Miten tavallista on että psykoterapeutti menettää malttinsa?

Mitä ihmettä yksikään potilas uskoo hyötyvänsä siitä, että saa psykoterapeutin menettämään malttinsa?

Jumankau miten ne jaksaa kuunnella päivät putkeen toisten jonninjoutavia jolinoita? Jaksaako ne kuunnella yhtään mitään keneltäkään enää vapaa-ajalla?

Tyttäreni psykoterapeutti hermostui minuun, kun vastasin  väärin johonkin asiaan. Hänen mielestään oli outoa, että aikuisen tyttären äiti pystyi ostamaan itselleen turhia tavaroita kysymättä tyttäreltä, tarvitseeko tämä rahaa. Kummallista tässä on se, että minä olen sairaanhoitaja, tytär talouspäällikkö eli tytär ei edes tarvitse rahaa. Kuulemma tämä oli osoitus siitä, että minä olen kylmä ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Mun terapeutti on hermostunut pari kertaa, koska projisoin tiedostamatonta vihaani häneen. Mutta aiheesta, koska eihän hän oikeasti ole se mun vihan kohde. Terapia on kyllä edistynyt hyvin noiden tilanteiden jälkeen.

Miksi puolustelet terapeuttisi huonoa käytöstä sanomalla, että hermostui aiheesta? Olisihan hän voinut saada sinut ymmärtämään projisoinnin aivan hyvin ilman hermostumistakin. Hänen olisi kuulunut rauhallisesti ja kärsivällisesti kertoa sinulle mistä on kyse.

Terapeuteissa on seinähulluja ja pervoja. Sekin yksi ukko oli riisuttanut sen nuoren naisen alasti terapiassa ja lopulta olivat nussineetkin vastaanotolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin tavallista mikäli psykoterapeutti on myös psykopaatti.

Psykoterapeutit ovat käyneet pitkät henkilökohtaiset terapiat, joten tuskimpa heidän joukostaan psykopaatteja löytyy.

Tuskinpa heidän joukostaan paljon psykopaatteja löytyy, mutta luultavasti jokunen kuitenkin. Ei se oma pakollinen terapia sitä estä, koska psykopaatilla olisi siinä skenaariossa varsin helppo valehdella omalle terapeutilleen. Terapia perustuu kuitenkin aina luottamukseen ja siihen, että asiakas haluaa olla avoin. Terapeutit eivät ole ajatustenlukijoita. Psykopaatteja lienee jonkin verran kaikkialla ja voin kuvitella, että tuollekin alalle joku sellainen hakeutuu esim. manipulatiivisuuttaan ja vallanhaluisuuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Jumankau miten ne jaksaa kuunnella päivät putkeen toisten jonninjoutavia jolinoita? Jaksaako ne kuunnella yhtään mitään keneltäkään enää vapaa-ajalla?

Psykoterapeutin ammattiin toivotaankin hakeutuvan vain empatiakykyisiä ihmisiä, joiden mielestä potilaiden ammattimainen auttaminen ei tunnu päivät putkeen toisten jonninjoutavien jolinoiden kuuntelemiselta.

Vierailija kirjoitti:

En ole onnistunut toimimaan niin, että psykoterapeutti menettäisi malttinsa. En ole kyllä menettänyt malttiani itsekään tapaamisten aikana.

Taitaisin vaihtaa terapeuttia, jos hän alkaisi hillumaan.

Tämäkin nyt osataan vääntää vikuralleen. Tarkoitus oli sanoa, että ei ole tarvinnut malttinsa menettänyttä psykoterapeuttia kuunnella tai katsella. Mutta ei ole tarvinnut riehaantua itsekään. Keskusteltiin ja purettiin asioita. Ei mitään ihmeempää.

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni psykoterapeutti hermostui minuun, kun vastasin  väärin johonkin asiaan. Hänen mielestään oli outoa, että aikuisen tyttären äiti pystyi ostamaan itselleen turhia tavaroita kysymättä tyttäreltä, tarvitseeko tämä rahaa. Kummallista tässä on se, että minä olen sairaanhoitaja, tytär talouspäällikkö eli tytär ei edes tarvitse rahaa. Kuulemma tämä oli osoitus siitä, että minä olen kylmä ihminen.

Onpa ikävä kokemus. Useinhan asiakkaalle, tai tässä sinun tapauksessasi asiakkaan läheiselle, jää juurikin tuo tuollainen ikävä olo, että olisi tehnyt tai sanonut jotakin väärin, ainakin sen psykoterapeutin mielestä. Vaikka tosiasiassa se on se psykoterapeutti, jonka on toiminut väärin, jos hän on menettänyt malttinsa. Eikä psykoterapiassa edes saisi olla ns. "vääriä" sanoja, koska siellä pitää pystyä puhumaan avoimesti kaikesta.

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni psykoterapeutti hermostui minuun, kun vastasin  väärin johonkin asiaan. Hänen mielestään oli outoa, että aikuisen tyttären äiti pystyi ostamaan itselleen turhia tavaroita kysymättä tyttäreltä, tarvitseeko tämä rahaa. Kummallista tässä on se, että minä olen sairaanhoitaja, tytär talouspäällikkö eli tytär ei edes tarvitse rahaa. Kuulemma tämä oli osoitus siitä, että minä olen kylmä ihminen.

Sinä uskoit. Miksi ihmiset eivät luota omaan ajattelukykyynsä. Tunnet omat asiasiasi varmasti parhaiten. Joku vielä maksaa siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin tavallista mikäli psykoterapeutti on myös psykopaatti.

Psykoterapeutit ovat käyneet pitkät henkilökohtaiset terapiat, joten tuskimpa heidän joukostaan psykopaatteja löytyy.

Niin. mitenkäs se nyt toisten mielten manipulointi psykopaattia kiinnostaisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jumankau miten ne jaksaa kuunnella päivät putkeen toisten jonninjoutavia jolinoita? Jaksaako ne kuunnella yhtään mitään keneltäkään enää vapaa-ajalla?

Psykoterapeutin ammattiin toivotaankin hakeutuvan vain empatiakykyisiä ihmisiä, joiden mielestä potilaiden ammattimainen auttaminen ei tunnu päivät putkeen toisten jonninjoutavien jolinoiden kuuntelemiselta.

Toivotaan ja toivotaan, vaan miten mahtaa olla elävässä elämässä?

Papeiksikin toivotaan vaikka mitä ja saadaan kuitenkin umpihulluja sekopäitä.

Ei missään ammatissa ole normaalia menettää malttiaan, jos niin käy niin ei ole kaikki ihan kohdillaan. Vielä vähemmän siihen on varaa juuri tuossa ammatissa, jossa kaivellaan herkkiä psykologisia asioita.

Saako terapiassa puhua kaikesta siis aivan kaikesta? Vai saako terapeutti joskus päättää aiheet jos haluaa?

Olen kokenut muutaman kerran sen että terapeutti kiihtyy selkeästi ja menee pois tolaltaan. Tuli turvaton olo.

Vierailija kirjoitti:

Olen kokenut muutaman kerran sen että terapeutti kiihtyy selkeästi ja menee pois tolaltaan. Tuli turvaton olo.

Toivottavasti terapeuttisi otti asian puheeksi jälkikäteen ja saitte puhumalla selvitettyä tilanteen, jotta sama ei toistuisi. Psykoterapeutin tulee osata luoda luottamussuhde potilaaseen. Jos potilas tuntee turvattomuutta, ei psykoterapeutti ole onnistunut onnistunut tehtävässään.

Mitä mieltä terapeutit?

Tarviiko terapeutin sietää silti kaikkea?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni psykoterapeutti hermostui minuun, kun vastasin  väärin johonkin asiaan. Hänen mielestään oli outoa, että aikuisen tyttären äiti pystyi ostamaan itselleen turhia tavaroita kysymättä tyttäreltä, tarvitseeko tämä rahaa. Kummallista tässä on se, että minä olen sairaanhoitaja, tytär talouspäällikkö eli tytär ei edes tarvitse rahaa. Kuulemma tämä oli osoitus siitä, että minä olen kylmä ihminen.

Sinä uskoit. Miksi ihmiset eivät luota omaan ajattelukykyynsä. Tunnet omat asiasiasi varmasti parhaiten. Joku vielä maksaa siitä.

Uskoin minä? Että ole kylmä ihminen? Ehei, uskoin, että psykoterapeutti ei ole ammattitaitoinen, koska hän huusi minulle, että en osaa kokea tunteita niin kuin pitää. Vastasin, että siihen ei liene olemassa kattavaa opaskirjaa, joten koen omalla tavallani ja jos se ei kelpaa, niin sitten ei. Syyllistymään en silti rupea eli minua on turha osoittaa sormella, jos ei osaa omaa työtään. Omia tunteitaan ei voi ulkoistaa, vaikka terapeutti siihen patistaa.

"Kivahti siihen halveksivan ärtyneellä sävyllä: "päätit sitten oikein pitää SAARNAN tästä aiheesta!" Hämmennyin todella"

Minä sanoisin kyllä että tuo ei ole oikein ammatillista, sen takiahan täällä käydään että saa puhua.