Lue keskustelun säännöt.
Ulkomailla asuminen ja lapsen hankkiminen (stressaan kohta itseni hengilta!)
05.05.2021 |
Minun on nyt yksinkertaisesti vain pakko purkaa mieltani jonnekin omalla aidinkielellani.
Asun ulkomailla. Muutin tanne ensin opintojen vuoksi ja lopulta loysin taalta alani toita. Kaikki sukulaiseni asuvat Suomessa. Olen ollut nyt muutaman vuoden parisuhteessa mieheni kanssa.Miehelleni on tullut viime aikoina hirvittava vauvakuume.
Mina kayn kokopaivatyossa. Palkkani ei ole kovin iso, mutta kuitenkin sellainen etta silla tulee ihan OK:sti toimeen, jos ei torsaile. Mieheni ei tee talla hetkella toita lukuun ottamatta satunnaisia keikkoja. Lisaksi hanella on eras projekti jonka parissa han tyoskentelee, mutta se ei ainakaan toistaiseksi tuota mitaan.
Mies on perinyt melko varakkaan vanhempansa ja elaa talla hetkella perimillaan rahoilla ja asumme niin ikaan hanen perintoasunnossa. Han ei ole miljonaari, vaan summa on sellainen jolla tulisi toimeen ehka muutaman vuoden siten, etta kaytossa on ihan OK vuosipalkan verran rahaa. (Havainnollistaakseni tata voisin sanoa, etta tilanne vastaa sita jos joku suomalainen saisi perinnon joka olisi verojen jalkeen vaikka 100.000 euroa). Meilla on taysin erilliset taloudet.
Tassa maassa on aika paljon kotiaiteja. Paivahoito on niin kallista, etta on paljon keskituloisia joilla ei ole varaa laittaa lastaan paivakotiin viitena paivana viikossa. Yhteiskunta tukee perheita hyvin niukasti. On hyvin yleista, etta aidit joko jaavat moneksi vuodeksi kotiin lasten kanssa, tai sitten he palaavat toihin osa-aikaisesti jos se sopii tyonantajalle. Kotona saa lain mukaan olla korkeintaan vuoden, ja hoitovapaan jatkuttua taman pidempaan tyonantajalla on oikeus paattaa tyosuhde Aitiyspaivaraha on mitattoman pieni.
Mieheni on sanonut, etta hanen mielestaan lasta pitaa hoitaa kotona vahintaan kaksivuotiaaksi asti. Kuitenkaan minulla ei ole sellaisia saastoja joilla parjaisin kotona. Olin ennen nykyista tyosuhdettani useamman vuoden tyopaikoissa joissa palkka oli niin pieni, etta silla tuli juuri ja juuri toimeen (olen ollut nykyisessa tyossani reilusti alle vuoden ja asunut mieheni kanssa yhdessa noin vuoden). Mies on kuitenkin sita mielta, etta han ei minua elata, ei edes siina tapauksessa, etta olisin kotona lapsemme kanssa. Mies on jopa kysynyt enko voisi saada vanhemmiltani rahaa. Hanella on useita ystavia varakkaista suvuista. Omat vanhempani ovat kuitenkin keskiluokkaisia suomalaisia elakelaisia. He eivat ui rahassa, eika heilla olisi muutenkaan mitaan velvollisuutta kustantaa aikuisen tyttarensa perhe-elamaa.
Miehen tulkinta asioista tuntuu nykyisellaan olevan se, etta jos mina olen kotona lapsen kanssa, han voi elaa aivan samalla tavalla kuin aina ennenkin. Sanoin miehelle, etta jos olen vuoden kotona, voisiko han jaada sen jalkeen vuodeksi kotiin. Mies kuitenkin tulkitsee asian niin, etta jos mina olen kotona samaan aikaan kun han tyoskentelee projektinsa kanssa kotona (palkatta) niin hankin on tavallaan kotona, eli en voi sanoa, etta vuoden jalkeen on hanen vuoronsa olla kotona, koska han on jo ollut. En voisi kysya apua isovanhemmiltakaan tassa tapauksessa, kun he eivat asu samassa maassa.
Mina pelkaan, etta romahdan taloudellisesti taydellisesti jos saan lapsen, ja pelkaan etten enaa tyollistyisi omalle alalleni. Suomeen paluukin on valahdellyt mielessa, mutta alani tyotilanne on Suomessa kehno, ja siella tunnetusti arvostetaan huonosti ulkomailla hankittua osaamista.
Olen kuitenkin jo sen ikainen, etta jotain paatoksia on pakko tehda. Miehella on niin alyton hoppu asialle, etta han ei tahdo suostua siihen, etta elettaisiin esim. vuosi ja saastettaisiin rahaa. Pelkaan myos sita, etta jaisin tahtomattani yksin, ja elamastani tulisi ian karttuessa rakkaudetonta ja sisallotonta.
Olen tasta niin stressaantunut, etta asian ajatteleminen saa minut lahes hysterian partaalle. Kommentit ja nakokulmat olisivat siis tervetulleita.
Kommentit (42)
Ei noin pitkää ja psykedeelistä sepustusta jaksa lukea. Jätä se sika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uusi provokulma ja -taktiikka, ulkomailla asuminen ja ääkköset pois tekstistä. Nice.
Kuulostaa huonolta tuo, että hän ei olisi valmis elättämään sinua, kun hoidat yhteistä lastanne kotona.
En tekisi hänen kanssaan lasta.
Tiedän, että helppo sanoa, mutta tuo tunne on päällimmäisenä.
Ihanan jännä ja alistava mies. Näihin suomitytöt retkahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmaan on kaksi yksinkertaista ratkaisua ja molemmat alkavat e-kirjaimella.
Ap, olet totaalisen sekaisin.
Mene lääkäriin.
Keksit aivan mielikuvituksellisia juttujja sairaassa päässäsi.
Olet tunnettu provoilija palstalla, mutta juttusi muuttuvat koko ajan oudoimmiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitään stressattavaa. Tuollaisen kultakimpaleen kanssa ei kannata perhettä perustaa. Jos toinen on lapsen kanssa kotona, niin toinen elättää, kun kerran yhteiskunta ei moiseen ota taloudellisesti osaa.
Kuinka usein miehesi pieksee sinut keskimäärin kuussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Olen tasta niin stressaantunut, etta asian ajatteleminen saa minut lahes hysterian partaalle. Kommentit ja nakokulmat olisivat siis tervetulleita."
Tuo lopetustyyli on sun tavaramerkki ja erehtymätön tunniste. Aina sama sapluuna, ihan helvetin tylsä. Et ole lahjakas.
Tollasen sian kanssa jättäisin lapset tekemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MIKSI se lapsi pitäisi saada tuohon tilanteeseen? Ja onko mietitty yhtään kauemmaksi: miten homma toimisi 2-3 kolmen lapsen kanssa? Mä vaan kysyn.
Älä missään nimessä tee lasta sen kanssa. Varmaan provo, mutta helvetin tyhmä olet, jos sen virheen teet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa muuta sanoa, kuin että ei kuulosta hyvältä. Itse en yrittäisi tehdä lasta tuohon tilanteeseen.
Ja kyllä minä jaksoin lukea koko tekstin.
Muista myös, että eron sattuessa olet kahlittu asumaan lapsen kanssa siellä, missä nyt asutte. (Ellei miehesi päästä lasta muualle.)
Oho, tulipas kolmosia. Joka tapauksessa: 2-3 lapsen kanssa.
Miksi haluaisit lapsen tuollaisen kanssa? Jopa sinun tilanteessasi olisi paljon parempi tehdä lapsi vaikka yksin kuin tuon kanssa. Hän siis haluaa lapsen nopeasti. Mutta sinä saat sekä maksaa viulut että järjestää lapsen hoidon?! Mitä ihmeen järkeä tuossa on lapsen tai sinun kannaltasi?
Sano sille etta teet lapsen mutta se maksaa 100,000 euroa ja lapsen elatusmaksut koska se on myos hanen lapsensa.
Haluan kaikella rakkaudella kertoa, mitä tuo tekstisi heratti minussa. Luin sen kokonaan. Olen muuten itsekin ulkomailla, kaukana Suomesta.
Olen hyvin ihmeissani, etta elat miehen kanssa elaen erillisissa talouksissa, varsinkin kun uskon etta miehesi ei ole suomalainen, siksi sita suuremmalla syylla.
Muualla maailmassa miehella on kunnia-asia kokea maskuliinisuutta pitamalla huolta kumppanistaan.
Ja varsinkin tilanteessa jossa hanella on hyvat taloudellisest mahdollisuudet siihen talla hetkella.
Ymmartaisin jollain lailla jos olisitte suomalainen nuori opinto- ja asuntovelkainen pari stadissa ja molemmat olisivat toissa ja jakaisitte kulunne, mutta en valitettavasti voi ymmartaa miksi annat miehen kayttaa hyvaksi hyvantahtoisuuttasi, jossa sina raadat pitkat paivat ja hanella on mahdollisuus satunnaiseen keikkailuun. Siis sinun selkanahastasi.
Ja viela haluaa lapsen, ja sina hoitaisit ja elattaisit kaikki, varsinkin kun hanen perintonsa olisi kaytetty.
Arvelen etta ainoastaan suomalaiset naiset suostuvat tallaiseen epakunnioittavaan kaytokseen miehen taholta, ei taida - korjatkaa jos olen vaarassa - muut kuin suomalaiset naiset (jotkut) hyvaksya sen ettei mies huolehdi yhteisista kuluista jne.
Huolesi on aiheellinen, syvalla sisimmassasi olet tietoinen ettei mies valita. Jos han todella valittaisi sinusta, han olisi antelias ja huolehtivainen.
Testaa: aseta uudet ehdot... ja naet miten reagoi. Mutta varaudu siihen etta han nayttaa ovea.
Olen pahoillani. Olet varmaan viela nuori, maailmassa on miehia jotka rakastavat ja valittavat, ja nayttavat sen myos teoin.
TLDR