Myöntänyt itselleni etten ole enää kaunis
Noniin. Olen siis myöntänyt itselleni että olen ruma.🙈
Alle nelikymppinen olen. Iho ei ole kuulas, on epätasainen (aknearpia), näppyjä, ryppyjä, suuret ihohuokoset, elähtänyt naama yksinkertaisesti.
Kroppa ei varsinaisesti ole niin ruma. Olen normaalipainoinen, tosin pienet olemattomat rinnat, raskausarpinen vatsa, vähän pömppö (sen kanssa elän..kai..) Vaatteet päällä näytän ihan sopusuhtaiselta ja rinnatkin näyttää suuremmilta vaatteet päällä (tämä on hassua, vaikka toisaalta ei, kun käytän vain huppareita)🤔
Urheilen satunnaisesti, yritän syödä terveellisesti, mutjoo, tupakoin. 😑(se pitäis lopettaa, tiedän, ja kyllä joku päivä tässä tumppaan viimeisen tupakan..)
Kellään vastaavia ajatuksia itsestään?
Kommentit (26)
No ei ole vastaavia ajatuksia kyllä.
Meikki ei ole vaohtoehto, koska
A. En osaa meikata
B. Mikään meikkivoide ei tunnu sopivan iholleni. Aina näyttää hirveältä pakkelikerrokselta ja sekään ei näytä kasvoillani hyvältä.😏
Vierailija kirjoitti:
No ei ole vastaavia ajatuksia kyllä.
Kiva sulle! Ihailen ihmisiä jotka ovat sinut itsensä kanssa. Mutta tää oli kyllä turha kommentti sinulta.
Kyllä näytän vielä kauniilta mutta se ei ole enää itsestään selvyys. Takana paljon valvottuja öitä ja skipattuja treenejä. Kroppa on vielä kondiksessa mutta kokoa olen hieman menettänyt. Ajoin pari päivää sitten kaikki kehon karvat (munakarvat siistin) käsistä, mahasta, rintalihaksista, jaloista, reisistä ja pakaroista. Pariin vuoteen en ollut ajanut ja lattialla oli karvaa niin paljon että näytti siltä kuin jonkun jihadistin tai joulupukin parta olisi leikattu siis sellainen iso karvakasa lattialla samalla tavalla mitä partureissa näkee. Kyllähän siitä tuli jotenkin siistimpi olo ja näkyy kropan linjat ja lihakset nyt paremmin. Mitä mieltä olette naiset teinkö oikein kun ajoin karvat pois?
Miksi roikut täällä valittamassa? Ehkä kannattaisi sitten tehdä ulkonäölleen jotain. Itsesäälissä rypeminen ei tee kenestäkään kaunista.
Vierailija kirjoitti:
Miksi roikut täällä valittamassa? Ehkä kannattaisi sitten tehdä ulkonäölleen jotain. Itsesäälissä rypeminen ei tee kenestäkään kaunista.
Kerro toki miten saan naamaani kuntoon? Kuule se on menetetty peli😂 en ryve, kunhan olen huomannut tällaisen FAKTAN.
Puhut pelkästä ulkoisesta olemuksesta. Se on vain pieni osa. Entä ilmeesi, tapasi liikkua ja puhua, mitä säteilet ympärillesi?
Jos vakuutat itsellesi ettet ole kaunis, et ole kaunis vaikka olisit kuinka upea. Toimii myös päinvastoin. Ulkonäön kohentamisessa on se hyvä puoli, että peili kertoo sinulle mukavia asioita ja se taas säteilee ulospäin sinusta.
Nainen on juuri niin kaunis kuin tuntee olevansa, sanoi yksi filmitähti joskus. Ja muuten, vertaile itseäsi ikäisiisi, älä parikymppisiin.
On meitä muitakin rumia. Pakkohan tässä on myöntää, että nouruus meni jo. Harmi vaan kun sitä ei koskaan päässyt kunnolla elämään.
Peilistä katsoo viinaa kiskonut, lyhyt, kaljuuntuva, ylipainoinen ja ukkoontuva kolmekymppinen mies.
Itse olen aina ollut ruma, joten eipä tämä rupsahdus kovin pahalta tunnu. Kyllähän se toisaalta vähän mietityttää, että olisinpa ollut edes nuorena nätti.
Vierailija kirjoitti:
On meitä muitakin rumia. Pakkohan tässä on myöntää, että nouruus meni jo. Harmi vaan kun sitä ei koskaan päässyt kunnolla elämään.
Peilistä katsoo viinaa kiskonut, lyhyt, kaljuuntuva, ylipainoinen ja ukkoontuva kolmekymppinen mies.
Et ole saanut naista? Kyllä tässä kuule muillakin on niin kova naisen kaipuu ja minä en edes juo alkoa tai kaljuunnu. Ylipainoa on mutta on se on tullut treenaamalla. 10v sitten rakastellut naisen kanssa. Siis ihan oikeasti tarvitsen naisen kosketusta nyt ja nopeasti. Tarvitsen naisen maun suuhuni ja naisen tuoksun nenääni. Alkaa olla mielenterveys koetuksella. Tuntuu että olen umpikujassa. Millään muulla ei ole väliä. Päässä ei pyöri mikään muu. Jos joku nainen joskus lähestyisi ja kutsuisi luokseen...
Näytät varmasti paremmalta kuin botox-countour-highlight-microblading-instabeibet. Luonnollisuus on normaalia ja kaunista 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole vastaavia ajatuksia kyllä.
Kiva sulle! Ihailen ihmisiä jotka ovat sinut itsensä kanssa. Mutta tää oli kyllä turha kommentti sinulta.
En ole sinut itseni kanssa mitenkään täysin, ja jos kommenttini olikin turha niin itseltä meni kanssa ohi että mikä aloituksen pointti oikein oli. Luettelet siinä siis ulkonäkösi kaikki puutteet yksityiskohtaisesti ja muuta sisältöä ei oikein ollutkaan. En tajunnut, että halusitko jotain neuvoa ulkonäön parantamiseen vai hyväksymiseen, vai pitikö muidenkin tulla vaan luettelemaan oman ulkonäkönsä kaikki viat, vai mikä siinä oli ajatuksena.
Omasta vähäisestäkin kaunedesta teki sairaus selvää kolmekymppisenä. Minkäs teet.
Olet ilmeisesti lähempänä kuitenkin 40 kuin 30. Vaihtoehtoja on lähinnä seuraavat:
- käytä (paljon) rahaa ja vaivaa ulkonäön parantamiseen
- ajattele muita asioita kuin ulkonäköä
- harmistu ja valita omasta ulkonäöstä, mutta älä asialle tee mitään erilaisten tekosyiden varjolla
- hyväksy ja tutustu siihen vanhenevaan ulkonäköön ja tule sinuiksi sen kanssa.
Jos olet terve niin ole siitä iloinen.
Varmaan ärsyttää ihmisiä tämäkin, mutta kun terveyden menettää niin tajuaa miten pinnallinen asia se ulkonäkö on.
Mä jankkaan tätä koska en itse tajunnut asiaa aikoinani.
En ole koskaan ollutkaan kaunis. Myönnän minäkin nyt, ettei minustakaan taida enää kaunista tulla. 50 lasissa.
Teininä sitä odotti, että kun finnit lähtee ja hiukset ei enää rasvoitu, niin sitten. No, hiirulainen sieltä sitten pulpahti.
No juuri eilen katselin peilistä, että kyllä se kauneus vaan on mennyttä. Hamsterin posket, kaksi finniä leuassa. Olen siis 51! Isoista rinnoista on tullut riippuvat. Ikää tulee, painovoima vetää, ei voi mitään. Plussana tietysti on se, etteivät miehet enää katsele päästä varpaisiin, kun on muuttunut ihan ok-näköisestä naisesta taustatapetiksi. Se tuntuu itse asiassa ihan hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Millainen pimppi sulla on?
ilmiantakaa nuo sairaat trollit. Ei jaksa.
Pidän lähes kaikkia ihmisiä kauniina, itse en ole sinut itseni kanssa. Siinäpä kai tuo ongelma..