Lue keskustelun säännöt.
Ensi syksynä ekaluokka: 35% tulee jo valmiiksi tuenpäätöksen kanssa
05.05.2021 |
Aloitan ensi syksynä uuden ekaluokan opettajana. Tiedonsiirrot on nyt tehty ja niiden perusteella 20 oppilaan luokalleni tulee 7 lasta, jolla on jo eskarista tullessaan joko tehostetun (5) tai erityisen tuen (2) päätös. Mukana on yksi, jolla on pidennetty oppivelvollisuus, siksi luokkakoko on noinkin pieni.
Näillä tuen päätöksen saaneilla on eriasteisia kielellisiä vaikeuksia (mm. useita äännepuutoksia ja kieliopillisia puutoksia puheessa, kirjainten ja äänteiden nimeämisen ja tunnistamisen pulmaa, käsitteiden mm. huominen/eilinen ymmärtämättömyyttä, ohjeiden ymmärtämisen haastetta), tunne-elämän pulmaa (empatiakyvyttömyyttä, väkivaltaisuutta, pettymyksensietokyvyn puutetta, manipulointia, auktoriteetin vastustusta, itsetunnon ongelmia) sekä tarkkaavuuden pulmaa (impulsiivisuutta, motorista levottomuutta, lyhytjännitteisyyttä, omiin ajatuksiin vaipumista).
Lisäksi ryhmään tulee 2-3 sellaista oppilasta, joilla ennakkotietojen perusteella voisi jo hyvinkin olla tehostetun tuen päätös (mm. kielellisiä vaikeuksia, tunne-elämän ongelmia, keskittymisen ja tarkkaavuuden pulmaa). Heissä on sellaisia, joiden kohdalla kodit ovat jarruttaneet tukitoimia, siksi asiat eivät ole edenneet.
Tilanne on siis se, että luokalla enää puolet on ns. tavallisia oppilaita, lopuilla on eriasteisia haasteita. Ohjaajan resurssia tulen saamaan ehkä 3-5h viikossa ja erityisopetuksen tukea suunnilleen saman verran, muutoin olen porukan kanssa yksin.
Huh huh.
Kommentit (23)
Niinpä. Kohta tosiaan loppuu pätevät opet Suomen maasta. Lastentarhanopettajissahan tämä näkyi jo 10 vuotta sitten ja sairaanhoitajilla lähtö on käynnissä nyt. HUS on mm. sulkenut leikkaussaleja henkilöstövajeen vuoksi. Lastensuojelusossujen joukkoirtisanoutuminen nähtiin Vantaalla jo vuosia sitten. Terveyskeskuksiin ei ole saatu palkattua lääkäreitä koko 2000-luvun ajan. Ei myöskään koululääkäreitä eikä koulupsykologeja.
Ongelman ratkaisu ei todellakaan ole houkutella kehitysmaista lisää hyysättäviä, vaan vaatia ihmisiä ottamaan vastuuta itsestään, kasvattamaan lapsia ja kunnioittamaan muita ihmisiä. Oli ihan järkyttävää lukea uutista koronarokotusajanvarauksen henkilökunnan huorittelusta, pitäisi olla ihan selvää, että rokotusaikaa ei tipu, jos ei osaa käyttäytyä.
Hyvinvointivaltio koostuu meistä suomalaisista ja meidän yhteisestä työstä. Tämä ajattelu, että mitä enemmän p*rseilee niin sitä enemmän paapotaan johtaa vain suurempaan joukkoon syrjäytyviä ja koko systeemiin romahtamiseen. Esim. jos ei osaa olla luokassa ihmisiksi, niin potkua vaan persauksille. Todennäköisesti käytös muuttui nopeastikin asialliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalla tapahtuu kasvua kesän aikana ja saattaa olla, että suinkaan kaikki eivät jää tuentarpeisiksi. Eri toimipisteissä tehdään vähän eri perustein päätöksiä, toiset tekevät niitä herkemmin. En yritä tällä kommentilla vähätellä tulevan luokkasi haasteita (voi myös olla niin, että kaikki nuo todella tarvitsevat tukensa ja tulee vielä muutama päälle), vaan enemmänkin rohkaista kohtaamaan syksy avoimin mielin.
Itse unohdan ensimmäisiksi viikoiksi tukipaperit siinä määrin kuin se on mahdollista ja kohtaan kaikki oppilaat samalla viivalla. Tämä erityisesti niiden kohdalla, joilla on paperit käytökseen liittyvän haasteen takia - heille täytyy antaa mahdollisuus osoittaa pystyvänsä samaan kuin muutkin.
Kesä on todellakin monella huiman kasvun aikaa. Osan kohdalla haasteet varmasti helpottuvat ajan kanssa muutenkin, ekaluokan keväällä ollaan jo paljon nohevampia monessa suhteessa. :) Kokemus on kuitenkin osoittanut, ettei tukipäätöksiä ole tehty ihan turhaan ja niiden purkaminen onkin hyvin harvinaista erityisesti alkuopetuksessa.
Joku kritisoi, että aloituksen tekeminen kuvastaa asennettani lapsia ja työtä kohtaan. Jäinkin tätä ihan miettimään. Aloituksessa on tosiaan keskitytty haasteiden esiin tuomiseen. Ajattelenko siis samoin koko työstä, siis että vain ikävät asiat ovat pinnassa?
Juuri nyt ajatukset täyttää huoli ja riittämättömyyden tunne. Koronavuosi myös painaa takana, joten tällaisen ennakkotiedon edessä kyllä meinaa polvet notkahtaa. Harmittaa myös niiden taitavien lasten puolesta, kun tiedän jo nyt, että vähintäänkään syksyllä minulla ei ole heille aikaa.
Rakastan kuitenkin aidosti työtäni ja odotan myös ensi syksyä innolla. Ekaluokkalaiset ovat ihania: ihan pieniä ja samaan aikaan omasta mielestään niin isoja, kun ovat jo koulussa. Päivien pitäisi olla täynnä oppimisen iloa, toiminnallista oivaltamista ja kavereiden kanssa yhdessä puuhaamista. Hetkittäin se varmasti sitä onkin myös tämän luokan kanssa. Silti tiedän jo nyt, että en voi vetää tämän ryhmän kanssa sellaista opetusta kuin haluaisin.
Ap
Meillä on erilainen kokemus, minä puolestani olen nähnyt monia tapauksia, joissa päätöksiä on purettu nimenomaan alkuopetuksen aikana. Varmasti ne on alkujaan tehty syystä, mutta kasvun myötä haasteet ovat helpottaneet niin paljon, että loppuaika koulussa on mennyt yleisen tuen portaalla. Toki sinne tukeen pääsee takaisin tarpeen vaatiessa, mutta en muista että yhtään olisi jouduttu siirtämään edestakaisin.
Lapsellani on ollut erityisen tuen päätös johtuen mm. tunnesäätelyn ongelmista. Eskarivuonna on kuitenkin edistytty valtavin harppauksin ja etenkin nyt keväällä. Näiden haastavien piirteiden ohella lapsi on akateemisesti lahjakas ja luova, ja ongelmakäytöksen vähennyttyä koko ajan saa hyvä enemmän ja enemmän tilaa.
Kuukausikin on tuon ikäisellä pitkä aika, isolla osalla voi tilanne parantua. Tsemppiä tulevaan ja jaksamista!