Lue keskustelun säännöt.
Äitini halusi varjella meitä lapsia lihomiselta, nyt olemme kumpikin siskon kanssa ylipainoisia eikä äiti ymmärrä
02.05.2021 |
Mikä meni vikaan. Se meni, että emme saaneet muroja tai jugurttia vaan kaurapuuroa johon ei saanut laittaa kuin maitoa. Emme mehua tai kaakaota. Jos äiti leipoi, oli tarkka siitä että "yksi pulla!" Karkkipäivinä saatiin lakut. Joulusin äiti takavarikoi osan lahjanameista eikä nähty niitä enää koskaan. Ja synttäreillä muistuttelua että "kakku on sitten vieraille!".
Tämä kaikki siksi, että isän suvussa ollaan hyvin ylipainoisia eikä äiti halunnut meidän lihovan..
No, sisko alkoi ala-asteella varastaa karkkia kaupasta. Jos olimme jossain kaverilla ja siellä oli keksejä, rohmusimme niitä kuin hullut.
Kun muutin ensimmäiseen omaan kotiini, söin kaakaojauhetta kuivana suoraan purkista! Nykyään minulla on herkkukätköni odottamassa että perhe menee nukkumaan. Leivon myös usein mm. mokkapaloja ja kääretorttuja. Kerran toinen lapsistani oli leirillä, toinen yötä kaverillaan ja mies risteilyllä jolloin tein kääretortun kokonaan itselleni ja söin nautinnollisesti sormia nuollen. Painan noin 80 kiloa.
Siskon tilanne on vielä pahempi, uskon että sisko saattaa painaa jo 200 kiloa. Ei oikein pysty enää liikkumaan. Tilaa ruokaa ja syö hirveitä määriä. Ei tarvitse olla herkkuja vaan ihan lihapulliakin vetää niin ettei muille jäisi mitään, jos ei asuisi yksin.
Uskon, että meillä on jonkinlainen syömishäiriö jonka lapsuutemme aiheutti. Äiti ei tätä ymmärrä.
Kommentit (36)
Nyt kun olet itse aikuinen, niin voit tehdä asialle jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvailit ap minun äitini! Jatkuva läskihysteria, kaikki ihan yli terveellistä ja mikä parasta, suolatonta sillä suola on saata* nasta. Jumppa , lenkki, ei voi koskaan olla vaan kun pitää pysyä liikkeessä.
Olen aikuisena ymmärtänyt että hänellä on ortoreksia. Minä olen myös skinny white bit*ch, olen taistellut syömähäiriötä vastaan yli 20v.
Juu äidin vika.
Ei kannata sun itsesi tehdä enää mitään.
MInulla oli lapsena kaveri jonka äiti oli aikamoinen sokeri na si. Kun tämä kaveri oli meillä leikkimässä niin söi kourakaupalla Marie-keksejä ja lipitti päälle O`boytä lasitolkulla.
Muistan ikäni kun olin heillä yötä ja saatiin iltapalaksi hapankorput joiden päällä oli tomaatinlohkot ja jotain sokeritonta mehua! Yäk. Ja aamupalaksi sama satsi.
Ylä-asteella tämä kaveri kävi sitten aina ennen kouluun tuloa hakemassa huoltisikselta munkkipossun aamupalaksi. Ja karkkia osti ja söi ulkona tai jonkun luona. Äitinsä varmaan repi pelihousunsa kun tytär oli ysiluokalla koulun isoin tyttö.
Vierailija kirjoitti:
Kasva aikuiseksi ja lopeta vanhempiesi syyttäminen omista ongelmistasi.
Tämä. Äitisi oli ehkä vähän tiukkis, mutta hyvähän se on opettaa että pari keksiä riittää, eikä koko pakettia tarvitse rohmuta joka kerta. Kyllä minäkin pistän rajat lapsen herkutteluun, muutenhan se söisi joka päivä aamusta iltaan pelkkää makeaa. Ja en ole mielestäni mikään tiukkis. Syököön sitten aikuisena pelkkää makeaa jos haluaa ja kantakoon myös seuraukset eli ylipainon ( koska sitähän kertyy ) kuten te nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuon takia meillä on jatkuvasti herkkuja kotona ja esillä. Ainoa ylipainoinen olen minä, joka ei ole näillä kodin herkuilla lihonut vaan teini-iästä alkaen, kun suhde ruokaan on muodostunut lapsuuden kodin perintönä sairaalloiseksi.
Tuo on sitten se toinen ääripää, tehdä jatkuvasta herkkujen puputtamisesta normaalia. Silkkaa tuuria, ettei lapsistasi kukaan ole herkkujen perään, sillä jos olisi, tuo systeemi opettaisi vain sen, että herkutella saa aina kun haluaa ja tuloksena olisi todennäköisesti lihominen.
Vierailija kirjoitti:
Olette Marika ja Johanna Paulan ylipainoiset tyttäret?
Hei täällä kuitenkin on yksitus suoja!Älä vedä esille kenenkään nimiä!Vaikka Suomessa olisi miljoona saman nimsitä äitiä ja tytäriä! lue ensin kirjtus ohjeet ja mitä käy,jos henkilö loukaantuu ja haluu nostaa kanteen kunian loukkaus.Vaikka kirjoitaa nimettömän, lehden ylläpitäjä saa netti tietosi tarvittaessa.Jotain häpyä.Voin kerto minun jo keski-ikäisen lapsen Kertoi noin 21 vuotiaana kuule äiti,mummo on sinua jo 10 vuotta haukunut,kun jätist Iskan!Tiedätkös mummo syötti ravintoa minulle : aina ravintoa .Joka lihotaa.Vasta Aikuisena lapsi kertoi asian minulle.Varakas mummola ja kesälomat 2 kk. vain arjet mumolla 8-9 vuotiaasta lähtien.Raakaa kakku taikinaa joka päivä.Opetti makean nälän sillä.Pätkis suklaa patukoita syötti siinä sivussa iso-isä.Aamiainen oli kylmää lihapiirakkaa.Oli välipana vaihto ehdot kylmää HK-sinistä lenkiä tai kylmää lihapiirakka. Sama asia illalinen ilta pala.Aihen otin esille kun puhuin ex-mieheni kanssa .Mikä oli homman nimi.Se tietysti oli myöhästä.Olimme jostain syystä käymässä siellä maalla?Hän asui vanhempiensa kanssa. Näytti omat lapsuus kuvat ja sanoi: Saman äitin teki minulle vauvasta lähtien.Mummon ajatusmaailma kun lapsi on lihava on terve.Hänet pelasti intti ja pituuskasvu.Sanoi ei kehdannut kertoa silloin kun olimme yhdessä,eikä näytää valokuvia itsestä 1kk etenpäin.Hän tiesi äitinsä.miksi ei varoitanut?Kun siinä asui oli? Lapseni ei koskaan olisi sinne mennyt,vaan kesä siirtola.Kun ne rasvasolut saa,ne ei katoa koskaan,Alkaa pienestä kukimaan ja elää.Koulu kisattuna kilojen takia.Kiitos sinulle joka aloitit syrinän ja kiusaus.Uskon kiusaajat kantaa läpi elämän taakaansa kuitenkin.Vaikka uhoavat ei pätkääkän vaikuta elämään.Aivan varmasti edestään löytää minkä taakseen on jättänyt,Mikä onkaan helpompaa kuin syytää äitiä kaikesta!Jokainen voi katsoa omaan napaansa ja viimeistään vastuun otta aikuisena sanomiseet tekemiset itsekin!Jokainen laihtuu: Loppu elämä ruoka rytmi.Laidutaminen lihotaa.Syö perusruokaa! Aaamiainen,välipala,lounas,välipala,illalinen,iltapala,Läheläni oleva henkilö 2-3 vuodessa noudattanut ohje.Laihtunut 30kg. ja vanha nainen.Oppi ettei dietit auta eikä yksi ruoka päivässä! Kaikea saa todella syödä kohtudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten niin monella lihavalla tuntuu se syy olevan aina jossain muussa kuin itsessään? Ei kukaan pakota lappaamaan sitä evästä naamariin tai olemaan liikkumatta. Minulle ei ole väliä onko ihminen lihava vai ei, mutta tuollainen syyn vierittäminen toisten niskoille aiheuttaa halveksimista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon takia meillä on jatkuvasti herkkuja kotona ja esillä. Ainoa ylipainoinen olen minä, joka ei ole näillä kodin herkuilla lihonut vaan teini-iästä alkaen, kun suhde ruokaan on muodostunut lapsuuden kodin perintönä sairaalloiseksi.
Tuo on sitten se toinen ääripää, tehdä jatkuvasta herkkujen puputtamisesta normaalia. Silkkaa tuuria, ettei lapsistasi kukaan ole herkkujen perään, sillä jos olisi, tuo systeemi opettaisi vain sen, että herkutella saa aina kun haluaa ja tuloksena olisi todennäköisesti lihominen.
Kuka sanoi, että niitä syödään jatkuvasti? Niitä on jatkuvasti ESILLÄ, niitä syödään esim. jälkiruoaksi ja perjantaisin karkkipäivänä jo ennen ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin se mitään siinä halusi varjella, neuroottinen kontrollifriikki.
Niinnoh.. meilläkin kotona se perusterveellinen kotiruoka meinasi makaronilaatikkoa suolalla ja kermalla. Tuoresalaattina oli hernemaissipaprikaa joskus, tuoreet vihannekset olivat harvinaisia.
Olin muksuna pullukka ja aloin laihtumaan heti kun muutin kotoa pois ja opettelin syömään terveellisesti itse ja aloin myös liikkumaan.
Vai siis oletko sä vielä lapsi jonka syöminen on muiden kontolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No joo, ymmärrän, että siitä tuli ongelmia, jos äiti käyttäytyi hysteerisesti. Mutta kyllä minäkin olen lapsiani opastanut tähän malliin, että syödään vain yksi pulla kerrallaan ym. Minusta on ihan tavallista syödä puuroa pelkän maidon kanssa. Lapseni ovat syöneet "herkkuja" joka päivä, mutta hyvin rajoitetusti. Jälkiruoka on voinut olla pari palaa suklaata. Jos nyt ajattelet, niin ymmärrät ehkä, että äiti oli oikeasti huolissaan ja halusi varjella teitä niiltä ihan todellisilta terveysriskeiltä mitä ylipainoon liittyy. Jos siskosi painaa parisataa kiloa, ei se suoranaisesti johdu siitä, että sai lapsena vain yhden pullan kerrallaan. Tai vaikka johtuisikin, niin hänenhän se paino on pudotettava, ei äitinne. Terapia voisi auttaa. Nyt pitää kasvaa aikuiseksi.
Meillä ei käytetty ollenkaan sokeria ja syömisiä sekä painoa vahdittiin jatkuvasti (isän toimesta). Jopa puolukkasurvosta tms. hapan ja kirpeä ruoka syötiin ilman sokeria. Aikuisena minulla seurasi näistä rajoituksista ja kielloista jonkinlainen vastareaktio, suorastaan elin karkeilla pitkän aikaa, tosin pysyin normaalipainoisena. Hampaani menivät kuitenkin melko huonoon kuntoon.
Mieheni lapsuudenkodissa oli aina Fazerin sinistä suklaata tai muita herkkuja joko esillä tai jääkaapissa ja ihme kyllä yksi levy saattoi säilyä heillä ties miten pitkään. Hän on jatkanut samaa perinnettä aikuisena kodissamme. Lapsemme eivät syö herkkuja käytännössä juuri ollenkaan, minä olen ainoa perheessämme jolla on vaikeuksia niiden kanssa (minulta menisi puolessa tunnissa helposti koko levy).
Itse olen sitä mieltä että joidenkin ruoka-aineiden demonisointi ja rajoittaminen on haitallista lapsen ruokasuhteen kehittymisen kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan tuossa olla perää. Meillä syötiin kotona sokeriherkkuja ihan milloin vaan ja muutenkin roskaruokaa, sellaista mitä kaupasta sai. Hamppareita, hot dogeja, pitsaa, ransiksia. Olin silti aina tosi hoikka. Aikuisena olen tykkään tosi paljon kasviksista ja hedelmistä, kun niitä ei lapsena ikinä saanut. Inhoan myös kaupan mikroruokia ja valkoista leipää, joita syötiin lapsena niin paljon että ällöttää.
Me ollaan taas hyvin urheilullinen perhe, kaikki harrastaa viikottain urheilua. En ole koskaan noudattanut mitään tiettyä ruokavaliota vaan ihan perusterveellistä kotiruokaa syödään. Meillä on kanssa aina kaapit täynnä ruokaa ja oma herkkukaappi myös. Siellä voi hyvin olla 6 levyä suklaata, sipsejä pari pussia ja irtokarkkeja. Mutta vaikka ne herkut on siellä niin lapset ei välttämättä niihin edes koske. Ne on niin nirsoja jopa suklaan suhteen ettei ne syö kun jotain tiettyä merkkiä ja jos sitä ei ole niin ei ne syö ollenkaan. Mä en ole yhtään huolissaan lihomisesta ja liiasta herkkujen syömisestä. Mutta en ole myöskään koskaan kieltänyt mitään, vaan kaikkea kohtuudella.
Meillä samaa ehdottomuutta ja homma lipesi täysin käsistä kun muutin omaan kotiin. Lihoin vuodessa varmaan 30kg ja siihen jäi. Onneksi oli yli 10kg lihomisvaraa.
Olen siis yrittänyt omien lasten kanssa kulkea keskitietä. Meillä on karkkipäivä, mutta erikoistilanteissa siitä voidaan lipsua. Hellepäivänä ostetaan jäätelöä ja se on jotain hyvää, ei mehujäätä, paitsi jos tekee mieli. Tällä hetkellä näyttää menevän hyvin. Ei kertaakaan raivareita karkkihyllyllä eikä lapset varastele karkkia kaapeista. Joulunakin kysyivät saako ottaa, vaikka herkut koristivat kotia ihan ideana että saa ottaa.
Jostain syystä kaikessa ehdoton äitini tunkee nyt lapsenlapsille Karkkia, pullaa, keksiä ja limua naaman eteen vaikkeivät edes pyydä. Ottavat yhdet, mutta äiti pakottaa ottamaan lisää. En tiedä mitä sille lapsuudesta tutulle ehdottomuudelle tapahtui. Saattaa antaa aamupalaksi jäätelöä esimerkiksi