Kumman ottaisit: kiva työ, kiva työyhteisö huonolla palkalla, vai kenkut työkaverit ja veemäinen työ tuplasti paremalla palkalla?
Kommentit (30)
Kiva. Ehdottomasti. Mielenterveys on rahaa arvokkaampi asia.
Ensimmäinen, jos palkalla kuitenkin eläisi.
Toinen, jos palkka on todella suuri. Olisin jonkun vuoden ja siirtyisin ensimmäiseen vaihtoehtoon kun riittävä pesämuna on säästetty.
Jos siinä kivassa työssä palkka on esim. 2100€/kk brutto ja kenkussa huonon työyhteisön työssä 3100€/kk, valitsen sen kivan ja pienipalkkaisemman. Kokemusta on molemmista esimerkeistä noilla palkoilla ja kyllä se vaan on niin että huono työyhteisö voi pahimmillaan sairastuttaa.
Eka.
Pelkän rahan takia en jaksaisi kauaa tehdä töitä, jos kaikki (muu kuin palkka) on kurjaa. Pärjään vähällä ja suhteutan elämäntapani palkkaani. Pääasia että töihin ei olisi kamalaa mennä ja plussaa tietty on, jos siellä on vieläpä mukavaa. Ei ole ihan halpaa hoidattaa päätään, joka hajoaa kamalassa työpaikassa, voi viedä vuosia. Se siitä hyvästä palkasta sitten.
Ensimmäisen, toista ei kovin kauaa jaksaisi.
Kiva työ ja huono palkka. Olen masentunut ja kokenut työuupumisen ja työpaikkakiusaamista. En halua enää ikinä laittaa työtä terveyteni edelle.
Eka vaihtoehto, jos palkka on siedettävällä tasolla.
Parempi palkka. Sitten voisin säästää, sijoittaa ja lakata käymästä töissä kokonaan. Jos siis palkka olisi 4000€/kk+ tms.
Ehdottomasti ensimmäisen. Vaikka tuossa esitettiinkin paljon parempi palkkaisia hommia niin matalapalkka aloilla on pienen paikan lisäksi alentuneesti suhtautuvia ihmisiä siis tuo mielikuva vielä päälle.
no jos vaihtoehdot on 1000 tai 2000 niin ei kai kukaan tonnilla kuussa itseään kiusaa?
Sitten jos puhutaan järkevistä ansioista niin kyllä 5 tonnia voin ottaa kipurahaa ja tienata tuplat, on rahaa tehdä kivoja asioita, ei työn kuulu olla koko elämä
Ottaisin pienempipalkkaisen työn, jos siitä kuitenkin maksetaan sillä tavalla asiallista palkkaa, ettei tarvitse arkimenoissa pihistellä.
Sen mistä maksetaan enemmän. Käyn töissä ansaitakseni. Mitä enemmän, sen parempi. Ei mua niin paljon paina työkavereiden kenkkuilut. Keskityn omiin hommiini.
Näköjään harvinaosta palstalla.
Riippuu palkasta. Itse olen nyt valinnut kakkosvaihtoehdon ja olen opetellut olemaan välittämättä. Palkka on vaan niin hyvä vaadittuun panokseen verrattuna.
Vaihdoin hyväpalkkaisen myynti-/asiantuntijatyön (maisteritason duuni) varhaiskasvatuksen opettajan työhön. Palkka pieneni nelinumeroisella summalla, mutta elämä on nyt tosi paljon mukavampaa ja työn merkityksellisyys palkitsee. Jos en olisi naimisissa hyväpalkkaisen miehen kanssa, saattaisin kuitenkin valita toisin, mutta silloinkaan en jäisi huonoon työilmapiiriin, vaan etsisin jotain parempaa.
Parempi palkka. Säästöaste tappiin muutamaksi vuodeksi ja taloudellinen omavaraisuus häämöttäisi. Ja sitäpaitsi voihan tuolta sitten vaihtaa vielä paremmin palkattuihin töihin seuraavaksi.
Minulla sekä huono palkka että ikävät työkaverit/työilmapiiri. Päiväkodissa lastenhoitajana. Myrkyllinen ja ilkeä 35 v. lastentarhanopettaja pilaa kaikkien olosuhteet, niin lasten kuin aikuisten. Hain juuri toista työtä, pääsin haastatteluunkin. Toivon todella pääseväni sinne, että en joudu myymään itseäni nykyiseen paikkaani vielä syksylläkin. Toisessa olisi parempi palkkakin.
Kumpi vaan kävisi. Nyt on hirveä työporukka surkealla liksalla.
Toi ei ole realistinen kysymys. Huonopalkkainen työ on veemäinen ja siinä on kenkut työkaverit. Hyväpalkkaisessa saattaa olla mukavat työkaverit ja mielenkiintoinen työ.
Riippuu onko huono palkka 1000 vai 6000.