Kumman ottaisit: kiva työ, kiva työyhteisö huonolla palkalla, vai kenkut työkaverit ja veemäinen työ tuplasti paremalla palkalla?

Eka silmää räpäyttämättä.

Tokaa ei jaksa kukaan, joka oikeasti välittää itsestään ja mielenterveydestään.

Mulla on työ josta pidän, ja työkaverit todella huippuja. Meidän työyhteisö on suorastaan ihana. Ollaan tehty töitä yhdessä pitkään ja työkavereista on tullut ystäviä. Töihin on kiva mennä, ei ole sellaista tunnetta että töihin lähteminen harmittaa. Palkka ei ole suuri, mutta silla tulee toimeen. En vaihtaisi, vaikka saisin isompaa palkkaa. Työkavereiden kanssa vietetään suunnilleen se 8h / päivä, enemmän kuin oman perheen kanssa jos lasketaan vain hereillä olo.

Summia aloituksessa ei ollut joten lähden olettamasta, että kyseessä on oikeasti hyvästä palkasta. 4000-6000e.

Näin ollen, ilman liiempiä tuumailuka vastaus on jälkimmäinen eli iso palkka. Työympäristöön voi itse vaikuttaa jossain määrin ja ikävän työn korvaa muhkea tilipussi.

Kiva työ ja pienempi palkka.

Vierailija kirjoitti:

Toi ei ole realistinen kysymys. Huonopalkkainen työ on veemäinen ja siinä on kenkut työkaverit. Hyväpalkkaisessa saattaa olla mukavat työkaverit ja mielenkiintoinen työ.

Voihan se olla kummin päin vaan. Minulla on huonohko palkka, mukava työ ja työkavereiden kanssa hyvä yhteishenki. Voisi olla toisinkin. Ja voi olla hyvä tuuri, että saa kivan työn, huvää palkkaa ja työkaveritkin ovat mukavia. Sehän olisi se paras vaihtoehto.

kaikki ottaa kivan duunin, ja sitten valittaa miksi ei saa yhtä paljon palkkaa kuin siinä helvetisti stressaavassa 24/4 duunissa :D

Ikävässä työssä hankalien työkavereiden kanssa ei kerkeäisi kovin kauan siitä paremmasta palkasta nauttimaan, kun joutuisin jo lataamoon.

Eli kiva työ ja kiva työyhteisö huonommalla palkalla olisi minun valintani, edellyttäen, että palkka olisi kuitenkin sellainen, että ei tarvitse yhteiskunnan tukia sen päälle enää hakea.

Olen juuri vaihtamassa nykyisestä suht hyväpalkkaisesta työstä varsin tuntuvasti matalapalkkaisempaan. En vaan kestä enää, tietynlainen nokittelu, vääränlainen hierarkiatietoisuus, sekava ja epäjohdonmukainen esimiestyö ja selän takana puhumisen kulttuuri sairastuttaa vähitellen ja lamaannuttaa. Lähden pois ja kokeilen muuta. Se muu on toistaiseksi tosiaan matalapalkkaisempaa, mutta pääsenpähän ainakin nykyisestä pois.

Ei töitä kuuluisi tehdä alle 5000/kk. Ja ilmapiiri muuttuu, kun nousee itse johtavaan asemaan.

Miten tämä on teille voimanaisille niin vaikiaa?

Jälkimmäinen johtaa mielenterveysongelmiin, eli sitä on paha valita. Ensimmäinekin voi johtaa, mutta riippuu muistakin asioista.