Lue keskustelun säännöt.
Nyt nelikymppisenä olen ilman meikkiä täysin näkymätön miehille ja sehän passaa, saan viimein istua yksin terdellä ilman että joku änkeä seu...
05.05.2021 |
Terasseilla miehet eivät ole niin epätoivoisia kuin baareissa, jossa pilkun aikaan kelpaa vaikka millainen suohirviö kunhan tällä on naisen värkit.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vielä käynyt mulle, vaikka olen 54. En nyt kovin usein terassilla yksin istu, mutta viime kesänä viimeksi. Olisi ollut seuralaisia tarjolla jonoksi asti, kun odotin miestäni, joka oli autolla hakemassa muuta seuruetta.
Minua ei tuo kuitenkaan haittaa ollenkaan, jotkut miehet näyttävät pitävän erityisesti vanhemmista naisista ja samanikäisten ja vanhempien lähestyminen on ihan normaalia.
En ole huomannut vielä mitään eroa siihen mitä oli nuorena. Ehkä nyt tarjonta on jopa lähempänä omaa makua kuin nuorena.
Tarkoitan sitä, että ne jututtamiset on fiksumpia. Nuoremmalle naiselle selkeästi heitetään jotain aivan puutaheinää, mutta vanhemmalle ehkä skarpataan enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ja näin naiset hakee edelleenkin huomiota, vaikka miehet ei enää edes lähesty.
antakaa huomioo! antakaa huomioo!
Uliseeko siellä joku katkera mies, jonka tarjoamat drinkit on juotu antamatta pildeä vastapalvelukseksi?
en käytä maksullisia, joten en ole tarjonnut drinkkejäkään. muutenkaan en huomioi naisia muutoin kuin halveksimalla naisia
Suomessa miehet kuvittelee, että kunne tarjoaa bissen, niin naisen on annettava pesää.
Niinkö? Asiansa osaavat miehet tietävät, ettei "bisseä" tarjoamalla saa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä joku nelikymppinen tekee terassilla tai baarissa? Jäänyt kaksikymppisen tasolle?
Missä 40v pitäisi olla? Yksin himassa tai jossain marttakerhossa? Kaikenikäiset käyvät baareissa ja terasseilla
Täällä toinen joka ei ymmärrä yhtään mistä puhutte. Olen aina ollut vähän yksinäinen, kavereita muutamia toki, mutta jos kukaan ei lähde mukaan syömään, elokuviin, terassille, puistoon, kahvilaan jne. menen ihan mielelläni yksin. Olen kohta 39v. ja koko elämäni aikana yksikään mies ei ole lähestynyt kun olen ollut yksin istuskelemassa tai jotain juomaa nauttimassa. Joskus toki luen, joskus kuitenkin katselen ympärilleni. Ja olen siis asunut ulkomaillakin, eikä sielläkään ole tätä tapahtunut.
Olisipa hauska tietää mikä ratkaisee sen, onko joku koko ajan tuppaamassa seuraan vai en. Itse en ole mitenkään ruma, päinvastoin. Hoikka ja naisellinen, ihan normaali sosiaalisilta taidoiltani. Miten te, joilla on koko ajan seuraa, esimerkiksi pukeudutte?
Kuules, ei olla vain satuttu samalle terdelle ;) heti tulisin juttelemaan hehkeän palstamamacitan kanssa <3
M34
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen joka ei ymmärrä yhtään mistä puhutte. Olen aina ollut vähän yksinäinen, kavereita muutamia toki, mutta jos kukaan ei lähde mukaan syömään, elokuviin, terassille, puistoon, kahvilaan jne. menen ihan mielelläni yksin. Olen kohta 39v. ja koko elämäni aikana yksikään mies ei ole lähestynyt kun olen ollut yksin istuskelemassa tai jotain juomaa nauttimassa. Joskus toki luen, joskus kuitenkin katselen ympärilleni. Ja olen siis asunut ulkomaillakin, eikä sielläkään ole tätä tapahtunut.
Olisipa hauska tietää mikä ratkaisee sen, onko joku koko ajan tuppaamassa seuraan vai en. Itse en ole mitenkään ruma, päinvastoin. Hoikka ja naisellinen, ihan normaali sosiaalisilta taidoiltani. Miten te, joilla on koko ajan seuraa, esimerkiksi pukeudutte?
Tuona päivänä mulla oli polvipituinen hame ja toppi, jonka päällä bleiseri, korkkarit, aurinkolasit eli aivan normaali kesäasu. Olen siis kohta 54v. nainen ja paikka oli meren rannassa sijaitseva terassi paikkakunnalla, jolla en asu. Oli iltapäivä ja lauantai, nousuhumala, mikä varmasti osittain selittää tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen joka ei ymmärrä yhtään mistä puhutte. Olen aina ollut vähän yksinäinen, kavereita muutamia toki, mutta jos kukaan ei lähde mukaan syömään, elokuviin, terassille, puistoon, kahvilaan jne. menen ihan mielelläni yksin. Olen kohta 39v. ja koko elämäni aikana yksikään mies ei ole lähestynyt kun olen ollut yksin istuskelemassa tai jotain juomaa nauttimassa. Joskus toki luen, joskus kuitenkin katselen ympärilleni. Ja olen siis asunut ulkomaillakin, eikä sielläkään ole tätä tapahtunut.
Olisipa hauska tietää mikä ratkaisee sen, onko joku koko ajan tuppaamassa seuraan vai en. Itse en ole mitenkään ruma, päinvastoin. Hoikka ja naisellinen, ihan normaali sosiaalisilta taidoiltani. Miten te, joilla on koko ajan seuraa, esimerkiksi pukeudutte?
Kertomuksesi kuulostaa todella hämmästyttävältä. Oletko varma, ettet nyt hiukan liioittele, ettei muka kukaan ikinä ole tullut tekemään tuttavuutta? Luulen, että omalla kohdalla on kiinni siitä, että näytän hyväntuuliselta ja ystävälliseltä, koska tuntemattoman kanssa jutustelu vaatii aina pienen kynnyksen ylittämistä. Juttelu ei myöskään tarkoita mitään muuta, vaikka en välttämättä voisi tehdä noin, jos olisin koko illan yksin samassa paikassa yksin juhlimassa. Silloin siitä tulisi vaikeuksia. Ehkä sen tiedostaminen on vaikuttanut omaan kehonkieleesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, "Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista. Söis' ku sais"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta on kamalaa, että pitää olla näkymätön saadakseen olla rauhassa. Mä ajattelin noin teinistä kolmekymppiseksi. Että pitää yrittää olla näkymätön. Enää en suostu siihen.
En ymmärrä. Jos ei halua seuraa niin miksei nököttäisi kotona juomassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa! Saman huomasin myös, kun ottaa puolison mukaan terdelle.
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen joka ei ymmärrä yhtään mistä puhutte. Olen aina ollut vähän yksinäinen, kavereita muutamia toki, mutta jos kukaan ei lähde mukaan syömään, elokuviin, terassille, puistoon, kahvilaan jne. menen ihan mielelläni yksin. Olen kohta 39v. ja koko elämäni aikana yksikään mies ei ole lähestynyt kun olen ollut yksin istuskelemassa tai jotain juomaa nauttimassa. Joskus toki luen, joskus kuitenkin katselen ympärilleni. Ja olen siis asunut ulkomaillakin, eikä sielläkään ole tätä tapahtunut.
Olisipa hauska tietää mikä ratkaisee sen, onko joku koko ajan tuppaamassa seuraan vai en. Itse en ole mitenkään ruma, päinvastoin. Hoikka ja naisellinen, ihan normaali sosiaalisilta taidoiltani. Miten te, joilla on koko ajan seuraa, esimerkiksi pukeudutte?
Täällä myös yksi!
Epäilen, että johtuu siitä etten ole kovin helposti lähestyttävän näköinen enkä ota herkästi kontaktia ihmisiin. Tai sitten en vaan ole riittävän hyvän näköinen, ihan sama mitä on päällä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 50v ja samalla tavalla saan terdellä seuraa, kun nuorenpanakin, enkä ole näkymätön..
Vierailija kirjoitti:
Musta on kamalaa, että pitää olla näkymätön saadakseen olla rauhassa. Mä ajattelin noin teinistä kolmekymppiseksi. Että pitää yrittää olla näkymätön. Enää en suostu siihen.
Kun et voi itse valita julkisessa tilassa, milloin olet rauhassa ja milloin et, se väsyttää.
Olisi ihana vain rauhassa odottaa ystävää tai käydä keikoilla nauttimassa hyvistä bändistä, mutta se pitää tehdä huppu päässä ilman meikkiä, jos meinaa onnistua. Nauttisin kovasti selvinpäin iltaisin keikoista käymisestä, kun se taas epidemian jälkeen on mahdollista.
Minä olen näkymötön, ei kukaan katso minua ulkona. en kyllä haluiskaan,
t. n29
Miksi ap teit aloituksen, miltä näkökannalta haluat meidän lähestyvän asiaa?
Surkuttelua ja voivottelua vai onnittelut?
Suht katkeran oloista tilitystä siinä on joten...
Menin kerran ravintolalaivaan kahville keskellä kirkasta päivää pyöräilykypärä kainalossa, hikiset hiukset ponnarilla, ilman meikkiä ja päällä maksimekko. Ikäiseni, kellon aikaan nähden ihmeen vahvassa humalassa oleva mies ihmetteli miksi "kaunis nainen" istuu ilman seuraa ja miksi juon pelkkää kahvia, haki minulle väkisin siiderin ja loukkaantui kun en juonut sitä. Halusin vain juoda kahvin, katsella lokkeja ja nauttia auringosta. Luulen että mies iski kimppuuni koska olin yksin, siinä lähellä istuskeli kuuden parikymppisen tytön porukka josta olisi varmaan annettu lähtöpassit hyvin äkkiä!
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap teit aloituksen, miltä näkökannalta haluat meidän lähestyvän asiaa?
Surkuttelua ja voivottelua vai onnittelut?
Suht katkeran oloista tilitystä siinä on joten...
katkeralta kuulosti
Ei ole vielä käynyt mulle, vaikka olen 54. En nyt kovin usein terassilla yksin istu, mutta viime kesänä viimeksi. Olisi ollut seuralaisia tarjolla jonoksi asti, kun odotin miestäni, joka oli autolla hakemassa muuta seuruetta.
Minua ei tuo kuitenkaan haittaa ollenkaan, jotkut miehet näyttävät pitävän erityisesti vanhemmista naisista ja samanikäisten ja vanhempien lähestyminen on ihan normaalia.
En ole huomannut vielä mitään eroa siihen mitä oli nuorena. Ehkä nyt tarjonta on jopa lähempänä omaa makua kuin nuorena.