Sinä, jolla on kolme lasta!
Kuinka kolmannen lapsen synnytys poikkesi muista synnytyksistäsi? Kestikö lyhyemmän aikaa ja onko muutoksia lantionpohjassa, emättimessä? Miten keho palautui ja minkä ikäinen olit synnyttäessäsi kolmannen lapsesi. Meillä kolmonen toiveissa mutta palautuminen synnytyksestä ja raskaudesta arveluttaa. Aina sanotaan että toinen lapsi olisi kookkaampi kuin ensimmäinen, koska ensimmäisessä raskaudessa kohtu venyy eikä ihan entiselleen koskaan palaudu joten uudelle vauvalle on enemmän tilaa kasvaa siellä. Onko mahdollista tuon teorian mukaan että kolmas vauva on se kookkain kaikista? Itselläni siis ikää 35v ja kaksi lasta on alle kouluikäisiä.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Näiden kysymysten perusteella voin sanoa, että olisi kannattanut jättää nuo kaksikin tekemättä.
Toinen lapseni painoi syntyessään 4.8kg ja aiheutti repeytymiä sekä verenvuoto suhteellisen runsasta, myös vatsalihasten erkaumaa ylävatsan alueella joten saan kai ihan syystäkin pohtia miten kolmas synnytys vaikuttaisi. Ja tuota teroriaa pohjaten olisi siis mahdollista että kolmas voisi painaa jopa 5 kiloa? Saa kai täällä pohtia. Ap
Minulla ensimmäinen lapsi oli kookkainen, keskimmäinen oli pienin, ja kolmas oli näiden kahden väliltä.
Esikoisen synnyksessä tuli suurimmat vauriot, keskimmäisen synnytyksessä muutama tikki, kolmannen synnytys meni ilman vaurioita (ei yhtään tikkkejä).
Olin 31 vuotias, kun kolmas syntyi.
Esikoisen synnytys oli kaikista hitain, keskimmäisen synnytys kaikista nopein ja kolmannen synnytys siltä väliltä.
Ei kolmatta lasta kannata synnytyksen takia jättää hankkimatta.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ensimmäinen lapsi oli kookkainen, keskimmäinen oli pienin, ja kolmas oli näiden kahden väliltä.
Esikoisen synnyksessä tuli suurimmat vauriot, keskimmäisen synnytyksessä muutama tikki, kolmannen synnytys meni ilman vaurioita (ei yhtään tikkkejä).
Olin 31 vuotias, kun kolmas syntyi.
Esikoisen synnytys oli kaikista hitain, keskimmäisen synnytys kaikista nopein ja kolmannen synnytys siltä väliltä.
Ei kolmatta lasta kannata synnytyksen takia jättää hankkimatta.
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Ap
Olin 35v ja kolmas synnytys oli helpoin. Kesti vähemmän aikaa niin ei ollut niin kuitti sen jälkeen. Mutta kropan palautuminen hidasta verrattuna siihen kun kaksi edellistä synnytin (25v ja 30v). Kolmas lapsi on ollut kuin aurinkoni koko ikänsä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ensimmäinen lapsi oli kookkainen, keskimmäinen oli pienin, ja kolmas oli näiden kahden väliltä.
Esikoisen synnyksessä tuli suurimmat vauriot, keskimmäisen synnytyksessä muutama tikki, kolmannen synnytys meni ilman vaurioita (ei yhtään tikkkejä).
Olin 31 vuotias, kun kolmas syntyi.
Esikoisen synnytys oli kaikista hitain, keskimmäisen synnytys kaikista nopein ja kolmannen synnytys siltä väliltä.
Ei kolmatta lasta kannata synnytyksen takia jättää hankkimatta.
Ai niitä hankitaan.
Vierailija kirjoitti:
Näiden kysymysten perusteella voin sanoa, että olisi kannattanut jättää nuo kaksikin tekemättä.
Miksi aina pitää ittuilla.
Kolmas lapsi oli suurin, paino 3190g, synnytys oli nopea ja kerrottiinkin, että jos vielä neljännen hankin niin pitäisi lähteä sairaalaan tosi ajoissa. Tämä lapsi syntyi niin nopeasti, että en ehtinyt saada mitään puudutuksia. Helppo synnytys, helppo raskaus, helppo palautuminen 39v iässä
Veljelläni on kolme tytärtä. - Vanhin heistä on kookkain keskimmäinen fyysisesti kaikkein pienin. Nuorimmalla ja vanhimmalla on ikäeroa vajaa kuusi vuotta. Vanhin nyt 18 vuotias, nuorin 12 vuotias, heidän välissä syntynyt pian 15 vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ensimmäinen lapsi oli kookkainen, keskimmäinen oli pienin, ja kolmas oli näiden kahden väliltä.
Esikoisen synnyksessä tuli suurimmat vauriot, keskimmäisen synnytyksessä muutama tikki, kolmannen synnytys meni ilman vaurioita (ei yhtään tikkkejä).
Olin 31 vuotias, kun kolmas syntyi.
Esikoisen synnytys oli kaikista hitain, keskimmäisen synnytys kaikista nopein ja kolmannen synnytys siltä väliltä.
Ei kolmatta lasta kannata synnytyksen takia jättää hankkimatta.
Ai niitä hankitaan.
Kyllä, jotkut hankkivat lapsia. Minäkin tulin aina heti raskaaksi kun lasta yritimme, yksi meni kesken. Se on ikävää, että kaikille se ei ole näin helppoa, mutta joillekin on, enkä suostu potemaan siitä huonoa omaatuntoa. Ei tässä elämässä muutenkaan niitä kortteja ole tasaisesti jaettu, itsekin voisin antaa 2 sairautta pois, mutta kukahan ne huolisi?
-eri
Vierailija kirjoitti:
Veljelläni on kolme tytärtä. - Vanhin heistä on kookkain keskimmäinen fyysisesti kaikkein pienin. Nuorimmalla ja vanhimmalla on ikäeroa vajaa kuusi vuotta. Vanhin nyt 18 vuotias, nuorin 12 vuotias, heidän välissä syntynyt pian 15 vuotias.
Niin ja piti sanomani,vielä, että koko erot olivat myös syntyhetkellä; vanhin oli kookkain....
Kolmas synnytys oli lähes identtinen toiseen verrattuna, lähti käyntiin ja eteni samalla tavalla. Erona oli, että osasin ennakoida ja lähteä sairaalaan ajoissa. Tämä siksi, että toisen kohdalla odotin ohjeen mukaan kotona ja sairaalaan menin vasta kun en kotona pärjännyt. Synnytys etenikin vauhdilla eikä kivunlievitystä ehditty antamaan. Kolmannen kohdalla ehdittiin rauhassa sairaalaan, mutta kivunlievitystä ei taaskaan ehditty antamaan nopeasti edenneen avautumisvaiheen vuoksi. Meillä esikoinen oli pienin ja kolmas suurin, mutta repeämiä tuli vain ensimmäisestä, vaikka toinen ja kolmas olivat reippaasti suurempia (alle 3,5-kiloisia kuitenkin). Olin kolmannen syntyessä 32-vuotias. Palautuminen tapahtui yhtä nopeasti kuin aiemminkin, varmaan sen vuoksi, ettei vaurioita tullut.
3. oli pienin kaikista, ja syntyi kuitenkin viikolla 39, jolloin sikiö on vielä suurempi kuin myöhmmin (kaksi edellistä syntyi 42+0 ja 41+5). Meillä 2. oli suurin 4430g, kun kuopus oli 4050g.
Älä herkuttele ja vältä varsinkin limsaa niin sikiö ei kasva isoksi.
Minulla neljäs lapsi oli pienin, joten esittämäsi teoria ei pidä paikkaansa.
Kaikki kolme ovat menneet yliaikaiseksi, käynnistetty ja noin 49cm ja 3900g ollut mitat, 1poika, 2 tyttöä, -06, -13 ja -17 syntyneet.
Raskaus on sujunut aina suurinpiirtein samaa kaavaa, aluksi pahoinvointia, sen jälkeen ei mitään erityistä huolta mistään, sokerit yms. aina ok, itselleni painoa tullut aina +10kg.
Minulla toinen ja kolmas lapsi olivat 4-kiloisia, ensimmäinen hieman pienempi. Kaikki syntyivät melko helposti muutamassa tunnissa, eikä toipumisessakaan ollut kummempia ongelmia.
Kannattaa ne muut asiat laittaa etusijalle kuin oma kroppa. Millainen talous teillä on? Onko lapsilla sama isä? Millainen parisuhde? Onko auto ja asunto sopivan kokoiset? Onko oma vointi millainen? Onko tukiverkostoa? vauva voi olla ns. helppo tai sitten kaikkea muuta, sitä ei voi mitenkään ennustaa. Millainen suhde nykyisillä lapsilla on toisiinsa ja vanhempiinsa? Pitää myös ymmärtää että uus vauva vaikuttaa siihen miten nykyiset lapset kokevat kuuluvansa perheeseen....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näiden kysymysten perusteella voin sanoa, että olisi kannattanut jättää nuo kaksikin tekemättä.
Toinen lapseni painoi syntyessään 4.8kg ja aiheutti repeytymiä sekä verenvuoto suhteellisen runsasta, myös vatsalihasten erkaumaa ylävatsan alueella joten saan kai ihan syystäkin pohtia miten kolmas synnytys vaikuttaisi. Ja tuota teroriaa pohjaten olisi siis mahdollista että kolmas voisi painaa jopa 5 kiloa? Saa kai täällä pohtia. Ap
Omasta kokemuksesta hyvin samanlainen oli toinen ja kolmas synnytys.
Kaikki kolme n 4 kg, ekat kaksi piti käynnistää, kolmas tuli niin nopeasti että just kerkesin sairaalan ovesta sisään. Kahden jälkeen kuntouduin hyvin, kolmannen jälkeen kaikki mahd vaivat, pissankarkailu, iskias, vatsalihakset sun muut ihan paskana.
Kolme lasta, keskimmäinen oli isoin. Keskimmäisen synnytys oli vaikein, supistukset meinasivat loppua ennen aikojaan. Esikoinen ja kuopus suunnilleen samankokoisia, hyvin samantyyppiset, nopeat ja sujuvat synnytykset.
Toipumisajat suunnilleen samanlaiset, vaikka ensimmäisen ja viimeisen synnytyksen välillä oli aikaa 10 vuotta ja viimeisen syntyessä olin itse jo 40 v.
Näiden kysymysten perusteella voin sanoa, että olisi kannattanut jättää nuo kaksikin tekemättä.