Teen kolmivuorotyötä hoitajana ja olen yh. Lastensuojeluilmoitus on tehty.

Vierailija kirjoitti:

Tee valitus sossun päätöksestä, ota yhteyttä oikeusaputoimistoon. Emme saa alistua kontrollille ja mielivallalle! Tai toimi niinkuin nykyään on toimittava, jos oikeutta haluaa: ota yhteyttä mediaan.

Voi jeesus, ota yhteyttä mediaan !!!! Huutonaurua.

Ei ole järkeä enää vaihtaa työpaikkaa. Vuosi eteenpäin niin mielestäni 10v ja 12v pärjäävät oikein hyvin. Tällä hetkellä lippa nappa. Tai siis pärjäävät varmasti mutta ehkä heillä voi olla turvaton olo, vaikka eivät sitä kertoisi/näyttäisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini oli 70-luvulla vuorotyössä ja isä toisella paikkakunnalla. Koko kylässä ei ollut mitään päiväkotia. Olin iltoja kotona 7 vuotiaana 10 vuotiaan sisaruksen kanssa ja kun sisko muutti 15 vuotiaana kaupunkiin opiskelemaan, olin 12 vuotiaana iltoja ja öitä yksin. Ei sitä silloin erikoisena pidetty. Lankapuhelimella sai soittaa äidin työnumeroon, jos tuli hätä.

Ei voi nykyaikaa verrata siihen aikaan.

Miksi ei? Nykyään lapsilla on puhelimet. Minun lapsuudestani 80-luvulla jotkut kaverit jopa laittoivat ruoan valmiiksi työstä palaaville vanhemmilleen.

Siksi koska ennen oli ennen ja nyt on nyt.

Tämä on yh-vanhemmille vaikeaa. Oma työkaverini joutui aina lapsen kavereiden vanhemmilta ronkumaan lapselleen yöpaikkaa yövuorojen ajaksi. Kaikilla ei ole tukiverkkoa ja yli päivähoitoikäisille ei ole olemassa hoitopalvelua.

Vierailija kirjoitti:

Kohta saat varmasti hienon neuvon: vaihda työpaikkaa! Se on sitten niin yksinkertaista! Vaihtaa vaan työpaikkaa, noin vain!

Voi ollakin helppoa.   Pyrkii hakeutumaan vaan terveyskeskukseen tai yksityiselle puolelle.  Näin omat tuttavat ovat tehneet, kun ovat halunneet normaalin perhe-elämän

Mutta kuten aloittaja totesi, tuo mukavuus tarkoittaa tulojen pienemistä sadoilla euroilla.

Tunnettu juttu alalla ja se näkyy mm niin, että kun yhteiskunnassa lisääntyy työttömyys (eli hoitajienkin poulisoita jää työttömiksi) alkaa sairaala työ kummasti kiinnostaa alalla olevia. Syynä juuri tuo mahdollisuus tienata enemmän.

Ja mikä mahtaa olla TEHYn kanta tähän yksinhuoltajan asemaan?   Millaisia ratkaisuehdotuksia se on tehnyt?    Luulisi naisvaltaisella alalla olevan normaali ongelma.

Se on karu fakta, että harva pystyy omalla palkallaan ostamaan työtä/palvelua ilman että jää miinukselle. Monetkaan eivät yhden tunnin palkallaan saa maksettua tunniksi hoitajaa...

Ikävä tilanne, en itse pystyisi jättämään lapsia yksin yöksi.

Eikö sosiaalitoimi voisi avustaa palkkaamaan hoitajaa lapsille yö/iltavuorojen ajaksi? Vaadi apua sieltäpäin. Ei kyllä kannata työpaikkaa vaihtaa. Nyt muutaman vuoden jos pärjäät niin toinen on jo 13-vuotias ja valmiimpi olemaan yksin kotona iltaisin. Se on kyllä totta että nyt lapset ovat liian pieniä olemaan yksin kotona.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on yh-vanhemmille vaikeaa. Oma työkaverini joutui aina lapsen kavereiden vanhemmilta ronkumaan lapselleen yöpaikkaa yövuorojen ajaksi. Kaikilla ei ole tukiverkkoa ja yli päivähoitoikäisille ei ole olemassa hoitopalvelua.

Lisäys kommenttiini: Työskentelimme itse lastensuojelussa vuorotyössä.

Voi AP, tilanne kuulostaa todella hankalalta. Ehkä se lasu ei ole huono asia tilanteessanne, vaikka pahalta ja pelottavalta varmasti tuntuukin. Ei niitä lapsia sinulta pois olla ottamassa. Ehkä oikeasti saat neuvoja ja apua lastensuojelun kautta.

Jospa lastensuojelu järjestää lastenhoitajan työvuorojesi ajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole järkeä enää vaihtaa työpaikkaa. Vuosi eteenpäin niin mielestäni 10v ja 12v pärjäävät oikein hyvin. Tällä hetkellä lippa nappa. Tai siis pärjäävät varmasti mutta ehkä heillä voi olla turvaton olo, vaikka eivät sitä kertoisi/näyttäisi.

Aivan.  Ihmetyttää tämä kauhea mekastus siitä, että ongelma olisi muka ruoka.  Ei ole. Sen pystyy kyllä järjestämään jo tuon ikäisten kanssa.   Se ongelma on juuri se vanhemman läsnäolon puute.  Ja älkää nyt tulko kertomaan taas, miten tuon ikäiset osaa olla jo yksin.  Kyllä, kyllä osaavat, mutta edelleen lapsen perusturvallisuuden kannalta on merkitystä aikuisen läsnäololla.   

Omasta kokemuksesta tiedän, miten pitkiä ne illat saattoivat olla, kun äiti ei ollut kotona, vaikka yksin emme koskaan olleet.  Jos äiti oli kotona, vaikka sitten ihan eri huoneessa eikä mitään yhteistä puuhattukaan, oli aina aivan eri fiilis, se turvallinen "äiti on kotona", joka kantaa jossain mielen pohjalla vielä aikuisenakin vaikeissa tilanteissa.

Tähän on kaksi vastausta

Ensimmäinen on se, että tuon ikäiset lapset kyllä pärjäävät kaksistaan. Pakkohan sitä on tehdä töitä. Eikä hoitajia tuon ikäisille pojille saa käytännössä mistään.

Toinen on se, että pärjäävätkö nämä kyseiset lapset keskenään? Miksi koulu puuttuisi tämmöiseen asiaan, jos mitään ongelmia tai käytöshäiriöitä ei ole? Olettaisin, että kukin saa järjestää elämänsä ihan miten vain, kunhan lapset eivät näytä kärsivän.

Omaa lastani olen jättänyt hyvin pienenä hetkiksi yksin ja sitten pidemmiksi ajoiksi. Paljon niorempana kuin monia muita on jätetty. Aloitettiin pienistä hetkistä ja sitten pidennettiin. Eikä koskaan ole ollut mitään ongelmaa. Kyseinen lapsi on rauhallinen ja järkevä.

Mutta ei kaikkia lapsia voi jättää samalla tavalla yksin. Osa ei selviä.

Mitä aloittajan sitten pitäisi tehdä?

No, jos kerran lastensuojeluilmoitus on tehty, niin oletettavasti sieltä tulee sitten jonkunlainen tarkastus. Siinä tarkastuksess sitten kertoa tilanne ja ne ongelmat, mitä koulusta on sanottu olevan. Ja pyytää apua.

Lastensuojelun tehtävähän on auttaa perheitä. Tarkoitus ei ole ottaa huostaan lapsia. Oletettavasti lastensuojelun työntekijä osaa sanoa, mitä aloittajan pitää tehdä, jos asia on hänestäkin ongelma. Aloittajahan on omin neuvoinensa aivan pattitilanteessa, jota ei pysty ratkaisemaan ilman apua.

Vierailija kirjoitti:

Eikö sosiaalitoimi voisi avustaa palkkaamaan hoitajaa lapsille yö/iltavuorojen ajaksi? Vaadi apua sieltäpäin. Ei kyllä kannata työpaikkaa vaihtaa. Nyt muutaman vuoden jos pärjäät niin toinen on jo 13-vuotias ja valmiimpi olemaan yksin kotona iltaisin. Se on kyllä totta että nyt lapset ovat liian pieniä olemaan yksin kotona.

Niin.  Parin vuoden päästä se 13-vuotias ei ilmeisesti ole kotona yksin, vaan kavereitten kanssa menossa.

Yes, varsinkin pojat ovat laumaeläimiä ja sitten on vielä ne hormonit.   Tuo ikä se saattaa vasta vasrsin kriittinen ollakin, kuten varmaan oivallat, jos luet nykyisistä nuorisotrendeistä.

Jotenkin kai tässä enemmänkin on ongelma työn järjestely, eli saada työajat ja talous järjestykseen.   

Päivätyö antaisi ehdottomasti paremmat lähtökohdat lapsista huolehtimiseen, enemmän yhteistä aikaa ja varsinkin kriittisinä aikoina.   Silloin olisi yhteiset illat ja viikonloput parhaassa tapauksessa.   Mutta todellakin talouteen se tietää ison loven, jos paikkauskeinoa ei löydy.  

Luontevin ratkoja olisi TEHY, jonka jäsenistöstä varmasti löytyy saman ongelman kanssa painivia.  (Ja tietysti työpaikalla, jos iso työnantaja, mutta harva varmaan astuu esiin, koska samat ongelmat samat pelot ja ehkä jopa perusteeton häpeä.  Ei häpeää ei tarvitse kenenkään kommentoida, koska kuten sanoin se on perusteeton, mutta näin voi olla.).   Ongelma TEHYn kanssa on vain se, että se sortuu aina populisimiin ja kaataa kaiken propagandistiseksi palkkakiristykseksi, sen sijaan että olisi asiallinen ja tarjoaisi olemassa olevia vertaisratkaisuja jäsenilleen.

Testasin sanan (takaperin) ajutueknut, ei todellakaan mennyt läpi kuten aloittaja sanoi.

Lastensuojelusta turha odottaa apua. Tulet saamaan vain uuvuttavaa keskustelua. Toki vaihtelee missäpäin asuu. Entäs jos etsisit jonkin nuoren yövuorojen ajaksi? Hän saisi siitä taskurahaa ja lapsesi turvaa

Vierailija kirjoitti:

Mitä kettua? Itse olen ollut yksin koulun jälkeen iltaisin, tosin en öitä, 7-vuotiaasta lähtien. Enkä edes tiennyt milloin vanhemmat olivat tulossa kotiin, kun ne eivät koskaan kertoneet milloin niillä oli mikäkin työvuoro.

Kuinka 9 -vuotias ei muka voisi olla yksin kotona työvuoron ajan? Etenkin 11 -vuotiaan sisaruksen kanssa? Riittää kun sen ikäiset osaavat poistua asunnosta, jos syttyy tulipalo, ja pyytää naapuria soittamaan palokunnan. Sen ikäiset jo ymmärtävät olla avaamatta ovea tuntemattomille, jos niin neuvotaan.

Onko lapset nykyään oikeasti noin avuttomia, vai kuvittelevatko opettajat vain niin?

Moni yksin jäänyt sairastuu kovuuteen, jolloin empatiakyky jää kehittymättä. Myös näkökulmien ymmärtäminen voi hämärtyä. 

Vierailija kirjoitti:

Tottahan tuo on. Jos tulee tulipalo tai ryöstäjä ovelle, niin miten lapset pärjäävät? Muu ratkaisu pitää keksiä.

Ja miten se tulipalo tai ryöstäjä yöllä eroaa siitä, että ne tapahtuisivat päiväsaikaan äidin tehdessä päivätöitä?

Kyllä tuon ikäiset voivat mielestäni olla yksin yön. 

Itse olin 8-vuotiaasta asti yksin öitä (tämä siis ihan 2000-luvun alussa). Oli vain jännää ja tunsin olevani iso tyttö :D

Naapurit tiesi, että olin yksin (omakotialue), mulla on vanhempien ja lähellä asuvien isovanhempien numerot myös mihin soittaa hätätapauksessa. Hellaan ei saanut koskea, takkaan ei saanut koskea ja ovea ei saanut mennä avamaan kenellekään. Siinäpä ne säännöt sitten olikin. Yleensä leikin yksin, katsoin tvtä/videoita ja menin nukkumaan.

Joskus viikonloppuisin kaveri oli meillä yötä ja oltiin kaksistaan. Kaveri asui siis lähellä ja hänen vanhempansa tiesivät, että ollaan kahden.

No ihan rauhassa saa jäädä työttömäksi, jos ei sen verran voi ajatella kokonaisuutta ja lapsiaan, että maksaa hoitajalle palkkaa yön ajalta. Toivottavasti nyt vaan saataisiin työttömyysavustukset järjelliselle tasolle, ansiosidonnaiset pois ja sossusta ei rahaa tipu. 

Mikä siinä ajatuksessa , että itse pitäisi tässä elämässä pärjätä, on niin ihmeellista? Teet työtä -> saat rahaa. Et tee työtä -> suhteutat elämäsi sen mukaan. 

Sosiaalituki oli alunperin tarkoitettu tilapäiseksi tueksi, jos jotakin odottamatonta sattuu. Nykyään se on alkutilanne..

pistä lapset vuoropäiväkotiin. NIin minäkin tein. Joutuuhan siitäkin maksamaan, mutta minkäs teet