Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vaiettu aihe: nepryperheiden lasten lukumäärä
05.05.2021 |
Seuraan somessa muutamaa nepsylapsen vanhempaa ja melkein kaikilla näistä on hirveä lapsilauma. Ensin tehdään yksi, sitten tehdään toinen. Samaan aikaan kun ratkotaan sen ensimmäisen tai toisen lapsen ongelmia ramppaamalla palavereissa, psykiatreilla ja haetaan kissojen ja koirien kanssa palveluita, niin tehdään kolmas. Kun kolmaskin on vielä vaipoissa, tehdään neljäs ja pian huomataan että kaikilla on jotain kehitysviivästymiä ja käytöshäiriöitä. Samalla kun ollaan aivan hajalla sen keskimmäisen autisminkirjonhäiriön raivareista ja uhmasta, niin tehdään vielä pari lasta lisää.
Yksi tällainen mamma oli tehnyt pitkän selostuksen someen perheensä tilanteesta, ja siihen kuului todella paljon lääkärikäyntejä, tapaamisia ja palavereita sosiaali- ja perhetyöntekijöiden kanssa.
Eniten ihmetyttää noiden äitien tapa kertoa kaikki aivan liian avoimesti jopa täysin vieraalle joukolle, ja vielä enemmän hämmästyttää se kirjotusvirheiden määrä. Pisteenä iin päällä tämä yksi vielä teki päälle videon mutta auton ratin takaa missä selitti näitä lasten kehityshäiriöiden kiemuroita. Yritin kommentoida että onko ihan ok keskittyä puhelimeen eikä ajamiseen, niin viesti oli blokattu tehokkaasti.
Miksi niitä lapsia pitää tehdä jos ensimmäisten kahdenkaan kanssa ei meinaa jaksaa ja lapsi tarvitsee erityisempää tukea? Tollainen ei ole reilua kenellekään.
Kommentit (115)
Nepsy-näkökulmasta taviksilla on paljon haasteita elämän eri alueilla.
Mm.
- Heikko keskittymiskyky.
- Huono mielikuvitus; tykkäävät pysytellä tavanomaisessa tai matkivat julkkiksia.
- Heikko ja valikoiva muisti; valokuvamuisti puuttuu kokonaan.
- Ystävyyssuhteiden pinnallisuus.
- Alttius ryhmäpaineelle; pitää olla samanlainen kuin muut.
- Taipumus arvioida ihmisiä pinnallisten asioiden kautta: ulkonäkö, varallisuus...
- Kykenemättömyys sietää hiljaisuutta ja yksin olemista.
- Sinnikkyyden puute / heikko sinnikkyys.
- Nopea kyllästyminen.
Toki nepsyt ymmärtävät että nämä ovat vain ominaisuuksia. He eivät tuomitse näitä ihmisiä sellaisten puutteiden takia, joihin nämä ihmiset eivät voi vaikuttaa ❤️
Olisi kiva jos suvaitsevaisuus toimisi myös toiseen suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ihminen jättää lapsiluvun yhteen.
Miettikää, kun kaksi tällaista saa lapsen. Ei yhtäkään tätiä, ei serkkua, ei enoa... Ei ketään kehen turvautua, kun vanhemmat kuolevat jos puolisoakaan ei löydy.
Tarkoitus ei ole kritisoida perheitä heidän lapsilukunsa perusteella toisin kuin sillä kenen viestiin vastasin. Tämä oli vain yksittäinen huomio siitä, millaiseksi yhteiskunta lopulta muuttuu kun kaikki päättävät hankkia vain yhden lapsen.
Minä en olisi tehnyt yhtään lasta, jos olisin saanut ADD-diagnoosin aiemmin kuin 30vuotiaana! Luulin olevani vain herkkä, haaveileva ja hajamielinen persoona.
Siinä vaiheessa, kun diagnoosini tuli meillä oli jo kolme lasta: 2vuotiaat kaksoset ja vauva. Kaksosilla on nyt ADD-diagnoosi ja kolmannella laaja-alainen kehitysviivästymä sekä lievää asperger-piirrettä.
Vierailija kirjoitti:
Nepsy-näkökulmasta taviksilla on paljon haasteita elämän eri alueilla.
Mm.
- Heikko keskittymiskyky.
- Huono mielikuvitus; tykkäävät pysytellä tavanomaisessa tai matkivat julkkiksia.
- Heikko ja valikoiva muisti; valokuvamuisti puuttuu kokonaan.
- Ystävyyssuhteiden pinnallisuus.
- Alttius ryhmäpaineelle; pitää olla samanlainen kuin muut.
- Taipumus arvioida ihmisiä pinnallisten asioiden kautta: ulkonäkö, varallisuus...
- Kykenemättömyys sietää hiljaisuutta ja yksin olemista.
- Sinnikkyyden puute / heikko sinnikkyys.
- Nopea kyllästyminen.Toki nepsyt ymmärtävät että nämä ovat vain ominaisuuksia. He eivät tuomitse näitä ihmisiä sellaisten puutteiden takia, joihin nämä ihmiset eivät voi vaikuttaa ❤️
Olisi kiva jos suvaitsevaisuus toimisi myös toiseen suuntaan.
Häh? Asiahan on juuri päinvastoin!
Nepsy-ongelmaiset on uusi normaali.
Miettikää sitten mikä tästä maailmasta tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla 4 lasta.
Olen nepsy (add) ja lapsillakin on samoja juttuja. Yhdellä lisänä lukihäiriö ja yhdellä autismikirjon piirteitä mutta melko lievänä ja minusta se on hänen vahvuutensa.
Myönnän että kolme ekaa tuli tehtyä nuorena ja melko impulsiivisesti.
Kahden ensimmäinen lapsen isäkin oli nepsy. Hän kuoli kun toinen lapsi syntyi.
Löysin uuden miehen vuoden yksinolon jälkeen ja tehtiin melko pian yhteinen lapsi. Edelliset lapset olivat tuolloin 3- ja 1-vuotiaat eli tosi pieniä. Mieheni ei ole nepsy.
Melko pyöritystä olikin noiden kolmen kanssa. Kenelläkään meistä ei ole mitään sellaista diagnoosia etteikö elämä sujuisi aika normaalisti.
Olen hankkinut lapsille kaiken mahdollisen tuen ja terapiat mitä vaan mahdollista oli saada ja kotiäitinä kuljetin lapsia viikoittain ja päivittäinkin johonkin.
Nyt esikoinen päättää peruskoulun ihan hyvällä todistuksella ja todennäköisesti pääsee sinne (lukioon) minne on hakenutkin.
Muillakin sujuu koulu ihan ok. Paremminkin voisi mennä mutta he ovat lahjakkaita harrastustensa parissa eli en ole heidänkään tulevaisuudesta huolissani.
Iltatähti tehtiin vielä. En osaa sanoa onko hän nepsy? Adhd ei ole ainakaan. Hyvin rauhallinen ja välkky kaveri. Saattaa olla autismikirjoa kun on erityismielenkiinnonkohde mutta voi olla että ei ole koska ottaa hyvin kontaktia kavereihin ja häben seurassa viihdytään. Toki on vasta 4-vuotias.
En ikinä tekisi sitä viidettä tähän ja ihan siitä syystä että riski saada nepsy-lapsi on todella iso. En jaksaisi enää sitä pyöritystä mitä erityislapsi vaatii.
Lievä erityisyys ei haittaisi mutta jos tulisi tosi pahoja ongelmia niin sitä en jaksaisi.
Kuopus on niin helppo eli todennäköisemmin tulisi vaativampi lapsi kuin toinen samanlainen.
Mutta allekirjoitan sen että nepsyt tekevät varmaan useammin enemmän lapsia ja syy juurikin se että ovat/ollaan impulsiivia.
Minä onneksi olen oppinut hillitsemään impulsejani enkä ole kovin pahasti nepsy.
Pidän tätä useimmiten vain hyvänä juttuna ja uskon että meillä on paljon annettavaa teille taviksille. Onneksi meitä nepsyjä on paljon keksimässä mitä ihmeellisimpiä ja uskaliaampia juttuja mihin ei välttämättä tavisten mielikuvitus ja usko riittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a, nepsylapsen vanhempana joka on vertaistukisyistä paljon toisten samanlaisten kanssa tekemisissä voin sanoa, että ei niitä lapsia meidänlaisten perheissä oikeastaan ole sen enempää kuin keskivertoperheissä. Meillä on kaksi, ja tuntemillani muilla on kans yhtä-kahta lasta (yksi kirjolla, toinen neurotyypillinen) pääasiassa. Yhdessä tuntemassani perheessä on viisi lasta, joista yksi neurokirjolla. Toki se on hyvin perhekohtaista, miten lapsia ja perhettä yleensä hoidetaan. Joidenkin kohdalla on selvää, että lapsi on perinyt ominaisuutensa toiselta vanhemmalta.
Joka tapauksessa, ap, taidat kiinnittää huomiota vaan "räikeimpiin" tapauksiin, koska ne nyt vaan kiinnittää sun huomiosi ja toisekseen ne ehkä vahvistaa sun olemassaolevia mielikuvia nepsyperheistä. Valtaosa perheistä ei sen somen kautta hae mitään erityishuomiota, siellä nyt korostuu muutenkin ääritapaukset.
Kyllä mäkin jossain noissa vertaistukiryhmissä olen kiinnittänyt samaan huomiota. Myönnän itsekin ihmetelleeni, että miten joku ehdoin tahdoin haluaa tehdä esim. 5-7 lasta, kun kaikilla tai lähes kaikilla on vaikeitakin diagnooseja ja useita päällekkäisiä.
Mulla on kolme lasta, joista yhdellä ADHD, kuten myös itselläni. Kuvittelin pitkään, että mulla on kaksi superrauhallista lasta, ja yksi normaali, kunnes sitten päiväkodin ja tutkimusten kautta kävi selväksi, että mulla olikin kaksi tavallista lasta, ja yksi ADHD. Mulle sen ADHD-lapsen tapa olla oli normaalia, koska olin itse ollut samanlainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ihminen jättää lapsiluvun yhteen.
Miettikää, kun kaksi tällaista saa lapsen. Ei yhtäkään tätiä, ei serkkua, ei enoa... Ei ketään kehen turvautua, kun vanhemmat kuolevat jos puolisoakaan ei löydy.
Minulla on sukua vaikka kuinka mutta ei heistä kenestäkään mitään tukea ole. Jos joudun sairaalaan niin saattavat käydä vilkaisemassa, tai sitten ei. Tykkäävät huonoa jos pyydän mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nepsy-näkökulmasta taviksilla on paljon haasteita elämän eri alueilla.
Mm.
- Heikko keskittymiskyky.
- Huono mielikuvitus; tykkäävät pysytellä tavanomaisessa tai matkivat julkkiksia.
- Heikko ja valikoiva muisti; valokuvamuisti puuttuu kokonaan.
- Ystävyyssuhteiden pinnallisuus.
- Alttius ryhmäpaineelle; pitää olla samanlainen kuin muut.
- Taipumus arvioida ihmisiä pinnallisten asioiden kautta: ulkonäkö, varallisuus...
- Kykenemättömyys sietää hiljaisuutta ja yksin olemista.
- Sinnikkyyden puute / heikko sinnikkyys.
- Nopea kyllästyminen.Toki nepsyt ymmärtävät että nämä ovat vain ominaisuuksia. He eivät tuomitse näitä ihmisiä sellaisten puutteiden takia, joihin nämä ihmiset eivät voi vaikuttaa ❤️
Olisi kiva jos suvaitsevaisuus toimisi myös toiseen suuntaan.
Häh? Asiahan on juuri päinvastoin!
Kirjoittaja parodioi viestillään monien neurotyypillisten näennäisen ymmärtävää, mutta alentuvaa suhtautumista nepsyihin. Kieltämättä varsin osuvasti.
Toki joillain nepsyihmisillä (onneksi ei läheskään kaikilla) on oikeasti tuollainen viestissä kuvattu asennoituminen n-tyypillisiä kohtaan, että kaikki he ovat kykenemättömiä sietämään hiljaisuutta, menevät massan mukana, eivät ole mielikuvituksekkaita jne. Monella neurotyypillisellä on heikko erilaisuuden sietokyky ja ovat mielestään oikeutettuja "ohjeistamaan" (lue: kiusaamaan) nepsyjä. Ei kaikkien nenttien leimaaminen sekundakansalaisiksi ja takaisin päin osoitettu halveksunta aja silti yhdenkään nepsyn asiaa. Enemmistöön kuuluminen ei tee kenestäkään automaattisesti pahista eikä vastaavasti vähemmistön edustaja ole automaattisesti pyhimysmäisen ymmärtäväinen itsestään poikkeavia ihmisiä kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kaksi lasta. Ensimmäinen on asperger ja hänellä menee hyvin. Siis toki hänellä on haasteita, mutta koulu menee erittäin hyvin ja kavereiden kanssa menee hyvin. On saanut jo päiväkoti-ikäisenä kuntoutusta. Toinen meistä vanhemmista on selvästi as-piirteinen, ja harkitsemme kaikki tarkasti.
Toinen syntyi kun ensimmäisen diagnoosista ei ollut tietoakaan, ja hänellä ei autismikirjon häiriötä kyllä ole. On nyt eskarissa ja tiedetään niin hyvin ne piirteet, että varmoja kyllä ollaan ettei ole nepsyjuttuja hänellä.
Nyt tuntuu elämänvaihe siltä, että kolmannen voisi hankkia jos haluaisi. Harkitsemme kolmatta samalla tavalla kuin muutkin, eli mietimme haluammeko nyt nauttia vaan arjesta isompien lasten kanssa. Toki haasteita voi vielä tulla, mutta kenellä tavalla niitä voi olla edessään, kun murrosikä tuo kaikenlaista kaikille lapsille. Kolmas lapsi voi hyvinkin olla vahvemminkin autistinen. Kuka tietää vaikka tulisi lapsuusiän autismi, joten tämä kohonnut riski täytyy tiedostaa.
Sitten tiedän kyllä mistä ilmiöstä puhut. Olen monissa vertaisryhmissä mukana. Meidän lapsen diagnoosi ei missään nimessä ole mikään salaisuus, mutta mietin silti tarkasti mitä hänestä jaan muille. En salaile siis aktiivisesti asiaa, koska velvollisuuteni on opettaa lapseni hyväksymään itsensä ja hän puhuu omasta diagnoosista avoimesti. Silti mietin myös paljon sitä mihin sävyyn puhun lapsestani ja kuinka yksityiskohtaisesti mitään kerron. Kyllä näitä perheitä on, joilla on monta lasta ja monta diagnoosia. Tosin usein ovat tehneet neljä lasta siinä vaiheessa, kun ensimmäiselle tulee diagnoosi, eli lyhyellä ikäerolla. Tätä selittää varmasti usein osittain jonkinlainen vanhemman ADHD/ADHD-piirteisyys taustalla, se kun aiheuttaa impulsiivisuutta.
Varhainen tunnistaminen olisi tärkeää nepsyongelmissa. Aika pitkään näitä asioita kuitenkin painetaan varhaiskasvatuksessa ja neuvolassa villaisella ja odotellaan sinne eskariin asti, että ehdotetaan tutkimuksia. En tiedä tähän syytä. Kyllä meidän lapsen erityisyyden näki jo pienenä. Toki meillä oli se vaikeaa ymmärtää, sillä sehän oli meidän "normaali". Mutta mielestä neuvolan ja päiväkodin olisi pitänyt nähdä tai jos näkivät, niin ottaa vahvemmin puheeksi. Jälkikäteen on jäänyt sellainen olo, että vihjailtiinko meille asiasta kun lapsi oli pienempi. Mielestäni suora puhe olisi ollut tarpeen.
Me muut ei vaan jaeta asioitamme somessa.
Meillä viisi lasta, joista yhdellä ADHD. Ollaan korkeasti koulutettuja ja hyvätuloisia. Lapsen diagnoosia ei huudella ympäriinsä ja hän pärjää ihan hyvin muiden joukossa, vaikka keskimääräistä levottomampi onkin. Rutiinit täytyy vaan pitää tarkasti ja hän tarvitsee vielä 10-vuotiaana paljon apua esim. opiskelussa. Hänet on jo pienestä asti kasvatettu siihen että minkäänlainen aggressiivinen käytös ei käy, vaikka kuinka olisi huono hetki. Eli lapsen diagnoosi ei oikeastaan näy ulkopuoliselle mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ihminen jättää lapsiluvun yhteen.
Ei jätä. Älykäs ihminen haluaa että lapsellaan on tukea sisaruksesta aikuisenakin.
T. Ainoa lapsi
Höpö höpö, tiedän monia, jotka eivät tule toimeen sisaruksensa kanssa. Yhteyttä ei sen kummemmin pidetä, korkeintaan jossain sukujuhlissa ollaan saman katon alla.
Vierailija kirjoitti:
Nepsy-näkökulmasta taviksilla on paljon haasteita elämän eri alueilla.
Mm.
- Heikko keskittymiskyky.
- Huono mielikuvitus; tykkäävät pysytellä tavanomaisessa tai matkivat julkkiksia.
- Heikko ja valikoiva muisti; valokuvamuisti puuttuu kokonaan.
- Ystävyyssuhteiden pinnallisuus.
- Alttius ryhmäpaineelle; pitää olla samanlainen kuin muut.
- Taipumus arvioida ihmisiä pinnallisten asioiden kautta: ulkonäkö, varallisuus...
- Kykenemättömyys sietää hiljaisuutta ja yksin olemista.
- Sinnikkyyden puute / heikko sinnikkyys.
- Nopea kyllästyminen.Toki nepsyt ymmärtävät että nämä ovat vain ominaisuuksia. He eivät tuomitse näitä ihmisiä sellaisten puutteiden takia, joihin nämä ihmiset eivät voi vaikuttaa ❤️
Olisi kiva jos suvaitsevaisuus toimisi myös toiseen suuntaan.
Siis mitä ihmettä selität, oliko kirjoituksesi vitsi? Kyllä se alkaa olla jo todellinen ongelma, kun puolella porukasta on joku diagnoosi. Kivasti aiheuttaa ongelmia niin kouluissa kuin työpaikoillakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän lapsella on myös autismikirjon häiriö+adhd. On jäänyt ainoaksi lapseksi, mutta mielellään olisimme tehneet toisen, jos sellainen olisi meille suotu. Tai en tiedä, lapsi on nyt 8v ja tällä hetkellä kaikki on niin hyvin, etten halua sekoittaa pakkaa vaikka se mahdollista olisikin.
Autismikirjon häiriöt todetaan usein liian myöhään Suomessa. Varmasti monessa perheessä on jo lapsi jos toinen syntynyt siinä vaiheessa, kun diagnoosi annetaan. Tarkkavaisuushäiriötä aletaan tutkia usein vasta kouluiässä tai lähellä kouluikää.
Minullekin on jäänyt olo, että meidän lapsen kirjolla olo kyllä ehkä tunnistettiin, mutta kukaan ei sanonut suoraan asiasta. Kaikista kurjinta oli, että kun diagnoosi saatiin niin kuulin, kuinka yksi sukulainen oli sitä jo aiemmin epäillyt ja muillekin puhunut asiasta. Toinen sukulainen kertoi tästä ikään kuin tämä sukulainen olisi tosi fiksu ja tarkkaavainen, oikein ylpeänä hänen puolestaan. Mielestäni tuollainen on pahantahtoista ja oikeasti loukkaannuin syvästi asiasta. Mielestäni tuollainen supattelu ja diagnoosien keksiminen (vaikka osoittautuisivat todeksi) kertoo vain empatiakyvyttömyydestä ja huonoista käytöstavoista. Olimme tuolloin kun hän asiasta supatteli jo ensimmäisissä tutkimuksissa kenenkään tietämättä, mutta silti. Hänen olisi pitänyt puhua suoraan meille, ja nimenomaan piirteistä, ei diagnoosista (kun hän ei lääkäri ammatiltaan ole).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nepsy-näkökulmasta taviksilla on paljon haasteita elämän eri alueilla.
Mm.
- Heikko keskittymiskyky.
- Huono mielikuvitus; tykkäävät pysytellä tavanomaisessa tai matkivat julkkiksia.
- Heikko ja valikoiva muisti; valokuvamuisti puuttuu kokonaan.
- Ystävyyssuhteiden pinnallisuus.
- Alttius ryhmäpaineelle; pitää olla samanlainen kuin muut.
- Taipumus arvioida ihmisiä pinnallisten asioiden kautta: ulkonäkö, varallisuus...
- Kykenemättömyys sietää hiljaisuutta ja yksin olemista.
- Sinnikkyyden puute / heikko sinnikkyys.
- Nopea kyllästyminen.Toki nepsyt ymmärtävät että nämä ovat vain ominaisuuksia. He eivät tuomitse näitä ihmisiä sellaisten puutteiden takia, joihin nämä ihmiset eivät voi vaikuttaa ❤️
Olisi kiva jos suvaitsevaisuus toimisi myös toiseen suuntaan.
Siis mitä ihmettä selität, oliko kirjoituksesi vitsi? Kyllä se alkaa olla jo todellinen ongelma, kun puolella porukasta on joku diagnoosi. Kivasti aiheuttaa ongelmia niin kouluissa kuin työpaikoillakin.
Prosentithan ovat edelleen tarkkaavaisuushäiriössä 5% luokkaa ja esim. autismikirjon häiriössä 1% luokkaa muistaakseni.
Sen sijaan lasten ja nuorten väkivaltainen käytös, käytöshäiriöt ja mielenterveyden häiriöt ym. ovat kyllä reippaasti nousussa, mutta ne eivät ole selitettävissä nepsy-diagnooseilla.
Nepsy-diagnooseilla kyllä puhutaan enemmän nykyään ja siksi voi tuntua siltä, että niitä on kaikilla. Tilastollisesti näin ei kuitenkaan ole. Ja kun uutisoidaan koulujen ongelmia, niin hetki kannattaa hengähtää, ennen kuin mielessään päättää että ne johtuvat nepsyistä. Esim. Koskelan tapauksessa jos joku oli nepsy, niin se oli kyllä uhri.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on allergioiden ja mt-ongelmien maa. En tunne ketään jolla ei olisi suvussa jotain nepsy, mt ja allergioita. Se johtuu siitä että Suomessa on satojen vuosien ajan nämä sairaudet ovat kulkeneet koska ovat lisääntyneet vain keskenään. Myös ei pidä unohtaa että Suomessa oli pitkään insesti yleistä mistä nämä kehityshäiriöt ovat siirtyneet suvusta toiselle. Vähän kuulostaa hassulta mutta kun se veri ei sekoitettu niin ne sairaudet vaan jää. Esim mun ulkomaalainen ystävä meni naimisiin suomalaisen kanssa ja heidän lapsi syntyi vaikka mitä allergiat, hän sitten kärsii pitkään iho ongelmien kanssa ja eri ruoka allergiat, niin eipä tehnyt enään hänen kanssa lapsia, erosi. Meni naimisiin toisen ulkomaalaisen kanssa ja heillä syntyi ihan terve lapsi.
Niin vielä noista lasten lukumäärästä, muistan kun katoin joku ohjelma missä oli perhe nin heidän se kolmas lapsi oli todella pahasti sairas. Oli vammainen jolla oli paha kehityshäiriö oli tarvitsi apua jopa hengittämiseen eli 24/7 hoitoa, mutta ei se ei varmaan riittänyt kun piti tehdä vielä yksi lapsi, en tule varmaan ymmärtämään tälläisiä naisia.
Allergioita ei suomalaisilla ole kyllä juuri kellään. Ovat aika harvinaisia ja usein itse aiheutettuja esim. liiallisella siivouksella. Aasialaisilla on lähes kaikilla laktoosi-intoleranssi. Autismikaan ei Suomessa oli yleisintä maailmassa. Eikä Suomessa ole sisäsiittoisuuttakaan
Avaus on vähän hassusti kirjoitettu, ikään kuin pienemmissä perheissä ei nepsytapauksia olisi tai ikään kuin isossa perheessä näitä automaattisesti olisi.
Esimerkiksi meillä on kahdeksanhenkinen perhe, ja meillä ei ole nepsyhaasteita tai onneksi muutakaan kenenkään kohdalla. Hulinaa tietysti riittää, mutta myös tarkat rutiinit, rauhallisia hetkiä ym.
Toisaalta tunnen myös perheen, jossa lähemmäksi kymmenen lasta ja heillä kaikilla nepsyjuttuja. Jatkuvasti noilla on joku tutkimus tai terapia päällä, ja tosiaan vanhemmat aika avoimesti päivittelevät someen noista asioista. Lapsiluku tuolla perheellä on iso, koska eivät vakaumuksen vuoksi ole sitä halunneet tai voineet rajoittaa.
Mutta siis tuon perheen kohdalla olen kyllä miettinyt, että kun haasteita tuntuu olevan jo nyt niin valtavasti, niin eikö tuota asiaa voi sitten mitenkään ajatella järjellä vai onko tuo heidän uskonto sitten sellainen että oikeasti tulee vaikka jotain sanktioita, jos ei sitä pilkulleen noudata... En tiedä, enkä nyt tällaista kehtaa kysyäkään kun ihan puolituttuja ollaan.
Tuon perheen kohdalla vaikuttaa välillä siltä, että kuria ei ole ollenkaan, ja äiti vain selittelee kuinka hänen kullanmurulleen ei saa antaa läksyjä samaan tapaan kuin muille lapsille. Mitään ei vaadita tekemään, eikä tunnuta vaativan käyttäytymäänkään. Lapset vaikuttavat saavan huonosti käyttäytyen ja rääkyen (isommatkin) tahtonsa läpi j aikuisten sijasta lapset tuntuvat sanelevan perheessä ihan kaiken, mm. sen, missä kyläillään.
Minä puhun nyt siitä, miltä joku asia näyttää tai vaikuttaa koska en tosiaan heidän eloaan hirveän tiiviisti seuraa enkä toisaalta tiedä näistä nepsyjutuistakaan niin paljoa. Tuntuu kuitenkin, että kai nyt jotain tapoja ym voidaan vaatia, vaikka haasteita olisikin?
Vierailija kirjoitti:
Minä en olisi tehnyt yhtään lasta, jos olisin saanut ADD-diagnoosin aiemmin kuin 30vuotiaana! Luulin olevani vain herkkä, haaveileva ja hajamielinen persoona.
Siinä vaiheessa, kun diagnoosini tuli meillä oli jo kolme lasta: 2vuotiaat kaksoset ja vauva. Kaksosilla on nyt ADD-diagnoosi ja kolmannella laaja-alainen kehitysviivästymä sekä lievää asperger-piirrettä.
Pärjäsitkö itse koulussa hyvin? Pystyitkö keskittymään asioihin? Jos mitään ongelmaa ei ollut niin eihän mitään haittaakaan ole. Et voi oikein laittaa yhteiskunnan piikkiin sitä, että sinulla ei ollut itsereflektiota. Netti on täynnä erilaisia testejä, joita voi itsekin tehdä ja pitäisihän nämä nepsy-sauraudet näkyä jotenkin tavallisessa elämässä.
Miten tämä on vaiettu aihe, jos nämä äidit kertovat tuntemattomille (sinulle?) kaiken?
Alue: Aihe vapaa
Näin on ja autismi on yliedustettu DI:n ja rahoituksen KTM:n ihmisillä. Tästä on tutkimus. Mutta 80 %:ssa autismi selittyy perintötekijöillä eli on vahvasti perinnöllinen asia.