Lue keskustelun säännöt.
Millaiset sinun tuntemasi naiset ovat jääneet yksin?
05.05.2021 |
Pohdimme välillä ystävieni kanssa (24-27-vuotiaita) että keitä ovat ne naiset jotka ei löydä pitkää parisuhdetta, tai suhteita muutenkaan ja jäävät yksin? Keitä oli ne naiset jotka toivoivat perhettä ja miestä, mutta ei koskaan oikein löytänyt niitä?
Mietin tätä kohtaloa välillä omalle kohdalle, mitä jos minä olen se joka ei ikinä saa perhettä.
Kiinnostaa tietää erilaisia tarinoita että miestä ei koskaan löytynyt. Ikinä ei ole liian myöhäistä tietenkään, mutta lapsien saanti on rajallista. Tai onko tarinoita joissa kello käynyt vähiin ja nainen ottanut "ensimmäisen" miehen kenet löytänyt?
Kommentit (233)
Jätkäshenkilö 48 vuotta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on niin vähän tasokkaita, älykkäitä, itsestään huolehtia ei-juoppoja miehiä, että vaikeaa on kaikilla naisilla löytää kunnollista isää lapsilleen. Varsinkin tuo alkoholi on paha. Kaappijuoppoja, joka päivä kaljan auki sihauttavia miehiä tai viskipaukkuja kittailevia miehiä on tämä maa täynnä. Suosittelen ulkomaita miehen etsintään. Tulee lapsillekin paremmat ja terveemmät, sekoittuneet geenit. Ei tule suomalaisia isopäisiä pottunokkia lapsista.
Tuo sokea ja totaalinen alkoholiviha ja yleinen elämästä vieraantuneisuus on merkillinen - en nyt sano että kaikkien, mutta monen - suomalaisen naisen kansallinen erikoispiirre ja hankala ominaisuus jolla pilaa monta hyvää asiaa elämässä.
Etkö Sinäkään yllä olevan kirjoittanut, ja te muutamat samaa mieltä olleet, tiedä niinkin yksinkertaista asiaa, jonka kaikki muut kansat ovat ymmärtäneet maailman alusta lähtien (ilmeisesti myös naiset), että vähäinen määrä alkoholia edistää sydän- ja verisuoniterveyttä: esim. yksi paksu klasinpohjallinen juuri sitä whiskey'ä tai jokin sellainen n. 6 cl snapsiklasillinen 50-prosenttista pakastinkylmää vodkaa (esim. Smirnoff Blue 50 / "Sininen Smirnoff") säännöllisesti joka ilta, ja kun ei sen lisäksi juo muuta ainakaan samaan vuorokauden aikaan enää lisäksi. Joku muu ehkä osaa ja viitsii juoda vähän jotain viiniä tm- syömisen yhteydessä keskellä päivää, mutta itse en sitä tapaa harrasta ja luulisin, ettei "viiniä ruuan kanssa" ole kovin tavallinen tapa yleensäkään Pohjoismaissa.
Juuri noinhan sitä alkoholia kuuluukin käyttää kuten tuo lainaamani tekstin kirjoittaja kuvaili, eikä niin, että koko viikon kiintiö säästetään johonkin tiettyyn iltaan, esim. perjantaihin ja dokataan tuona yhtenä "kanonisoituna" ja ulkoistettuna "ottopäivänä" kokonaan.
Ja miten te raittiuskörttiläiset naiset niistä ihailemistanne Länsi-Euroopan hienoista maista sitten ne elämäntapahygieniset vaatimuksenne täyttävät miehenne niin helposti löydätte, kun kaikissa ns. vanhoissa EU-maissa (Espanja, Ranska, Saksa, Itävalta, Benelux-maat, Kreikka), entisessä EU-maassa Britanniassa, sekä ei-vielä-toistaiseksi-milloinkaan-EU-maassa Sveitsissä juodaan enemmän per capita kuin Suomessa. Tietääkseni Euroopan ainoa maa jossa alkoholin kulutus nuppia kohden on pienempi kuin Suomessa, on Italia. Sieltäkö te kaikki ne raittiit miehenne olette löytäneet, yhdestä ainoasta maasta?
Pitkä puolustelu joltain Viski-Sepolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ystäväpiiristä ainut joka on "jäänyt" yksin, on sellainen joka ei puolisoa ole halunnutkaan. Ihan valinta hänelle siis.
Onnellisesta, itsenäisestä ja vapaasta elämästä nauttivat ovat valinneet yksinelämisen. Ihmettelen, miksi jotkut surkuttelevat heitä, eivät he ole yksinäisiä. Päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhdeko määrittelee naisen ominaisuudet? Vielä vuonna 2021 on tällaista ajattelua?
Nyt ei puhuta feministeistä, vaan normaaleista ihmisistä jotka kaipaavat kumppania elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaiset, jotka eivät anna kohdella itseään miten sattuu, vaan lähtevät kävelemään heti kun toinen pitää huonosti.
mikään suhde ei tule toimimaan, jos ollaan heti lähdössä kävelemään. Tulee naisillekin niitä huonoja päiviä jolloin ne kohtelee miestä huonosti.
Naiset ovat kyllä vähän liian tuulella käyviä. Lähdetään kävelemään kun tulee yksittäinen huono päivä jossain välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhdeko määrittelee naisen ominaisuudet? Vielä vuonna 2021 on tällaista ajattelua?
Nyt ei puhuta feministeistä, vaan normaaleista ihmisistä jotka kaipaavat kumppania elämäänsä.
Naisia on jo vuosien ajan kehoitettu tulemaan toimeen omillaan. Eikä tämä kelpaakaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on niin vähän tasokkaita, älykkäitä, itsestään huolehtia ei-juoppoja miehiä, että vaikeaa on kaikilla naisilla löytää kunnollista isää lapsilleen. Varsinkin tuo alkoholi on paha. Kaappijuoppoja, joka päivä kaljan auki sihauttavia miehiä tai viskipaukkuja kittailevia miehiä on tämä maa täynnä. Suosittelen ulkomaita miehen etsintään. Tulee lapsillekin paremmat ja terveemmät, sekoittuneet geenit. Ei tule suomalaisia isopäisiä pottunokkia lapsista.
Entäs kuinka paljon Suomessa on tasokkaita, älykkäitä, itsestään huolehtivia naisia jotka eivät juokse juoksujaan elämysten perässä kolmekymppisiksi asti?
Kaappiherkuttelijoita, joka päivä mässyä vetäviä naisia on maa täynnä. Ja niin on muuten kaappijuopojakin, viiniä kun ei tietenkään lasketa juopotteluksi vaika sitä vetäisi puoli pulloa illassa, kun se on viiniä eikä kaljaa tai viskiä. Liikunta ei maistu, eikä seksikään kiinnosta ilman että mies lahjoo hotellilla, kylpylällä ja - totta kai - ravintolaruualla.
Nämä naiset sitten odottavat miehen olevan pitkä, komea, sivistynyt, kultturelli, hyvätuloinen ja sosiaalisesti taitava. Samanaikaisesti pelimies, menomies, herrasmies ja kotimies.
Suosittelen ulkomaita naisen etsintään. Ei tule pottunokkaisia ja muumivartaloisia lapsia.
ps. ja olen samaa mieltä. Naisilla on paljon kaappijuopppomiehiä. Se voi olla yhteyksissä siihen mistä ja millaisia miehiä naiset nuorina hakevat. Niitä hauskoja miehiä jotka bilettävät. No, sellainen mies sitten tylsistyy perhearkeen ja piankos korkki aukeaa.
Naisilla on myös paljon mielenterveyden ongelmia tai traumoja ja niitä ei hoideta, vaan suoritetaan ja suoritetaan ja kouhotetaan menemään sinne tänne ettei niitä tarvitse kohdata. Samalla valitetaan uupumusta ja suututaan jos kehtaa edes ehdottaa jotain, millä voisi sitä omaa elämänlaatua parantaa.
Jaa, milläs? Arvaan: ota mies.
Jaha, sensuuri nappasi mutta tarkoitin tilannetta jossa mies on jo ja yrittää auttaa. Mutta naista ei saa neuvoa, hänen pitää antaa uuvuttaa itsensä ja sitä myöten tuhota suhdekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä mikä niiden lapsettomiksi ja yksin jääneiden 30+v naisten elämän prioriteetit ovat, mutta näin ulkopuolisen silmin eivät itse vaikuta kovin aktiivisilta tehdäkseen asialle jotain. Aika itsenäisiltä yksinkulkijoilta vaikuttavat, asenne lähinnä "jos nyt joku tosi kiva sattuu eteen tulemaan" vaikka heidän elämäntyylinsä pyörii omien töiden ja harrastusten ympärillä 24/7 niin ettei kenelläkään ole edes mahdollisuutta törmätä heihin ja tiedostaa että siinä olisi sinkku vailla seuraa.
En tiedä ketään yksin jäänyttä naista joka on oikeasti tehnyt jotain suhteiden luomisen aikaansaamiseksi. Yksi kohta 30v tuttu harmittelee kun on ollut aina sinkku ja kuitenkin haaveilee perheestä. Samalla hänellä on harrastus missä kaikki muut ovat miehiä. Kysyin ihan suoraan että etkö voisi verkostoitua edes heidän kauttaan tavataksesi lisää miehiä niin ei kehtaa kuulemma sellaisia puhella. No, jättäköön senkin kortin sitten pelaamatta jos on liian noloa. Viis siitä että sillä kortilla olisi mahkut tutustua kumppaniin ja saada se perhe. Tämä sama tyyppi asui opiskellessaan isossa kaupungissa 6v ja kävi yksillä treffeillä, muttei enemmillä koska se yksi treffikerta ei ollut hyvä kokemus. Turhauttaa kuunnella tuollaista asennetta, kun itse ja monet muut ystävät todellakin hyödynsivät laadukasta ja runsasta tarjontaa, eikä luovutettu muutamien takapakkien jälkeen.
Ihan kaikenlaiset naiset. Viimeksi (ikä)luokkakokouksessa ihmettelin kuinka monta sinkkua porukassa oli. Ollaan sentään yli 40 v. On pitkiä ja pätkiä, fiksuja, kauniita ja rohkeita, ujoja ja vetäytyviä. Ihan tavallisia suomalaisia naisia, monista ammatikunnista. Kuka mistäkin syystä, ei ole vaan sitä oikeata osunut kohdalle tosi mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhdeko määrittelee naisen ominaisuudet? Vielä vuonna 2021 on tällaista ajattelua?
Nyt ei puhuta feministeistä, vaan normaaleista ihmisistä jotka kaipaavat kumppania elämäänsä.
Naisia on jo vuosien ajan kehoitettu tulemaan toimeen omillaan. Eikä tämä kelpaakaan?
Sillä on varmaan tarkoitettu taloudellista riippumattomuutta. Silloin on vapaampi valitsemaan sen miehenkin vähän paremmilla perusteilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex avomiehen takia en halua enää ketään lähelle. Niin sairasta valehtelua, pettämistä ja siihen vielä anoreksiaa. Yritin jopa lääkkeillä päättää päiväni. En todellakaan enää voi luottaa miehiin. Muo on satutettu niin sairaalla tavalla että kukaan ei enää tule mun lähelle.
Exäsi on saattanut jopa hakea tuota, että et enää pystykään parisuhteeseen hänen jälkeensä.
Samanlainen kokemus itsellä. Nyt on vuosia kulunut ja jossain tässä matkan varrella tajusin että en oikeastaan ikinä ole halunnut edes olla parisuhteessa. Kaikki mikä siihen liittyy on vaivalloista + se, että kun on jo useampi hullu koettuna niin sellainen se seuraavakin olisi. Ne on aina toistaan pahempia joten seuraavan kanssa menisi jo varmasti henki. En ota sellaista riskiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhdeko määrittelee naisen ominaisuudet? Vielä vuonna 2021 on tällaista ajattelua?
Nyt ei puhuta feministeistä, vaan normaaleista ihmisistä jotka kaipaavat kumppania elämäänsä.
Naisia on jo vuosien ajan kehoitettu tulemaan toimeen omillaan. Eikä tämä kelpaakaan?
Sillä on varmaan tarkoitettu taloudellista riippumattomuutta. Silloin on vapaampi valitsemaan sen miehenkin vähän paremmilla perusteilla.
paitsi naisten valinnanvapaus vähenee sitä mukaa mitä enemmän tienaa, koska miehen pitää tienata vähintään yhtä paljon tai enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Ex avomiehen takia en halua enää ketään lähelle. Niin sairasta valehtelua, pettämistä ja siihen vielä anoreksiaa. Yritin jopa lääkkeillä päättää päiväni. En todellakaan enää voi luottaa miehiin. Muo on satutettu niin sairaalla tavalla että kukaan ei enää tule mun lähelle.
Toivon sinulle paljon rakkautta ja voimaa elämääsi. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä. Täytän tällä viikolla 40 vuotta ja en ole koskaan seurustellut tai harrastanut seksiä. Olen vastenmielisen näköinen ja sosiaalisilta taidoiltani kömpelö sekä en harrasta irtosuhteita. Eipä tuo muuta tarvitse.
Epävakaat yli kolmekymppiset, jotka viettää aikaansa paljon juoden. Onhan heillä kierrossa aina joku, mutta pääosin he ovat henkisesti yksin, eikä pysyvää parisuhdetta muodostu. Ollaan katkeria miehille ja elämälle sekä niiden ystävien elämämme, ketkä aikanaan opiskeli, meni töihin ja sai parisuhteen. Toki nykyisin kaikki ei mene naimisiin tai perusta perhettä, mutta heillä on rakastava parisuhde.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mikä niiden lapsettomiksi ja yksin jääneiden 30+v naisten elämän prioriteetit ovat, mutta näin ulkopuolisen silmin eivät itse vaikuta kovin aktiivisilta tehdäkseen asialle jotain. Aika itsenäisiltä yksinkulkijoilta vaikuttavat, asenne lähinnä "jos nyt joku tosi kiva sattuu eteen tulemaan" vaikka heidän elämäntyylinsä pyörii omien töiden ja harrastusten ympärillä 24/7 niin ettei kenelläkään ole edes mahdollisuutta törmätä heihin ja tiedostaa että siinä olisi sinkku vailla seuraa.
En tiedä ketään yksin jäänyttä naista joka on oikeasti tehnyt jotain suhteiden luomisen aikaansaamiseksi. Yksi kohta 30v tuttu harmittelee kun on ollut aina sinkku ja kuitenkin haaveilee perheestä. Samalla hänellä on harrastus missä kaikki muut ovat miehiä. Kysyin ihan suoraan että etkö voisi verkostoitua edes heidän kauttaan tavataksesi lisää miehiä niin ei kehtaa kuulemma sellaisia puhella. No, jättäköön senkin kortin sitten pelaamatta jos on liian noloa. Viis siitä että sillä kortilla olisi mahkut tutustua kumppaniin ja saada se perhe. Tämä sama tyyppi asui opiskellessaan isossa kaupungissa 6v ja kävi yksillä treffeillä, muttei enemmillä koska se yksi treffikerta ei ollut hyvä kokemus. Turhauttaa kuunnella tuollaista asennetta, kun itse ja monet muut ystävät todellakin hyödynsivät laadukasta ja runsasta tarjontaa, eikä luovutettu muutamien takapakkien jälkeen.
Vertauskuvana, jos kehoitan sinua koskemaan sähköpaimeneen, teetkö niin? Jos vakuutan sinulle, että joku kerta et saakaan siitä sähköiskua.
Pointti on, että jotkut nyt eivät saa kumppania vaikka sinä saisit.
Minä ja mun kouluaikojen kaveri.
Olimme molemmat vähän outoja ja ujoja ja aika pahasti kiusattuja. Kummallakin oli jo yläasteella masennusta ja muita sairauksia ja jäimme syrjään kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi on parempi, elää ikävuodet 25-50 yksin vai ikävuodet 51-100 yksin?
Minä olen elänyt ikävuodet 25-51 yksin ja varmaan tulen elämään ikävuodet 51- hauta myös yksin. En osaa sanoa miksi en löydä kumpania, vaikka yritystä on ollut. Joku minussa on sellaista, että miehet eivät kiinnostu, oli se mies sitten spurgu, tavis, keskiverto tai 10:n mies. Ikäväähän tämä on ollut elää yksin tähän asti ja varmasti on ikävää jatkossakin. Mukavaa olisi se, että joku ihana mies pitäisi hyvänä ja haluttavana, sekä saisin elää yhteistä elämää jonkun kanssa. On tämä aika surkeaa vuodesta toiseen tulla kotiin olemaan yksin. Olla yksin vain tv seurana. Ei ystävät korvaa puolison seuraa.
Ennen ikävuotta 25 oli yksi lyhyt "suhde", vähän sellainen on off, mutta lasketaan se nyt mukaan.
Oletko nyt ihan vilpittömästi sitä mieltä, että sinä ottaisit ihan kenet vaan, spurgunkin, vai miksi olet listannut sellaisen tuohon mukaan?
Jos et ottaisi, niin sittenhän sinun pitää myöntää, että itselläsikin on kriteerejä, joiden takia sinulla ei ole kumppania. Kaikki ei ole vain siitä kiinni, että "joku sinussa on sellaista, etteivät miehet kiinnostu".
Kannattaa olla itselleen rehellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mikä niiden lapsettomiksi ja yksin jääneiden 30+v naisten elämän prioriteetit ovat, mutta näin ulkopuolisen silmin eivät itse vaikuta kovin aktiivisilta tehdäkseen asialle jotain. Aika itsenäisiltä yksinkulkijoilta vaikuttavat, asenne lähinnä "jos nyt joku tosi kiva sattuu eteen tulemaan" vaikka heidän elämäntyylinsä pyörii omien töiden ja harrastusten ympärillä 24/7 niin ettei kenelläkään ole edes mahdollisuutta törmätä heihin ja tiedostaa että siinä olisi sinkku vailla seuraa.
En tiedä ketään yksin jäänyttä naista joka on oikeasti tehnyt jotain suhteiden luomisen aikaansaamiseksi. Yksi kohta 30v tuttu harmittelee kun on ollut aina sinkku ja kuitenkin haaveilee perheestä. Samalla hänellä on harrastus missä kaikki muut ovat miehiä. Kysyin ihan suoraan että etkö voisi verkostoitua edes heidän kauttaan tavataksesi lisää miehiä niin ei kehtaa kuulemma sellaisia puhella. No, jättäköön senkin kortin sitten pelaamatta jos on liian noloa. Viis siitä että sillä kortilla olisi mahkut tutustua kumppaniin ja saada se perhe. Tämä sama tyyppi asui opiskellessaan isossa kaupungissa 6v ja kävi yksillä treffeillä, muttei enemmillä koska se yksi treffikerta ei ollut hyvä kokemus. Turhauttaa kuunnella tuollaista asennetta, kun itse ja monet muut ystävät todellakin hyödynsivät laadukasta ja runsasta tarjontaa, eikä luovutettu muutamien takapakkien jälkeen.
Vertauskuvana, jos kehoitan sinua koskemaan sähköpaimeneen, teetkö niin? Jos vakuutan sinulle, että joku kerta et saakaan siitä sähköiskua.
Pointti on, että jotkut nyt eivät saa kumppania vaikka sinä saisit.
Täysin typerä vertaus. Yritätkö väittää, että huonot ensitreffit = sähköisku?
miksi naisilla on vaatimuslistalla kunnianhimoinen ja rohkea mies. Harva nainen itse on.