Miksi lähihoitajan koulutus kestää 3v mutta ei saa edes tippaa laittaa?
Ihmetyttää että mitä siellä koulussa tehdään tämä koko aika?
Kommentit (54)
Riippuu ilmeisesti koulusta opetetaanko tuo. Kyllä tipan saa laittaa myös lähihoitaja joissakin paikoissa.
Oppismpa ede Suome keelen kolmesa vuodesa. Perukoulusta paasin läpi.
Ambulanssissa lähihoitaja avaa suoniyhteyden valmiiksi ja vieläpä liikkuvassa autossa. Laittaapa joskus samalla reissulla sairaalassa toiselle potilaallekin tipan, kun sh ei ole onnistunut. Joten kyllä lähihoitaja joissakin tapauksissa saa tipan laittaa, mutta ei lääkettä sisältävää liuosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eipä sitä merkonomikoulussakaan opeteta samoja asioita kuin tradenomikoulutuksessa.
Eikö?
Molemmat opintopolut läpi tallanneena voin kertoa, että kirjanpitoa ainakin tavattiin samoista kirjoista.
Tuntuu uskomattoman pitkältä opiskeluajalta, kun ottaa huomioon mitä lopputulos on käytännössä.
Lähihoitajan koulutus kestää 3 vuotta, jos tulee peruskoulusta suoraan, jos alla lukio ymd kestää 2 vuotta. 3 vuotisessa koulutuksessa on myös ns yleissivistäviä aineita, kuten matematiikkaa, kieliä tms.
Sairaanhoitajan koulutus kestää 3.5 vuotta, eli on laajempi.
Tipan laitto tarkoittaa sitä, että on oikeus antaa i.v lääkkeitä, ja tämän oikeuden sairaanhoitajatkin saavat vain lisäkoulutuksella ja erikoisluvalla.
Vierailija kirjoitti:
Ambulanssissa lähihoitaja avaa suoniyhteyden valmiiksi ja vieläpä liikkuvassa autossa. Laittaapa joskus samalla reissulla sairaalassa toiselle potilaallekin tipan, kun sh ei ole onnistunut. Joten kyllä lähihoitaja joissakin tapauksissa saa tipan laittaa, mutta ei lääkettä sisältävää liuosta.
I. V luvat eivät kuulu perustason ensihoidon luoiin. Joillekin annetaan erikoisluvalla, mutta edellyttää koulutusta ja sh- piirin erikoislupaa. Pitää myös osata sitten toimia, jos antaa lääkettä I. V ja jotain tapahtuu. Vastuu kulkee aina näiden oikeuksien mukana.
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku vastata kysymykseen, muakin kiinnostaa. Tekis mieli hakea opiskelemaan lähäriksi, kertokaa muutakin!
Miksi siellä pitäisi juuri tuota opettaa? Onhan tuplasti pidempiäkin koulutuksia joissa ei opi laittamaan tippaa. Ei ole lähihoitajan osaamisaluetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisitko sinä ap, että joku jolle laskimon ja valtimon ero voi olla hepreaa laittaisi sinulle suoniyhteyden ja ehkä vielä jotain lääkettä sitä kautta sinuun?
Onko tää nyt sitä nokkimista, mikä sanelee kanalauman arvokkaimman? Pitääkö ne puheeet paikkaansa, että terveydenhoitoalalla on tarkka arvojärjestys, ja lähihoitajat on hoitajista alimmaisina. Eli ei minkään arvoisia. Toteutuuko se käytännössä? Tämäkin vastaus ei vastannut kysymykseen ollenkaan, vaan halusi vain haukkua lähihoitajia. Tätäkö se on sitten työelämässä? Aikusten kesken?
Olen eri, mutta jos koko alkuperäinen kysymys on aivan absurdi ja lapsellusesti esitetty niin mitä odotit?
Eli ei tässä ole kysymys siitä että "opitaan laittamaan tippa" vaan pitää tietää mitä tekee ja milloin ja ihmisen fysiologiaa ja anatomiaa jne jne.
Miksi, edelleen, lähihoitajien pitäisi opetella kyseinen asia?
Vierailija kirjoitti:
Termi LÄHIhoitaja antaisi kuvitelman että henkilö tekee työtä lähellä potilasta. Edelleen mietin eikö kolmessa vuodessa opi laittamaan tippaa, kun sairaanhoitaja oppii vain vuoden kauemmin kestävässä koulutuksessaan.
Mitäs jos tutustuisit tutkintovaatimuksiin niin ei tarvitsisi ihmetellä. Eri ammatti.
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku vastata kysymykseen, muakin kiinnostaa. Tekis mieli hakea opiskelemaan lähäriksi, kertokaa muutakin!
Sinulle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jossa sovitaan siitä, miten hankit tarvittavan osaamisen erilaisissa oppimisympäristöissä ja millaista ohjausta ja tukea tarvitset. Opintojen kesto on yksilöllinen, 1–3 vuotta. Koulutuksia toteutetaan päivä- ja iltaopetuksena.
https://www.seurakuntaopisto.fi/koulutustarjonta/ammatilliset-perustutk…
Mun pari sukulaista opiskeli lähäriksi eikä niitten opinnot kestäneet kuin reilun vuoden. Saivat vielä opiskeluajalta palkkaa (en muista minkäsuuruista). En muista valitettavasti sitäkään, kuka koulutuksen järjesti. En ole yhdenkään lähihoitajan kuullut opiskelleen 3 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän joka alalla ole tehtävät jaettu tietyille tekijöille. Tipan laittaminen ei kuulu lähihoitajalle, lääkkeiden määrääminen ei kuulu sairaanhoitajille. Todennäköisesti hoitajat kuitenkin osaisivat hoitaa kaikki edellämainitut, tasosta viis.
Eivät muuten osaisi. Eivätkä osaa.
On aivan eri asia olla sairaanhoitajana jollakin terveyskeskuksen vanhusten kroonikko-osastolla.
Kuin olla sairaanhoitaja ensiapuosastolla, leikkausalissa ja teho-osastolla.
Tai vaikka kirurgisellakin osastolla.
Nykyään ei ole juurikaan tk:n kroonikko-osastoja, vaan terveyskeskussairaalat tai -vuodeosastot ovat normaaleja akuutteja sairaalaosastoja jossa pitää hallita hyvinkin monipuolisesti asioita koska potilaita on monelta erikoisalalta . Olen sh ja työskennellyt sekä keskussairaaloissa että tk-sairaaloissa. Kirran osasto voi myös olla vuodeosasto.
Nyt sitä Syke-sarjan katsomista vähemmälle;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisitko sinä ap, että joku jolle laskimon ja valtimon ero voi olla hepreaa laittaisi sinulle suoniyhteyden ja ehkä vielä jotain lääkettä sitä kautta sinuun?
Onko tää nyt sitä nokkimista, mikä sanelee kanalauman arvokkaimman? Pitääkö ne puheeet paikkaansa, että terveydenhoitoalalla on tarkka arvojärjestys, ja lähihoitajat on hoitajista alimmaisina. Eli ei minkään arvoisia. Toteutuuko se käytännössä? Tämäkin vastaus ei vastannut kysymykseen ollenkaan, vaan halusi vain haukkua lähihoitajia. Tätäkö se on sitten työelämässä? Aikusten kesken?
Itse koen sairaanhoitajana, että lähihoitajat vähättelee meitä. Sairaanhoitajat ei kuulemma tee mitään. Joopa joo. Meille kuuluu se sama perushoitotyö ja lisäksi paljon muuta paikassa, jossa työskentelen. Lähihoitajat pitää kaikki tauot ja ylikin. Itsellä jää usein tauot välistä.
Nimenomaan. Pitäisi tehdä kaikkien muidenkin hommat ja siinä sivussa päälle omansa.
Vierailija kirjoitti:
No eipä sitä merkonomikoulussakaan opeteta samoja asioita kuin tradenomikoulutuksessa.
Kuulispa joskus tämän saman tradenomin suusta kun verrataan ekonomien koulutukseen:).
Jos menet suoraan peruskoulun penkiltä, lähärikoulu kestää kolme vuotta. Silloin opiskellaan myös yleisiä aineita, kuten matematiikkaa, kieliä, äidinkieltä ja yhteiskunnallisia aineita. Jos olet alaa vaihtava aikuisopiskelija, jolla on jo joku tutkinto pohjalla, pelkkä lukiokin, lyhentää huomattavasti opiskeluaikaa. Tosiaan, HOKS laaditaan jokaiselle, ja voi jopa vuodessa valmistua.
Lähihoitaja voi työskennellä muuallakin kuin sairaalassa. Lasten kanssa päivähoidossa, vammaisten tai vanhusten kanssa, mielenterveyspuolella jne. Ei siinä kolmessa vuodessa ehdi kaikkea opettelemaan. Eikä koulutus tähtää pelkästään sairaalatyöhön. Lähihoitajien työkenttä on niin laaja, että kaikista alueista ehtii koulussa oppimaan vain pintaraapaisun verran.
Olen lähihoitaja, sittemmin kouluttautunut uudestaan korkeakoulussa.
Miksi pitäisi tuhlata alati pieneneviä opetusresursseja sellaiseen, jota lähihoitaja ei työssään tarvitse?
Tipanlaittajia riittää, vaikkei lh sitä tee. Erikoissairaanhoidossa ja vuodeosastoilla riittää sairaanhoitajia niin että tippa saadaan kyllä laitetuksi.
Hoitokodeissa, joissa valtaosa lähihoitajia, taas ei taideta iv-hoitoa toteuttaa, kuin ehkä kotisairaalan toimesta poikkeustapauksissa, jolloin sh tulee ja hoitaa.
Lähihoitajan tutkinto on laaja, se osuus, joka tähtää työllistymiseen sairaalaympäristöön, on vain pieni osa kokonaisuutta. Yhtään en äitinä väheksyisi tyttäreni Smurffin piirtelyä ja kanelin haistelua, osaaminen ja opiskelu joka tähtää lasten/päihde/mielenterveys/jne puolelle on ihan varmasti tärkeämpää, kuin keskittyä opinnoissa johonkin joka ei tulevaan työhön kuulu.
Jos lähihoitajalla vahvistuu opiskelujen aikana halu suuntautua nimenomaan sinne sairaalamaailmaan, väylä sh opintoihin on valittavissa.
T. Sh
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu uskomattoman pitkältä opiskeluajalta, kun ottaa huomioon mitä lopputulos on käytännössä.
Mutta ovat hyvin nuoria , jos lähtevät koulutukseen suoraan peruskoulusta. Tarvitsevat kyllä kovasti niitä yleissivistäviä opintoja.
Kaikkihan koulut kestävät poliittisista syistä johtuen tuon 3v.
Kyllähän nyt amiksen perusalat, kuten suurtalouskokki ja lattiapinnoittajan perushommat oppii alle 3 vuodessa.
Totta kai on osasto kohtaisia eroja. Mutta jos nyt keskitytään vain siihen perushuttuun, mitä AP ihmettelikin.