Lue keskustelun säännöt.
Anoppi tyrkyttää meille kaikkia vanhoja astioita, mies ei uskalla kieltäytyä
Olisin halunnut uusia meidän vanhan astiaston kokonaan. Olin jo etsinyt netistä kivan setin ja tilaamassa kunnes mies meni kertomaan tästä äidilleen. Anoppi sanoi, että ottakaa noi jumalattoman vanhat astiastot meiltä, ne jotka ovat olleet komerossa kohta 15 vuotta ja joilta mies lapsena söi aamupuuronsa. Eilen mies sitten mitään sanomatta oli käynyt vanhemmillaan ja kantoi kotiin jostain 70-luvulta peräisin olevat lautaset ja haarukat + lusikat. Veitset olivat jo sen verran ruosteessa, että anoppi oli heittänyt ne pois. Nyt meillä on sitten "upeita" 70-luvulta tuttuja kukkalautasia kaapit täynnä. Kestävät kuulemma "ikuisuuden vielä" eli mitään omaa ei voi hetkeen ostaa, koska anoppi pahottaisi muuten mielensä.
Seuraavaksi voisimme kuulemma ottaa miehen isovanhempien vanhan kahvisetin, sekin kun vaan seisoo anopin nurkissa turhaa.
Kommentit (1054)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän samanlaista varmaan joka perheessä. Kaikkein pahinta kun antavat niitä joululahjoiksi niin vaikea kieltäytyä.
Me ollaan sitten poikkeus. Mun vanhemmat kysyy haluanko jotain vai laitetaanko pois. Miehen vanhemmat ei ole kuvioissa mukana. Onneksi äitini ei varastoi vanhoja tavaroita, vaan ne ovat ihan tätä päivää ja yksinkertaisen tyylikkäitä.
Mun mielestä vanhat huonekalut joltain mummolta on jotain aivan kamalaa.
N43
Joskus opiskeluaikoina oli ihan ok, vaikka oli parittomia kippoja kuppeja, jotka oli peritty vanhemmalta sukulaiselta. Nyt kun asuu omassa kodissa perheensä kanssa, niin noista on luovuttu ja ostettu mitä halutaan. Ei sinne sekaan haluta kenenkään jämiä, eikä niille ole edes tilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpä on murheet teillä! Maailma tuo viellä eri mittaluokan murheita ja tämän aiheen vatvominen saa oikeat mittasuhteet.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä on murheet teillä! Maailma tuo viellä eri mittaluokan murheita ja tämän aiheen vatvominen saa oikeat mittasuhteet.
Voi kuule. Maailma on tuonut minulle todella suuria murheita.
Iso osa ongelmistani on peräisin rajattomasta äidistäni. Se muiden asioiden järjestäminen kun ei rajoitu vain astioihin tai tavaraan.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä on murheet teillä! Maailma tuo viellä eri mittaluokan murheita ja tämän aiheen vatvominen saa oikeat mittasuhteet.
Kyllä tämmöinen vaan lannistaa kovasti, kun omalle kohdalle sattuu. Oma anoppi ei rajoittanut rajattomuutta vain tavaroihin, vaan ihan koko elämä olisi pitänyt pistää uusiksi. Esim mun olisi pitänyt opiskella uusi ammatti, kun silloinen oli naiselle sopimaton. Soitteli myös neuvolaan, kun mä ruokin vauvaa väärin. Väärin tässä tapauksessa oli se, että ensimmäinen kiinteä ruoka ei ollut peruna. Lista on loputon.
Ja nyt riittää energiaa niin että anopistakin saadaan ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt riittää energiaa niin että anopistakin saadaan ongelma.
Jos appi tai oma isä toisi tarpeettomia roiniaan lapsilleen säilytettäväksi, niin ihan samanlainen ongelma sekin olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt riittää energiaa niin että anopistakin saadaan ongelma.
Jos appi tai oma isä toisi tarpeettomia roiniaan lapsilleen säilytettäväksi, niin ihan samanlainen ongelma sekin olisi.
Tai oma lapsi, sisko tai paras kaveri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin se anoppi edes suuttuisi. Mistä se tietää käytätkö sä niitä astioita vai et sitäpaitsi. Ostat vaan mitä haluat ja jemmaat anopin astiat kaappiin.
Mitä jos kaappitilaa on vähän ja sekin jo käytössä? Astiat varmaan mahtuisi olemaan anopin kaapissa, siellähän ne on tähän asti olleet.
No sitten vaikka varastossa. Ne nyt on sinne tuotu sieltä anopin kaapeista niin mitä kiukuttelu auttaa enää?
Miksi täyttää varastonsa hyödyttömällä roinalla?
Pointti on nyt se, että se mies on ne vastaanottanut jo ja ap ei selvästi halua niitä pois heittää. Sit itketään ja kiukutaan kuin lapsi. Siksi varmaan pitää ne pitää, käyttöönhän niitä ei tarvitse ottaa. Moni olisi toiminut aikuismaisesti, ap (ja apn mies) ei, joten niin makaa kuin petaa.
Pakkaa ne ja vie varastoon juhlakaluiksi. Otat sit joskus, jos otat.
Hankitte semmoiset, mitkä haluatte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakkaa ne ja vie varastoon juhlakaluiksi. Otat sit joskus, jos otat.
Hankitte semmoiset, mitkä haluatte.
Näinhän fiksu ihminen toimisi, mutta täällä on nyt tarkoitus porukassa haukkua apn anoppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä on murheet teillä! Maailma tuo viellä eri mittaluokan murheita ja tämän aiheen vatvominen saa oikeat mittasuhteet.
Kyllä tämmöinen vaan lannistaa kovasti, kun omalle kohdalle sattuu. Oma anoppi ei rajoittanut rajattomuutta vain tavaroihin, vaan ihan koko elämä olisi pitänyt pistää uusiksi. Esim mun olisi pitänyt opiskella uusi ammatti, kun silloinen oli naiselle sopimaton. Soitteli myös neuvolaan, kun mä ruokin vauvaa väärin. Väärin tässä tapauksessa oli se, että ensimmäinen kiinteä ruoka ei ollut peruna. Lista on loputon.
Nämähän ei satu omalle kohdalle, jos avaa suunsa. Anopille voi sanoa, että kiitos, mutta hoidan asiani kuten haluan. Ja mielipiteesi on huomioitu, pidän ammatistani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika on rahaa, joten ei kannata heittää pois sitä aikaa, jonka on käyttänyt uuden astiaston etsimiseen.
No harvemmin astiaston etsintä ihan noin vaivalloista on.
On se, jos haluaa löytää sen täydellisen hyvän maun mukaisen.
En kyllä tajua näitä ihmisiä, joiden on jotenkin pakko kyhnätä ja olla tekemisissä appivanhempien kanssa. Samalla tavalla en tajua niitä, jotka ovat kiinni omissa vanhemmissaan ja lastensa isovanhemmissa toisaalta ja toisaalta sitten haukkuvat niitä täällä palstalla. Eli jos näkee jotain syytä olla yhteyksissä - (tarvitsee ilmaista lastenvahtia ym.) niin sitten pitää vain kestää ne rasitteet, joita tulee mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika on rahaa, joten ei kannata heittää pois sitä aikaa, jonka on käyttänyt uuden astiaston etsimiseen.
No harvemmin astiaston etsintä ihan noin vaivalloista on.
On se, jos haluaa löytää sen täydellisen hyvän maun mukaisen.
Se on astia ei sen kummempaa. Siitä syödään tai juodaan.
On kyllä naurettavaa touhua valittaa jostain astioista
Vierailija kirjoitti:
En kyllä tajua näitä ihmisiä, joiden on jotenkin pakko kyhnätä ja olla tekemisissä appivanhempien kanssa. Samalla tavalla en tajua niitä, jotka ovat kiinni omissa vanhemmissaan ja lastensa isovanhemmissa toisaalta ja toisaalta sitten haukkuvat niitä täällä palstalla. Eli jos näkee jotain syytä olla yhteyksissä - (tarvitsee ilmaista lastenvahtia ym.) niin sitten pitää vain kestää ne rasitteet, joita tulee mukana.
Minusta sukulaisuus ei merkitse mitään. On erittäin vapauttavaa ja energiaa tuovaa katkaista välit sukulaisiin jotka tuovat vain murheita.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä tajua näitä ihmisiä, joiden on jotenkin pakko kyhnätä ja olla tekemisissä appivanhempien kanssa. Samalla tavalla en tajua niitä, jotka ovat kiinni omissa vanhemmissaan ja lastensa isovanhemmissa toisaalta ja toisaalta sitten haukkuvat niitä täällä palstalla. Eli jos näkee jotain syytä olla yhteyksissä - (tarvitsee ilmaista lastenvahtia ym.) niin sitten pitää vain kestää ne rasitteet, joita tulee mukana.
Niin että kaksinaamaista porukkaa. Toisaalta vingutaan huomiota ja lapsille hoitajia ja synttärilahjoja, mutta sitten ollaan selän takana haukkumassa. Reilumpi peli, että jättää luontaisedut nauttimatta niin eipä tarvitse siitä anopista valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika on rahaa, joten ei kannata heittää pois sitä aikaa, jonka on käyttänyt uuden astiaston etsimiseen.
No harvemmin astiaston etsintä ihan noin vaivalloista on.
On se, jos haluaa löytää sen täydellisen hyvän maun mukaisen.
Se on astia ei sen kummempaa. Siitä syödään tai juodaan.
On kyllä naurettavaa touhua valittaa jostain astioista
Sama pätee kaikkeen muuhunkin. Riittää, että on vaatteet, ihan sama miltä ne näyttää. Asunnoksi riittää ihan mikä tahansa, jossa on katto ja seinät. Auton ei tarvitse olla hieno, kunhan se kulkee ja menee katsastuksesta läpi. Hieneot elektroniikkavehkeet ja kaiuttimet on tarpeettomia, halpa radio ja kuvaputkitelkkari riittää. Työ kun työ, kunhan siitä jotain palkkaa saa. Näinhän se menee.
Vierailija kirjoitti:
Ohis, mutta itse en ainakaan tarjoilisi perheelleni ruokaa, mistään 70-luvun lyijylasitteisista astioista. Nehän ovat terveysriski. Ja mitä kuluneempi astia, sitä enemmän siitä liukenee lyijyä.
Vanhoja astioita voi käyttää, mutta koska lyijyä käytössä koko ajan vähän liukenee, kannattaa mieluummin käyttää vain harvoi esim juhlakäytössä.
Arkena on parempi käyttää uusia turvallisia astioita, joista lyijyä ei liukene, jolloin elinikäinen kertymä jää pienemmäksi,
Itselläni on vanhoja ruusulautasia, joihin liittyy notalgisia lapsuusmuistoja, mutta ovat kaapissa pölyttymässä. Vanhat kukkamaljakot ovat käytössä. Krääsäasiat ovat makuasioita.
Toiselle ei saisi tuputtaa omia vanhoja tavaroitaan, kohtelias ei pitäisi riittää vastaukseksi.
Laita ne vanhat astiat kiertoon kirpputorille, jos anoppi ei huoli takaisin
Kenen tahansa tavarantuputtajan kanssa ottaisin käyttöön välittömän vaihdantatalouden, mikäli järkipuhe ei menisi perille. Jos kotiini kannettaisiin väkisin jokin tavarapussukka tai -laatikko, pakottaisin saman tien tuojan ottamaan vastalahjana suunnilleen saman määrän sekalaista roinaa. Ja vastaväitteitä en hyväksyisi, en en en. Jos menisin kyläilemään väkisinlahjoittajan luona, pakkaisin jo etukäteen mukaan kaikkea turhaa tavaraa ja tuputuksen alkaessa ilahtuisin, että minullakin on sinulle muuten tässä miesten tekonahkaiset saapikkaat kokoa 47, työkaverini vauvan kuvalla varustettu korvaton muki sekä kolme muovihenkaria. Yksi on vähän rikki, mutta sen saa varmasti jesarilla korjattua!! Ai niin ja bonuksena vielä Koululainen -lehtiä vuodelta 1998. Kyllä otat!
Aloittajan tilanteessa ottaisin anopin astiaston vastaan, mutta veisin anopille asap vaihtarina oman nykyisen astiastoni, josta olisin luopumassa. Sitten tilaisin haluamani uuden astiaston ja hankkiutuisin anopin kotiini muiluttamasta astiastosta eroon, mikäli miehellä ei olisi muita perusteluja astiaston säilyttämiselle kuin että "äiti pahoittaa mielensä".