Lue keskustelun säännöt.
Kummassa on enemmän energiaa: lihassa vai kasvisravinnossa?
05.05.2021 |
Lukion biologian kirjoissa väitetään, että kun mennään ravintoketjussa ylöspäin, niin joka askelmalla tapahtuu energian ohivirtausta ja lopulta ravintoketjun huipulla olevan lihansyöjän täytyy syödä enemmän lihaa kuin kasvinsyöjän kasveja, että saa energiantarpeensa täytettyä.
Kommentit (6)
Riippuu täysin aineesta.
Avokado 100 grammaa, kuorittu, siemenetön = 198 kcal.
Broilerin rintafile 100 grammaa, nahaton, kypsentämätön = 109 kcal
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu mitä, kuinka paljon ja kuinka rasvaista lihaa syö. Kasviksia saa syödä todella paljon, mutta riippuu siitä, kuinka paljon ne sisältävät rasvaa, sokereita ym.
Tai siitä, miten ne valmistetaan, paistamalla rasvassa ym.
Aloittaja taitaa nyt muistaa lukion biologiankirjansa opetukset väärin. Ei petoeläimen kiloissa mitattuna tarvitse syödä enempää lihaa ym. eläinperäistä kuin kasvissyöjän kasviperäistä ravintoa. Mutta tietenkin sen petoeläimen ravinnokseen käyttämän kasvissyöjän kasvamiseen on mennyt todella paljon sitä kasvisravintoa. Ja kaikkea sitä ei ole käytetty kasvamiseen, vaan myös mm. liikkumiseen. Eli sikäli energiaa on mennyt hukkaan.
Eikä ravinnon energiapitoisuus ole mikään vakio, vaan riippuu myös syöjän ruoansulatuksesta. Esimerkiksi märehtijät pystyvät hajottamaan energiakseen kasvien sisältämää selluloosaa, mihin ihmisen ruoansulatus ei kykene.
Jos lasketaan, kuinka paljon maata tarvittaisiin yhden ihmisen kuluttaman energian tuottamiseen joko niin, että maapläntti on lihoiksi pistettävien eläinten laitumena tai niin, että se on ravintokasveja kasvavana peltona, niin lihan kasvatukseen tarvitaan enemmän maata. Tämäkin tosin hieman riippuu siitä, missä ollaan: Jossakin arktisilla seuduilla tai korkealla vuoristossa viljely ei välttämättä onnistu lainkaan, mutta jotkin eläimet voivat kuitenkin tulla toimeen.
Kasvisravinto on muutakin kuin vähäkalorisia vihanneksia: Siihen kuuluvat mm. pähkinät, joissa on enemmän energiaa kuin pekonissa tai meetvurstissa, sekä ruokaöljy, jossa on enemmän energiaa kuin missään muussa elintarvikkeessa. Kasvisravinnosta löytyvät sekä kaikken vähäenergisimmät että energiapitoisimmat ruoka-aineet. Lihat sijoittuvat siihen välille.
Rasvassa on enemmän energiaa. Riippumatta siitä, onko se eläin- vai kasvirasvaa.
Lihaa kannattaa syödä siksi, että siitä saa välttämättömiä amionohappoja ja se on paras proteiinin lähde. Energiaa saa helposti ja halvalla hiilihydraateista, esim riisistä ja perunasta, mutta energia ei yksin riitä.
Ikävää että biologian kirjoissakin tuputetaan nykyään ilmastoasiaa faktoista välittämättä.
On eri asia katsoa koko ravintoketjua kuin vertailla liha- ja kasvisravintoa.
Voidaan tietysti laskea, kummassa on enemmän energiaa, kilossa lihaa vai 400 kilossa kaalia.