Entä jos ei koskaan ollut ihastunutta alkuaikaa suhteessa?

Miksi et voisi erota? Haluatko siis olla tuossa suhteessa vaikkei seksiä ole, entä haluaako puolisosi?

Lapset vaistoavat kyllä jos vanhemmat ovat yhdessä väkisin.

Niin, miksi ei? No tuntuisi tosi surulliselta muuttaa koko arki, jossa kuitenkin noin 95% asioista on muuta kuin "sitä". Lapsiperheessä kun yhteiselo on myös omaa vastuunkantoa, työssäkäyntiä, lapsista huolehtimista, kodista huolehtimista, lainanmaksua, siivoamista, suunnittelua, lomia, harrastuksia, perhejuhlia ja sen sellaista. 

Meidän suhteessa minulle se surullinen juttu on se, että en vain haluaisi mitään seksuaalista leikittelyä. Halailu käy, vierekkäin istuminen, silittely ja poskisuudelmat. Tai sellaiset vähän lapselliset suudelmat suulle. Mutta ei kiitos mitään imuttelua, enkä halua että mies koskee mun genitaaleihin. En halua vastaanottaa "sellaista" nautintoa enkä antaa sitä. En osaa sanoa, haluanko KENENKÄÄN kanssa, enää koskaan. No siis sitä yhtä nyt kuitenkin on. 

Eräs kaveri sanoi, että diapam huuleen vaan, niin et jaksa murehtia tyhjänpäiväisiä. Äitini sanoi, että ei muutkaan naiset siitä ole kiinnostuneita, mutta parempi pysyä yhdessä, sillä ei kukaan muu ole sen parempi. No toki voi olla ettei minulle olisikaan, mutta tuo ukkeli kuitenkin varmaan löytäisi siinä suhteessa lämpimämmänkin naisen.

Minusta tuo kuulostaa sellaiselta, että jossain pariterapiassa tai self helpillä olisi löydettävissä ratkaisuja asiaan. Teillä on hommalle periaattessa hyvä pohja, mutta väljähtynyttä?

- en tiedä oikeasti mistään mitään, olen ikisinkku

Vierailija kirjoitti:

Niin, miksi ei? No tuntuisi tosi surulliselta muuttaa koko arki, jossa kuitenkin noin 95% asioista on muuta kuin "sitä". Lapsiperheessä kun yhteiselo on myös omaa vastuunkantoa, työssäkäyntiä, lapsista huolehtimista, kodista huolehtimista, lainanmaksua, siivoamista, suunnittelua, lomia, harrastuksia, perhejuhlia ja sen sellaista. 

Meidän suhteessa minulle se surullinen juttu on se, että en vain haluaisi mitään seksuaalista leikittelyä. Halailu käy, vierekkäin istuminen, silittely ja poskisuudelmat. Tai sellaiset vähän lapselliset suudelmat suulle. Mutta ei kiitos mitään imuttelua, enkä halua että mies koskee mun genitaaleihin. En halua vastaanottaa "sellaista" nautintoa enkä antaa sitä. En osaa sanoa, haluanko KENENKÄÄN kanssa, enää koskaan. No siis sitä yhtä nyt kuitenkin on. 

Eräs kaveri sanoi, että diapam huuleen vaan, niin et jaksa murehtia tyhjänpäiväisiä. Äitini sanoi, että ei muutkaan naiset siitä ole kiinnostuneita, mutta parempi pysyä yhdessä, sillä ei kukaan muu ole sen parempi. No toki voi olla ettei minulle olisikaan, mutta tuo ukkeli kuitenkin varmaan löytäisi siinä suhteessa lämpimämmänkin naisen.

Äitisi on kyllä nyt väärässä. Moni nainen haluaa. Moni nainen haluaa enemmän kuin mies. Oletko tutustunut omaan seksuaalisuuteesi itseksesi? Mistä pidät? Mistä heräät? Ei ole olemassa yhtä tapaa olla nainen. Onneksi.

Kai se pitäisi sitä toistakin osapuolta kuulla. Ei kai se oikein ole "varastaa" toisen parhaita vuosia. Ja se teeskentely saattaa saada aikaan vastenmielisyyden, jolloin lopulta ei vaan enää pysty ollenkaan. Parempi ennemmin kuin myöhemmin?

Olisko sulle ok että mies saisi seksuaalisen tyydytyksen joltain toiselta? Sanoisit että et ole kiinnostunut seksistä mutta haluat pysyä yhdessä. Näin mieskään ei joudu kärsimään.

sitä kutsutaan järki-liitoksi ja toimii toisilla,

mutta jos olet tunne-ihmisiä niin jätä välistä,

Onko teillä koskaan ollut molempia tyydyttävää seksielämää? Olen kuullut useista naisista, jotka olivat luulleet olevansa aseksuaaleja, mutta kun kohdalle tulikin oikeanlainen mies, kaikki muuttui.

Vierailija kirjoitti:

Olisko sulle ok että mies saisi seksuaalisen tyydytyksen joltain toiselta? Sanoisit että et ole kiinnostunut seksistä mutta haluat pysyä yhdessä. Näin mieskään ei joudu kärsimään.

Mikä oletus se on että mies löytää jonkun jolle tuo kuvio sopii? Vai kusettaako mies aina vaan uusia onnettomia naisia jotka haluavat enemmän? Entä jos mies ihastuu ja haluaa enemmän?

Joku siinä kärsii luultavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, miksi ei? No tuntuisi tosi surulliselta muuttaa koko arki, jossa kuitenkin noin 95% asioista on muuta kuin "sitä". Lapsiperheessä kun yhteiselo on myös omaa vastuunkantoa, työssäkäyntiä, lapsista huolehtimista, kodista huolehtimista, lainanmaksua, siivoamista, suunnittelua, lomia, harrastuksia, perhejuhlia ja sen sellaista. 

Meidän suhteessa minulle se surullinen juttu on se, että en vain haluaisi mitään seksuaalista leikittelyä. Halailu käy, vierekkäin istuminen, silittely ja poskisuudelmat. Tai sellaiset vähän lapselliset suudelmat suulle. Mutta ei kiitos mitään imuttelua, enkä halua että mies koskee mun genitaaleihin. En halua vastaanottaa "sellaista" nautintoa enkä antaa sitä. En osaa sanoa, haluanko KENENKÄÄN kanssa, enää koskaan. No siis sitä yhtä nyt kuitenkin on. 

Eräs kaveri sanoi, että diapam huuleen vaan, niin et jaksa murehtia tyhjänpäiväisiä. Äitini sanoi, että ei muutkaan naiset siitä ole kiinnostuneita, mutta parempi pysyä yhdessä, sillä ei kukaan muu ole sen parempi. No toki voi olla ettei minulle olisikaan, mutta tuo ukkeli kuitenkin varmaan löytäisi siinä suhteessa lämpimämmänkin naisen.

Äitisi on kyllä nyt väärässä. Moni nainen haluaa. Moni nainen haluaa enemmän kuin mies. Oletko tutustunut omaan seksuaalisuuteesi itseksesi? Mistä pidät? Mistä heräät? Ei ole olemassa yhtä tapaa olla nainen. Onneksi.

Olen kyllä tutustunut "itseeni", mutta ei oikein auta tässä tapauksessa. Se on vähän sama kuin sanoisi jollekin, että me autiolle saarelle niin opit siellä miten olla parisuhteessa ja tehdä ryhmätöitä. Siis kyllä minä tiedän mistä minä pidän seksuaalisesti, mutta minä en vain halua jakaa niitä hetkiä mieheni kanssa. 

Ja nyt kun sitten sanotaan, että "ai et halua, no et edes halua, et edes yritä". No siis kyllä me ns. sitä olemme tehneet monta monituista kertaa ja jatkuvasti. Mutta koen syvää epämukavuutta asiasta. 

Minusta olet tehnyt rumasti miestäsi kohtaan jatkamalla seurustelua ja avioitumalla, vaikket ole rakastunut häneen. Mieti omalle kohdallesi.

Vierailija kirjoitti:

Olisko sulle ok että mies saisi seksuaalisen tyydytyksen joltain toiselta? Sanoisit että et ole kiinnostunut seksistä mutta haluat pysyä yhdessä. Näin mieskään ei joudu kärsimään.

Kai se olisi ihan ok, mutta veikkaan ettei se olisi miehelle ok. Siis hän kärsisi siitä, on sanonut niin.

Minulla on ollut kaikenlaista seksiä joskus nuorena, kivaa ja vähemmän kivaa, mutta en ole koskaan ollut parisuhteessa, jossa seksi olisi ollut toimivaa tai olisin halunnut sitä. En ole koskaan ollut rakastunut kunnolla parisuhteissani.

Miksi alunperin ryhdyitte suhteeseen ja seksiin ja teitte lapsia?

Olin itse vuosia tuollaisessa suhteessa, jossa en halunnut miestä, ja oli se kauheaa ja ihan järjetöntä. Ei ikinä enää.

Vierailija kirjoitti:

Minusta olet tehnyt rumasti miestäsi kohtaan jatkamalla seurustelua ja avioitumalla, vaikket ole rakastunut häneen. Mieti omalle kohdallesi.

Kuvittelin olevani ja yritin olla niin lujaa kuin pystyin. Olemme olleet vuosia yhdessä ja olen hyvin kiintynyt mieheen. 

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä koskaan ollut molempia tyydyttävää seksielämää? Olen kuullut useista naisista, jotka olivat luulleet olevansa aseksuaaleja, mutta kun kohdalle tulikin oikeanlainen mies, kaikki muuttui.

Tämä oli minun tarinani. Luulin, ettei seksi vaan kiinnosta. 15 vuoden suhteessa seksi oli ”velvollisuus”, ja harrastimme sitä alkuun ehkä kerran kuussa, pian vain muutaman kerran vuodessa. Lopulta seksiä ei ollut ollenkaan. Erosin, ja alkoi lyhyt seksihurjasteluvaihe. Harrastin muutamassa kuukaudessa enemmän seksiä kuin koko liiton aikana. Sittemmin löysin uuden miesystävän, ja haluan säännöllisesti seksiä hänen kanssaan. Käytännössä joka kerta kun tapaamme. Exän kanssa vaan en lopulta kyennyt edes itseäni seksiin pakottamaan.

Ap kuulostaa vaimoltani mutta sillä erolla että minua on jo loukattu tällä faktalla enkä tiedä miten reagoida asiaan.

Haluttomuus kuuluu elämään. Noita kausia nyt vain on. Se vahvistuu mihin kiinnität huomiota joten onko syntynyt jonkinlainen negatiivinen kierre sen suhteen?

Seksuaaliterapia olisi yksi vaihtoehto.

Sitä palaa kotiinsa ja miettii mikä hitto minuun meni?

Vierailija kirjoitti:

Haluttomuus kuuluu elämään. Noita kausia nyt vain on. Se vahvistuu mihin kiinnität huomiota joten onko syntynyt jonkinlainen negatiivinen kierre sen suhteen?

Seksuaaliterapia olisi yksi vaihtoehto.

Siis tämä on nyt ollut tällaista 10v ajan ja ei - en vatvo jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Ap kuulostaa vaimoltani mutta sillä erolla että minua on jo loukattu tällä faktalla enkä tiedä miten reagoida asiaan.

Niin eikö se olekin kauhean ikävää? Hirvittävä loukkaus, jolle ei kuitenkaan välttämättä mitään mahda. Loukkaus, jota ei tarkoiteta loukkaukseksi, jos se on vain rehellinen tunne. Sitä kun ei voi saada toista ihmistä pakolla haluamaan itseään. Korkeintaan houkuttelemalla, mutta ei sekään aina toimi.