Lue keskustelun säännöt.
Ihan uskomaton tyhjänpuhumisen kulttuuri miesystäväni kotiseudulla
03.05.2021 |
Ei hyvää päivää. Polveileva keskustelu syntyy vaikka jugurttipurkin sielunelämästä
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisystävän kaveripiirissä on samanlaista. Illanistumiset ovat vaan sellaista hälinää. Missä meinaatte käydä, missä te teette etätöitä, me käytiin uimassa, muistatko sen ja sen silloin yläasteella... Tollasta tyhjänpäivästä pälinää. Pahinta tuossa on se, että tuollaiseen ei pitäisi mennä montaa tuntia. Mutta kun "aloitetaan ilta vähän aikaisemmin niin ehtii juttelemaan pidempään" Ja jutut on aina noita samoja kuulumisten kyselyä ja vanhojen juttujen muistelua.
Pointtina se, että vilma-alinan koulujutuista tai ihmisten omista kuulumisista menee maku parin tunnin jälkeen. Ei ole enää mitään sanottavaa kellään, on vaan mukahauskaa pälinää.
Siis nykyhetkestä ei saa puhua muttei myöskään muistella menneitä? :D
Jollain taitaa olla aika pahoja hankaluuksia sosiaalisissa tilanteissa.
Ihmisistä puhuminen on vaan niin saakelin tylsää. Kaikille kuuluu aina sitä samankaltaista. Ketä se oikein kiinnostaa, jos jonkun lapsi on aloittanut uuden harrastuksen? Jotenkin toivoisi sellasta tiivistettyä ilmaisua, että kuulumiset saataisiin nopeasti käsiteltyä eikä tarvisi porukassa vaan koittaa keksiä jotain sanottavia.
Siis mitkä sun mielestä on niitä aiheita mistä saa ja kuuluu puhua? Ei ihmiset vaan eläimet? Esineet?
Se että sinä et ole kiinnostunut läheistesi asioista ei kerro mitään heistä mutta paljon sinusta.
Mutta kun ne on tylsiä ne asiat. En mä oikein pidä omia arkijuttujanikaan oikein kertomisen arvoisina, ei ne ole silleen mitenkään mielenkiintoisia. Mitä niitä kelailemaan jos ei ole mitään muuta puhuttavaa. Maailmassa tapahtuu paljon juttuja jotka vaikuttavat siihen miten me ollaan ja eletään, ja paljon hauskaakin on olemassa. Mutta henkilökohtaiset jutut ovat harvoin hauskoja, harva osaa olla korostamatta itseään mitenkään.
Eli kaikki asiat jotka eivät koske sinua henkilökohtaisesti ovat turhanpäiväisiä.
Uskallan arvata ettei sulla ole montakaan ystävää. Ainakaan offline.
Jos asia on iso ja merkittävä, niin tietty sit kuullaan ja puhutaan. Olet oikeassa, mulla on vähän ystäviä. Mutta mä olen mieluummin sellainen suoraan asiaan -tyyppi. Jos on jotain oikeasti mikä vaivaa, niin mä olen aina tukena ja turvana.
Mutta en jaksa niitä arkisia asioita kauhean pitkään.
Suurin osa elämästä on arkea. Vahinko, jos et kestä sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika erikoista, että joku ärsyyntyy siitä, kun ihmiset puhuvat keskenään. Kaikenlaisista asioista sitä vedetäänkin herneet nenään. Olisi varmaan aika laajentaa vähän maailmankuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Miehen isä kertoo hyvinkin tarkkaan naureskelevaan sävyyn mitä naapurit on tehny viikon aikana. Meidän kuulumisista ei niin väliä.
Minun mummoni, nyt jo edesmennyt, kertoili kun kävin yksinään hänen luonaan kylässä, kiduttavan laveasti omat ja sukulaisten kuulumiset. Kommentoin puhetulvaa kohteliaan puolikiinnostuneesti, mutta samaan aikaan ahdisti, ettei hän koskaan kysynyt mitä minulle kuuluu. En kovin usein hänen luonaan sitten halunnutkaan käydä, kun piti teeskennellä iloista, vaikka tuli paha mieli siitä miten vähän minusta välitettiin. Olisi varmaan pitänyt kertoa miltä minusta tuntui, mutta en vaan kehdannut alkaa vanhalle ihmiselle ja lottaveteraanille. Nyt ei niitä ahdistavia hetkiä enää kuitenkaan tule lisää.
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoista, että joku ärsyyntyy siitä, kun ihmiset puhuvat keskenään. Kaikenlaisista asioista sitä vedetäänkin herneet nenään. Olisi varmaan aika laajentaa vähän maailmankuvaa.
Kysymys on tyhjänpuhumisesta eli äåneen hengittämisestä. Se on vastenmielistä ja ahdistavaa.
Keskustelu on aina kivaa
Ap sun ärtymyksesi ja kyllästymisesti johtuu vain siitä, että sinä et tunne niitä ihmisiä ja tapoja ja elämäntapaa, joka miesystäväsi kotiseudulla vallitsee.
Yhtälailla miestystäväsi voi olla kyllästynyt, kun hän vierailee sinun sukulaisten ja ystävien kanssa.
Kaikkilla ihmisillä on oma tapansa elää, eikä sitä tule moitiskella ja syyttää jotenkin vääräksi.
Suoraan sanottuna hävettää, siis tunnen myötähäpeää noin lapsellisest aloituksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ystävien kanssa sopimus, että puhutaan vain uusista oivalluksista tai erityisistä tapahtumista. Viimeksi keskusteltiin lasten fyysisen kurittamisen vaikutuksista aikuisuuteen. Meille tuli mahtava keskustelu ja kaikki kertoivat saaneensa uusia oivalluksia lasten kasvatukseen.
Ei kälätetty kuin yksi tunti.
Ap, anna kun arvaan:
Miesystäväsi on idästä, sinä olet lännestä.
Kulttuurierot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoista, että joku ärsyyntyy siitä, kun ihmiset puhuvat keskenään. Kaikenlaisista asioista sitä vedetäänkin herneet nenään. Olisi varmaan aika laajentaa vähän maailmankuvaa.
Kysymys on tyhjänpuhumisesta eli äåneen hengittämisestä. Se on vastenmielistä ja ahdistavaa.
Keskustelu on aina kivaa
Kuka sen sitten määrittää mikä on tyhjänpuhumista ja mikä ei? Jos porukassa kaikki yhtä lukuunottamatta ovat kiinnostuneita keskustelemaan aiheesta x ja yksi ei vain kertakaikkiaan saa siitä otetta, ei vika välttämättä ole niissä kaikissa muissa...
Vierailija kirjoitti:
Ap, anna kun arvaan:
Miesystäväsi on idästä, sinä olet lännestä.
Kulttuurierot.
Oikein!
Ja jos enemmän vielä täsmennän, niin se toisten ihmisten asioista polveileva jauhaminen ja kronologinen jaarittelu jostain Prisman reissusta. Ihan äänessäolon ilosta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos saat aikaiseksi keskustelun jugurttipurkin sielunelämästä niin ei todellakaan ole tyhjänpuhumista. Sehän on luovaa, lähinnä nerokasta. Taidat olla tylsä tyyppi.
Kaipa tämmöinen puhuminen puhumisen vuoksi on enemmänkin sellaisten puolituttujen hommaa. Kun ei koeta toisia oikeasti hyviksi ystäviksi, niin pidetään yllä jonkinlaista puhetta, koska tässä nyt tavataan. Ei oikein viitsi avautua niistä oikeista henkilökohtaisista asioista.
On parempi puhua niitä näitä kuin kokoontua ja istua kiusaantuneena hiljaa.
Sama pätee näihin lapsen harrastuksissa tapaaviin vanhempiin. Pakkoahan se on, ikävä kyllä. Sen takia lopetimme pojan jalkapallonkin, kun ei kiinnostanut ne muut vanhemmat ja oheistoiminta. Luulimme, että harrastus on lapsen oma, mutta ei. Vanhempien piti olla mukana vapaa-ajallaan siellä kaikessa muussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, anna kun arvaan:
Miesystäväsi on idästä, sinä olet lännestä.
Kulttuurierot.
Meinasin kirjoittaa samasta aiheesta, että miehesi on varmaan itä-Suomesta?
Lännessä ihmiset ovat varautuneempia ja vähäpuheisia. Idässä hölötetään ja jututustellaan vieraidenkin kanssa ihan mistä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Luulin, että kysymys on persoonallisuustyypistä. Että jonkinlaiset persoonallisuudet hölöttävät tyhjää. Mutta ilmeisesti alueellisia ilmentymiäkin on.
Varmaan niinkin. Toisaalta jotkut näyttävät saman tien puhuvan ulos sen pään sisäisen ajatustulvan mitenkään sitä muokkaamatta tai sensuroimatta. Se on sellaista selostamista, enkä aina oikein jaksa sitä. Ja melkoisia sammakoitakin sieltä väliin tulee, kun ei sitä viestiä jalosta mitenkään eikä edes valitse sanojaan tilanteeseen sopivaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin, että kysymys on persoonallisuustyypistä. Että jonkinlaiset persoonallisuudet hölöttävät tyhjää. Mutta ilmeisesti alueellisia ilmentymiäkin on.
Varmaan niinkin. Toisaalta jotkut näyttävät saman tien puhuvan ulos sen pään sisäisen ajatustulvan mitenkään sitä muokkaamatta tai sensuroimatta. Se on sellaista selostamista, enkä aina oikein jaksa sitä. Ja melkoisia sammakoitakin sieltä väliin tulee, kun ei sitä viestiä jalosta mitenkään eikä edes valitse sanojaan tilanteeseen sopivaksi.
Ei kukaan jaksa viettää aikaa ihmisen kanssa joka puhuu tauotta omia asioitaan kuuntelematta muita yhtään. Itse tunnen kaksi tällaista tyyppiä. Toinen suuttuu jos joku yrittää sanoa väliin jotain. Toisen kanssa ennätys on kaksin ollessa 1.5 h monologia marjanpoiminnasta, tenniskyynärpäästä ja 10 vuoden takaisesta Aasian reissusta. Siis 1.5 h tauotta, itse en koko aikana sanonut sanaakaan. En ehtinyt. Nykyään välttelen kyseistä työkaveria kuin ruttoa kaikin keinoin.
Aloituksessa oli kuitenkin kyse siitä, että porukassa muut puhuvat aiheista jotka eivät aapeeta kiinnosta eli jotka ovat hänen mielestään siten tyhjänpuhumista. Ei saa puhua kuulumisia eikä muistella menneitä, vaan pitäisi jauhaa jostain aapeen spesifistä mielenkiinnon kohteesta.
Se mikä on yhdelle tyhjänpuhumista, ei toiselle ole sellaista. Antaa ihmisten puhua mistä tykkäävät, ei se ole keneltäkään pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, anna kun arvaan:
Miesystäväsi on idästä, sinä olet lännestä.
Kulttuurierot.
Meinasin kirjoittaa samasta aiheesta, että miehesi on varmaan itä-Suomesta?
Lännessä ihmiset ovat varautuneempia ja vähäpuheisia. Idässä hölötetään ja jututustellaan vieraidenkin kanssa ihan mistä vaan.
Tämä pitää ainakin suurelta osin paikkansa, joskin poikkeuksia löytyy.
Moni ulkomailla sosiaalista taitoa ja sopeutumista vaativassa työtehtävässä oleva on juuri itäsuomalainen. Esimerkiksi savolaiset ovat tässä kunnostautuneet. Tunnen useita. Uskalletaan avata suu ja ollaan valmiita joustamaan.
Aloituksesta tuli ihan oma äiti mieleen. Hänellä on aina tapana valittaa, kuinka yhdentekevistä asioista ihmiset keskustelevat. Hän onkin erinomainen, joka alan auktoriteetti ja asiantuntija omasta mielestään. Sosiaaliset taidot ja huumorintaju nolla. Mitä hauskempi keskustelu muilla on meneillään, sitä nyreämpi hänen naamansa on. Kuvaan tietenkin kuuluu myös se, että hänellä itsellään olisi sanottavaa lähinnä tavaroista, joita on ostanut hiljattain.
Niin että millaisista aiheista ap sitten mielummin juttelisi?
Vierailija kirjoitti:
M49 kirjoitti:
Vaimoni onnistui katkaisemaan lopullisesti välit lapsuudenystäväänsä.
Oli lastensynttärit.
Rouva vei lapsemme kemuihin ja aikuisten pöydässä istui vaimoni lapsuudenystävä, joka ilahtui tietysti, mutta jatkoi seurustelua muiden kanssa.
Vaimoni istui seuraan, mutta häntä ei alkutervehdyksen jälkeen noteerattu mitenkään, naiset kaakattivat puoli tuntia henkeä vetämättä viimeisimmästä rantalomakohteesta "mitähän sekin Georgios aatteli, vähänkö oli pöljä kaakatikaatikaakati..."
Vaimoni siirtyi lastenhuoneeseen jututtamaan lapsia, jospa naiset saisivat Georgioksen edesottamukset puitua ja pääsisi itsekin ääneen välillä ja vaihtamaan kuulumisia...
No, mammat hävisivät(talon emäntää lukuunottamatta) vaimoani jututtamatta ja poistivat vaimoni facebook- kavereista...
Outoa, hiekkalaatikkomaista.
Olen täysin samaa mieltä tuosta trollinaíkkosesta. Ei näköjään osaa lopettaa ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Enon ympäristössä on tuollasta kulttuuria paljonkin.
Tarkoititko Enolla sukulaista vai paikkaa P-Karjalassa?
Kaikki ihmiset eivät pysty puhumaan kauhean abstraktilla tasolla mistään, vaan asian pitää olla aina henkilökohtainen jotenkin. Vain ihmisjutut kiinnostavat, voisi sanoa.