ja tuulee. Muutenkin raskaasta päivästä tulisi entistä pidempi.

Siis menettekö töihin sitten ihan rähjäisenä? Jos vaikka tuulee ja sataa? Tai jos niin kuuma että tulee hiki?

Jos ei ole täysin rapakunnossa ja reitti on tasaista maastoa, 15 kilsaa ei ole edes pitkä matka pyörällä. Aloittaisin polkemalla matkan kolmena päivänä viikossa, siis joka toinen päivä, ja varaamalla sen verran reilusti aikaa työmatkaan, että voi polkea ilman kiirettä ja pitää vaikka taukoja jos siltä tuntuu. Muutamassa viikossa jo näkee jaksaako matkan polkea vaikka joka päivä. Asiaan vaikuttaa tietysti sekin, minkä verran liikkumista tulee työpäivän aikana.

Tapahtui aikana jolloin sähköpyöriä ei ollut vielä olemassakaan: Auto meni kesän alussa rikki.Työmatka 20km yhteen suuntaan. Julkisilla ei päässyt koska niitä ei ollut. Eikä myöskään kimppakyydin mahdollisuutta. Pakko päästä töihin. Ratkaisu: kaivoin varastosta äidin vanhan "mummopyörän" ja eikun pyöräillen töihin. Matkalla ylä- ja alamäkiä ja yksi ihan kauhea ylämäki,jyrkkä ja pitkä.

Se oli pakko taluttaa noin puolivälistä viimeistään (pyöräilyuran alussa siis) mutta sekin meni pyöräillen ylös asti jo toisella pyöräilyviikolla. Eli kunto kasvaa kohisemalla mitä enemmän pyöräilee.

Päivässä tuli pyöräilyä siis vähintään 40km mutta useimmiten enemmän kun vapaa-ajallakin pyörä oli ainoa keino päästä mihinkään. Joskus tuli pyöräiltyä jopa 70-100km/pvä. Eikä mitään vaihteita tai sähkömoottoreita ollut. Olinkin syksyllä todella kovassa kunnossa mutta kun talvi tuli oli pakko muuttaa poikaystävän luo asumaan toiselle puolen kuntaa koska sieltä suunnasta sain kimppakyydin töihin. Täällä on talvella niin paljon lunta (ja väliin pakkastakin) ettei talvipyöräily onnistu. Pyöräily oli ihanaa, alussa tuli perä kipeäksi ennenkuin tottui.

Nykyään on saatavilla geelipehmusteita satulaan, suosittelen ostamaan sellaisen. Ja kyllä, suosittelen lämpimästi pyöräilyä, pystyt siihen kyllä!

Säästö bussi- ja junalipuista on iso ja mikä merkitys hyvällä kunnolla onkaan omalle terveydelle!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En suosittele. Aivan karseeta on. Muutaman vuoden reippaasti työmatkapyöräilin 5km/sivu matkaa kesät talvet. Ei enää ikinä. Se kun on vastatuuli ja sataa silmiin ja ketjut lähtee. Kumi puhkesi useamman kerran hiehoitushiekasta.

Et oikeasti polkenut. Ensimmäinen asia minkä huomaa kun polkee aina säällä kuin säällä on se, ettei se oikeasti haittaa tuon taivaallista. Ja viiden kilometrin matkan taittaa kaupungissa pyörällä nopeammin kuin autolla.

Riippuu vähän kaupungista ja olosuhteista tuo nopeus. Käytettyyn aikaan voisi laskea myös pukeutumisen varsinkin huonommalla säällä. Pyörän kaivelu varastosta kun voi ottaa aikansa. Fillarille tarvitsee myös turvallisen paikan määränpäässä. Talvisaikaan onkin sitten mahdollisesti aura työntänyt lumet ajoradalla kevyen liikenteen väylällä ja siinähän nitkutat hangessa. Jos tuota kokonaisuutta vertaa siihen, että lähtee lämpimällä autolla kotiovelta ja hurauttaa työpaikan ovelle työkamppeet päällä valmiiksi.

Hankin itse sähköpyörän, työmatka noin 8 km suuntaansa. Kyllä silläkin sykkeen saa ylös kun pitää vauhtia yllä, eikä avustusta ole pakko pitää päällä jos haluaa ottaa treenin kannalta. Halutessaan voi sitten helpottaa nostamalla avustustasoa.

Mulla avustus yleensä keskitasolla, ja katoin nyt Polarista että yhtenä aamuna on ollut keskisyke 147, maksimi 170. Keskinopeus 22,5 km/h ja maksiminopeus 33 km/h. Poljen usein yli sen 25 km/h, eli avustus loppuu siinä kohtaa. Parit liikennevalot joissa joutuu usein pysähtymään.

Mutta helpottaa ylämäissä ja kovassa vastatuulessa, eikä ole ihan hikinen töihin mennessä (ei ole pakko käydä suihkussa työpaikalla).

Pyöräilen työmatkat ympäri vuoden, kelissä kuin kelissä.

Kannattaa Ap kysyä työpaikalta onko mahdollisuutta työsuhdepyörään?

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/462afe59-efa0-4421-b962-b82e71d4dabe

Työmatkani on 15km. Kun aloin pyöräillä sitä, otti ensin vähän lujille, mutta aika pian siihen tottui, kunto parani. Tärkeää on varata tarpeeksi aikaa, ettei ole kiireen tuntua.

Vierailija kirjoitti:

Siis menettekö töihin sitten ihan rähjäisenä? Jos vaikka tuulee ja sataa? Tai jos niin kuuma että tulee hiki?

Kesällä vuorotöissä voi joutua polkemaan keskellä ukkosmyrskyä. Fakta on että pyöräily ei pidemmän päälle ole vaihtoehto. Vähintään pitää joku kimppakyyti olla pelastamassa. Pahimmilla keleillä jotkut jää työpaikalle maleksimaan.

Vierailija kirjoitti:

Siis menettekö töihin sitten ihan rähjäisenä? Jos vaikka tuulee ja sataa? Tai jos niin kuuma että tulee hiki?

=========

Juu, olen varsin rähjäinen ja hikinen kun pääsen työpaikan pihalle.

Sitten käyn suihkussa, vaihdan jakkupuvun päälle ja korkkarit jalkaan, meikkaan naamani ja keitän kahvit ja avaan toimistoni. 

Tietysti tähän menee aikaa verrattuna omalla autolla ovelta ovelle, mutta eipähän tarvitse lähteä lenkille työpäivän jälkeen. Nyt etätyöaikana teen tämän 1-2 krt viikossa, aikaisemmin joka päivä.

Vierailija kirjoitti:

aloituksen jälkeen ei pariin päivään tee mieli istua eli jos aloitat valitse aloituspäiväksi perjantai[/quote

=========

Osta topatut pyöräilyhousut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En suosittele. Aivan karseeta on. Muutaman vuoden reippaasti työmatkapyöräilin 5km/sivu matkaa kesät talvet. Ei enää ikinä. Se kun on vastatuuli ja sataa silmiin ja ketjut lähtee. Kumi puhkesi useamman kerran hiehoitushiekasta.

Et oikeasti polkenut. Ensimmäinen asia minkä huomaa kun polkee aina säällä kuin säällä on se, ettei se oikeasti haittaa tuon taivaallista. Ja viiden kilometrin matkan taittaa kaupungissa pyörällä nopeammin kuin autolla.

Riippuu vähän kaupungista ja olosuhteista tuo nopeus. Käytettyyn aikaan voisi laskea myös pukeutumisen varsinkin huonommalla säällä. Pyörän kaivelu varastosta kun voi ottaa aikansa. Fillarille tarvitsee myös turvallisen paikan määränpäässä. Talvisaikaan onkin sitten mahdollisesti aura työntänyt lumet ajoradalla kevyen liikenteen väylällä ja siinähän nitkutat hangessa. Jos tuota kokonaisuutta vertaa siihen, että lähtee lämpimällä autolla kotiovelta ja hurauttaa työpaikan ovelle työkamppeet päällä valmiiksi.

Tuo on tosiaan hyvin tilannekohtaista. Vaihtoehtoisesti voit lähteä pyörällä suoraan lämpöisestä varastosta (jos joku päivittäin kulkee työmatkaa, tuskin se pyörä missään varaston perällä tavarakasan takana on) , matka on pyörätietä huomattavasti lyhyempi ja saat pyörän työpaikalla oven viereen.

Tai voit käydä laittamassa auton lämmitykseen, raaputat ikkunat jäästä, istut ruuhkassa, ja etsit määränpäässä epätoivoisesti parkkipaikkaa/ joudut jättämään auton pidemmän matkan päähän.

15 km on niin lyhyt matka, että jos sitä viikon työpäivät ajelee, niin kyllä alkaa seuraavalla viikolla sujua jo erittäin hyvin.

15 km! Niin lyhyt matka. Ja junassako vielä kuljettaa osa matkasta... Naurattaa.....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis menettekö töihin sitten ihan rähjäisenä? Jos vaikka tuulee ja sataa? Tai jos niin kuuma että tulee hiki?

=========

Juu, olen varsin rähjäinen ja hikinen kun pääsen työpaikan pihalle.

Sitten käyn suihkussa, vaihdan jakkupuvun päälle ja korkkarit jalkaan, meikkaan naamani ja keitän kahvit ja avaan toimistoni. 

Tietysti tähän menee aikaa verrattuna omalla autolla ovelta ovelle, mutta eipähän tarvitse lähteä lenkille työpäivän jälkeen. Nyt etätyöaikana teen tämän 1-2 krt viikossa, aikaisemmin joka päivä.

Meillä on ongelmana se, että ei ole paikkaa kuivattaa sateessa kastuneita vaatteita eikä myöskään kunnon pesutiloja. On ikävä laittaa ne märät vaatteet taas iltapäivällä päälle tai kuljettaa toiset mukana. Poljin äsken 5 km räntäsateessa. On se joillekin varmaan voimaannuttava kokemus mutta itse en saa siitä oikein mitään positiivista.

Jos on oikeasti rapakuntoinen ja edellisistä pyöräilystä on jo aikaa, niin kyllä tuo siinä tapauksessa kuulostaa aika hurjalta repäisyltä heti alkuun jos aikoo tahkota jatkossa vain pyörällä.

Mahdotonta se ei tietystikään ole. 

Yksi vaihtoehto voisi olla myös tämä:

onko mahdollisuutta säilyttää pyörää turvallisesti työpaikalla niin, että ajat joku aamu töihin ja tulet junalla takaisin, seuraavana aamuna menet junalla töihin ja tulet pyörällä takaisin jne? Ei todellakaan kannata alkaa huhkimaan liian paljon heti alussa tai se alun fyysinen väsähtäminen vie helposti motivaation. Ja kyllä, 30km päivässä voi olla ihan perusterveelle aikamoinen suoritus, jos ei ole sellaista aiemmin harrastanut. Kannattaa siis todellakin ottaa alku rauhallisesti ja vasta pikkuhiljaa lisätä päiviä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En suosittele. Aivan karseeta on. Muutaman vuoden reippaasti työmatkapyöräilin 5km/sivu matkaa kesät talvet. Ei enää ikinä. Se kun on vastatuuli ja sataa silmiin ja ketjut lähtee. Kumi puhkesi useamman kerran hiehoitushiekasta.

Et oikeasti polkenut. Ensimmäinen asia minkä huomaa kun polkee aina säällä kuin säällä on se, ettei se oikeasti haittaa tuon taivaallista. Ja viiden kilometrin matkan taittaa kaupungissa pyörällä nopeammin kuin autolla.

Riippuu vähän kaupungista ja olosuhteista tuo nopeus. Käytettyyn aikaan voisi laskea myös pukeutumisen varsinkin huonommalla säällä. Pyörän kaivelu varastosta kun voi ottaa aikansa. Fillarille tarvitsee myös turvallisen paikan määränpäässä. Talvisaikaan onkin sitten mahdollisesti aura työntänyt lumet ajoradalla kevyen liikenteen väylällä ja siinähän nitkutat hangessa. Jos tuota kokonaisuutta vertaa siihen, että lähtee lämpimällä autolla kotiovelta ja hurauttaa työpaikan ovelle työkamppeet päällä valmiiksi.

Tuo on tosiaan hyvin tilannekohtaista. Vaihtoehtoisesti voit lähteä pyörällä suoraan lämpöisestä varastosta (jos joku päivittäin kulkee työmatkaa, tuskin se pyörä missään varaston perällä tavarakasan takana on) , matka on pyörätietä huomattavasti lyhyempi ja saat pyörän työpaikalla oven viereen.

Tai voit käydä laittamassa auton lämmitykseen, raaputat ikkunat jäästä, istut ruuhkassa, ja etsit määränpäässä epätoivoisesti parkkipaikkaa/ joudut jättämään auton pidemmän matkan päähän.

Tai lähdet lämpimästä tallista ja ajat ilman ruuhkaakin ja pysäköit omalle paikalle. Täällä on niin erilaisissa oloissa asuvia ja pyöräileviä, että vertailu on hieman hankalaa.