Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vaiettu aihe: nepryperheiden lasten lukumäärä
05.05.2021 |
Seuraan somessa muutamaa nepsylapsen vanhempaa ja melkein kaikilla näistä on hirveä lapsilauma. Ensin tehdään yksi, sitten tehdään toinen. Samaan aikaan kun ratkotaan sen ensimmäisen tai toisen lapsen ongelmia ramppaamalla palavereissa, psykiatreilla ja haetaan kissojen ja koirien kanssa palveluita, niin tehdään kolmas. Kun kolmaskin on vielä vaipoissa, tehdään neljäs ja pian huomataan että kaikilla on jotain kehitysviivästymiä ja käytöshäiriöitä. Samalla kun ollaan aivan hajalla sen keskimmäisen autisminkirjonhäiriön raivareista ja uhmasta, niin tehdään vielä pari lasta lisää.
Yksi tällainen mamma oli tehnyt pitkän selostuksen someen perheensä tilanteesta, ja siihen kuului todella paljon lääkärikäyntejä, tapaamisia ja palavereita sosiaali- ja perhetyöntekijöiden kanssa.
Eniten ihmetyttää noiden äitien tapa kertoa kaikki aivan liian avoimesti jopa täysin vieraalle joukolle, ja vielä enemmän hämmästyttää se kirjotusvirheiden määrä. Pisteenä iin päällä tämä yksi vielä teki päälle videon mutta auton ratin takaa missä selitti näitä lasten kehityshäiriöiden kiemuroita. Yritin kommentoida että onko ihan ok keskittyä puhelimeen eikä ajamiseen, niin viesti oli blokattu tehokkaasti.
Miksi niitä lapsia pitää tehdä jos ensimmäisten kahdenkaan kanssa ei meinaa jaksaa ja lapsi tarvitsee erityisempää tukea? Tollainen ei ole reilua kenellekään.
Kommentit (115)
Olen joskus nähnyt tästä aiheesta hauskan sarjakuvan, mutta en löydä sitä nyt. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tullut mieleen että jos lapsella on nepsyjuttuja, niin niitä on todennäköisesti vanhemmillakin?
Omalla lapsellani on adhd, ja lisäksi isoja siivuja muista neuronkirjon häiriöistä, ja se on suuri syy miksi ei ole kuin yksi lapsi. Hän on jo aikuinen, ja pärjää suht kivasti. Minulla ei ole nepsyjä, mutta lapsen isällä on.
Riittää somessa reviteltävää, kun hankkii ison (erityis)lapsikatraan. Sääliksi käy noita lapsia, kun on diagnoosit ja vaikeudet kaiken kansan nähtävillä jo pienestä pitäen.
Ymmärrän vielä, että toisen hankkii sillä ajatuksella, ettei samaan talouteen osu kahta. Mutta kun toinenkin on äärimmäisen vaativa hoidollisesti, niin vielä pykätään kolmas, josko se ei sitten olisi, ja kun sekin on niin eihän neljäs nyt... Joskus tulee sellainen olo, että lapsia on useita, koska yritetään hankkia sitä "normaalia"
Onko se vaijettu aihe, jos suurinosa väestöstä ei tiedä, mitä nepry tarkoittaa? 🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus nähnyt tästä aiheesta hauskan sarjakuvan, mutta en löydä sitä nyt. :(
https://i.kym-cdn.com/photos/images/original/001/209/239/646.png
Ja ap valittaa kirjoitusvirheistä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luonnonvalinta.
Nyt tarvitaan nepsyjä!
Eiköhän vanhemmillakin ole samoja piirteitä ja eivät tajua ehkäisyä yms. Tai sitten yrittävät sitä "yhtä tervettä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuh, voi siinä käydä niinkin, että hankkii nopeassa tahdissa monta lasta, ja ensimmäiset oireet tulevat vasta koulussa/eskarissa esille.
Meillä on 5.
1. lapsi oli "terve" n. 5- vuotiaaksi.
Ensimmäiselle hankittiin kaveri, tulikin kaksoset.
Kolmas raskaus oli aluillaan, kun huomattiin, että kaksosista oli toisella asiat pielessä.
Esikoinen ja kaksosista toinen saivat diagnoosit samaan aikaan.
Sitten petti vielä ehkäisy, aborttia harkittiin ja tueksi pyydettiin konsultaatiota perinnöllisyyslääkäriltä, joka ei oikein osannùt sanoa juuta eikä jaata.
Päätettiin pitää tämä viimeisinkin, olihan perinnöllisyyslääkärin aikakin mennyt niin pitkälle, että abortti olisi ollut kovastikin brutaali juttu.
Luultiin, että saatiin terve lapsi, mutta kouluiässä ilmeni hänelläkin nepsy- ongelmia.
Viidestä 2 tervettä siis.
Nepsyjen vanhemmissa on paljon akateemisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä tarttis tehdä tilastollinen tutkimus, niin totuus selviäisi. Ei someseuraamisella oikein kattavaa kuvaa saa. Voihan se olla, että iso perhe ja sen aiheuttama hulina jotenkin tuo oireilun esiin. Tai niinkuin joku jo totesikin, ehkä vanhemmilla on jotain myös ja lapsiluku & elämänhallinnan puute johtuu siitä.
Mun kahdesta lapsesta vanhemmalla on ainakin add, ehkä jotain muutakin. Kolme vuotta nuoremmalla ei ole mitään, aivan erilainen lapsi ja häneen vertailemalla se vanhemman erityisyyskin on tullut esiin. Samalla tässä on tullut katsottua peiliin pitkän kaavan mukaan ja tiedostan olevani aivan esikoiseni kaltainen ja mulla on todennäköisesti myös ad(h)d.
Itse olen koulutettu, mies hiukan vähemmän. Molemmat ollaan älykkäitä (käytiin joskus yhdessä mensan testissä) ja osataan kirjoittaa ainakin jotenkin :D Silti mies on se, jolla hommat huomattavasti paremmin hanskassa. Mulla monesti hanskat hukassa ja hommatkin jossain jokisen eväinä. Toki tähän ikään mennessä on oppinut kompensoimaan omia puutteita, mutta tiedostan, että en ole "normaali" vai mitä sanaa kuuluisi käyttää? Neurotyypillinen?
Onko nämä mammat polttaneet raskausaikana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tästä tarttis tehdä tilastollinen tutkimus, niin totuus selviäisi. Ei someseuraamisella oikein kattavaa kuvaa saa. Voihan se olla, että iso perhe ja sen aiheuttama hulina jotenkin tuo oireilun esiin. Tai niinkuin joku jo totesikin, ehkä vanhemmilla on jotain myös ja lapsiluku & elämänhallinnan puute johtuu siitä.
Mun kahdesta lapsesta vanhemmalla on ainakin add, ehkä jotain muutakin. Kolme vuotta nuoremmalla ei ole mitään, aivan erilainen lapsi ja häneen vertailemalla se vanhemman erityisyyskin on tullut esiin. Samalla tässä on tullut katsottua peiliin pitkän kaavan mukaan ja tiedostan olevani aivan esikoiseni kaltainen ja mulla on todennäköisesti myös ad(h)d.
Itse olen koulutettu, mies hiukan vähemmän. Molemmat ollaan älykkäitä (käytiin joskus yhdessä mensan testissä) ja osataan kirjoittaa ainakin jotenkin :D Silti mies on se, jolla hommat huomattavasti paremmin hanskassa. Mulla monesti hanskat hukassa ja hommatkin jossain jokisen eväinä. Toki tähän ikään mennessä on oppinut kompensoimaan omia puutteita, mutta tiedostan, että en ole "normaali" vai mitä sanaa kuuluisi käyttää? Neurotyypillinen?
Tähän vielä lisään, että meilläkin esikoisen kohdalla alettiin miehen kanssa epäillä nepsy-hommia vasta siinä 5-6 ikävuoden kieppeillä. Omat epäilyt ei saaneet yhtään tukea päiväkodissa eikä koulussa, koska lapsi oli kuitenkin sosiaalisesti aika taitava ja ongelmat oli lähinnä levottomuudessa ja tarkkaavaisuudessa. Mutta koulussa niitäkään ei nähty riittävän ongelmallisina, koska koulumenestys oli "riittävän hyvää".
Ongelmat jotenkin kuitenkin paheni koko ajan. 9-vuotiaana päästiin arviointiin, mutta lopulta ei edes nepsy-testeihin, koska psykiatrin sanoin "lapsi osaa katsoa silmiin ja pärjää koulussa riittävän hyvin". Kuulosti minusta typerältä - tytöillä vielä oireet yleensä erilaisia kuin pojilla - ja vein lapsen yksityiselle. Diagnoosi tuli suorilta käsin testien jälkeen ja ollaan saatu hiukan apujakin. Nyt 11-vuotiaana lapsella menee ok, mutta jos olisi jääty julkisen th:n varaan, niin yhä vielä ihmeteltäisiin missä mättää.
Eli näissä voi myös mennä ihan tolkuttomasti aikaa, eikä oireilu välttämättä ole aivan älyttömän pahaa. Silloin ehtii helposti pykätä muutaman lapsen ihan vaan ihmetellessä asiaa. Varsinkin pienillä ikäeroilla näin pääsee helposti käymään.
Mun asuinalueelta tunnen kaksi nepsyperhettä. Toisessa 5 lasta ja toisessa 4. Kyllähän tuo lasten lukumäärä vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon lapsi oireilee. Koska nepsylle paras ympäristö on rauhallinen, strukturoitu, ennakoitavissa.
Jaa-a, nepsylapsen vanhempana joka on vertaistukisyistä paljon toisten samanlaisten kanssa tekemisissä voin sanoa, että ei niitä lapsia meidänlaisten perheissä oikeastaan ole sen enempää kuin keskivertoperheissä. Meillä on kaksi, ja tuntemillani muilla on kans yhtä-kahta lasta (yksi kirjolla, toinen neurotyypillinen) pääasiassa. Yhdessä tuntemassani perheessä on viisi lasta, joista yksi neurokirjolla. Toki se on hyvin perhekohtaista, miten lapsia ja perhettä yleensä hoidetaan. Joidenkin kohdalla on selvää, että lapsi on perinyt ominaisuutensa toiselta vanhemmalta.
Joka tapauksessa, ap, taidat kiinnittää huomiota vaan "räikeimpiin" tapauksiin, koska ne nyt vaan kiinnittää sun huomiosi ja toisekseen ne ehkä vahvistaa sun olemassaolevia mielikuvia nepsyperheistä. Valtaosa perheistä ei sen somen kautta hae mitään erityishuomiota, siellä nyt korostuu muutenkin ääritapaukset.
Voi vttu näiden napsu nipsu -juttujenne kanssa.
Tällä yhdellä blogistilla on 6 nepsylasta.
Ai niin ja aika monella näistä perheistä sitten vielä vähintään koira, kissa ja kani. Plus rotat, kilpikonna ja lisko.
Alue: Aihe vapaa
Sama kuviohan näkyy siinä Supernannyssäkin.
Väsytään jo ekan kanssa, mutta silti on tehty viisi.