Minkä salaisuuden viet mukanasi hautaan?
Itse en kuunaan tule kertomaan kenellekään, että olen vahdannut serkkuni kanssa jo useita vuosia. Lapsena olimme tekemisissä jonkin verran, mutta varhaisen teini-iän jälkeen emme tavanneet seuraavan kerran kuin vasta 20 vuotta myöhemmin. Siitä se sitten lähti. Ei ikinä voitaisi puhua tästä kenellekään, joten hautaan menee salaisuus.
Kommentit (110)
Minulla oli nuorena lähes rikollinen harrastus.
Tiedän Susanne Lindholmin murhaajan.
Öylätti kirjoitti:
Olipa taas kysymys. Onko se mielestäsi salaisuus jos sen kertoo, hei haloo tai noh, voin kertoakin. Olen ollut erittäin varakas, koko ikäni, mutta olen joka paikassa leikkinyt kirkonrottaa ja vieläpä erittäin köyhää sellaista, läpi on aina mennyt ja minua on naurattanut.
Tämä on aivan tervettä itsesuojelua. Jos on yhtään siistimmät vaatteet tms, jos ei rosvot niin muut kateelliset, elämälle loukkaantuneet iilimadot voi alkaa jopa vainoamaan. Usein on järkevämpää näyttää köyhemmältä kuin onkaan. Tokmanni-Prisma-univormu suojaa.
Rahoja voi sitten käyttää laadukkampiin käyttötavaroihin, ylellisiin hotellihuoneisiin ym. (Perheyrityksiin, ei ketjuihin)
Varsinainen pihiys on sitten eri asia.
Olen joskus lahjoittanut rahaa yhdistysten esim kotimaan lasten suojelu, mutta niistä en ainakaan kerro.
Joo tässä maassa on paras olla hipihiljaa varoistaan. Kateelliset ja rosvot suorastaan odottavat tilaisuutta.
Olen yhden lähipiirini perheen lapsen biologinen isä.
Vierailija kirjoitti:
Olen sen joskus täällä vastaavassa ketjussa sanonut ja tuli niin paljon alapeukkuja, vetten kerro.
Nää nyt alapeukuttaa kaikkea, ilman mitään syytä. Älä huoli
Tiedän, miksi siskoni mies lähti aikoinaan heidän avioliitosta. En kuitenkaan aio koskaan kertoa heidän yhteisille lapsilleen syystä. Siskoni sen eron aiheutti, ei lasten isä, vaikka kaikki niin luulevat.
Vierailija kirjoitti:
Aloitan yhdestä: toinen vanhempani oli mielisairas eikä toinenkaan ollut normaali. Koin kaikki pahat asiat.
Pari ihmistä tietää.
Salaisuuksia/ töppäilyitä/ virheitä on kahdenlaisia: niitä mitkä on itse aiheuttanut ja niitä mihin ei ole syyllinen.
Jotkut ei ota mistään vastuuta ja jotkut taas kantaa muiden taakkaa, aivan turhaan.
Varmaan ton koronatestin tuloksen, jota yhä odotan.
Esimieheni järjesti minulle ison palkankorotuksen vastineena vaitiolostani, etten puhuisi hänen tekemästään periaatteessa rikollisesta teosta. Kyseessä ei ollut kenenkään fyysisesti vahingoittaminen, ennemminkin moraaliton teko ja petos. Pienehkö yksityinen yritys kyseessä, kukaan ei noteerannut palkankorotusta, palkanlaskenta ulkoistettu.
Mulla on iso jemmatili kotimaisen verottajan saavuttamattomissa. Voi olla, että joku päivä otan ja lähden ja musta ei koskaan kuulla sen jälkeen tai sitten toi salaisuus menee mun mukana hautaan ja hyödyntävät sitten ne siellä jossain miten parhaaksi näkevät. Ajatus siitä, että voi koska tahansa päättää, että tää nykyinen elämä ja ne vastuut mitä kannan ei olekaan se mitä haluan on pirun lohduttava ja pitänyt mut järjissäni aika monen paskajutun läpi.
Harrastin humalassa seksiä tyttären ystävän (yli 18v) kanssa
Vierailija kirjoitti:
Sen että minulla on salaisessa paikassa käteisenä liki 60 000€ ns. pahan päivän varalle. Eli jos vaimo päättäisi erota nuo ei menisi jakoon. Tarkoitus saada 100 000 kasaan.
Sellaista salajemmaa ei olekaan, etteikö verottaja sitä selville saisi ;)
No muutaman sellaisen, joita en kerro täällä.
Söin teininä salaa parhaan ystäväni karkkijemmasta puolet. Kaveri syytti namien katoamisesta siskoaan ja siitä tuli vuosisadan perheriita. Vähän tuhma olo edelleen tästä.
Vierailija kirjoitti:
Joo tässä maassa on paras olla hipihiljaa varoistaan. Kateelliset ja rosvot suorastaan odottavat tilaisuutta.
On myös pääoma, jota ei voi rahalla mitata: vakavaraisuus eli vähätkin rahat voi saada riittämään.
Versus ökyilijät, jotka elää impulssien mukaan tuhlaten. Esim jos käy aina ulkona syömässä ja juomassa, mikään ei riitä. Liittyy impulssikontrollin säätelyyn; näillä henkilöillä on usein narsistista tmv problematiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen että minulla on salaisessa paikassa käteisenä liki 60 000€ ns. pahan päivän varalle. Eli jos vaimo päättäisi erota nuo ei menisi jakoon. Tarkoitus saada 100 000 kasaan.
Sellaista salajemmaa ei olekaan, etteikö verottaja sitä selville saisi ;)
Kyllä vain on. On maita jossa pankkisalaisuus on vähän muuta kuin Suomessa ja nyt ei puhuta Sveitsistä.
Petin vaimoa työpaikan nuoren työharjoittelijaneidin kanssa.
Olen sitäkin miettinyt, ja onhan tämä joo outoa. Mutta minulla on syyni.
Ensinnäkin, tämä minuun tod. näk. ihastunut kaveri ei ole kuitenkaan minulle niin läheinen, että juttelisime mitenkään usein tai syvällisiä. Toiseksi, asiasta on jo aikaa. Tässä vaiheessa olisi jo todella hämmentävää minulta yllättäen sanoa "hei muuten, sinkku minä silloin olin, hehheh!" Kaverin lähemmät tunteet minua kohtaan ovat varmaan jo karisseet, jos sellaisia nyt edes oli. Meillä on myös paljon yhteisiä tuttavia, joten heidänkin kannaltaan olisi kiusallista lähteä oikomaan vanhaa juttua.
Asia silti nolottaa edelleen, joten senkään takia en kehtaa kertoa tätä, ja loppujen lopuksi valheeni ei ollut niin paha, että olisi kaverilleni mitään merkittävää mielipahaa aiheuttanut. "Suhdepaljastuksen" jälkeen hän oli jonkin aikaa vähän välttelevä minua kohtaan, mutta nyt voimme olla toistemme seurassa täysin rennosti. Tuskin hän edes miettii asiaa enää. Lyhyesti: totuuden kertominen aiheuttaisi tuskin mitään muuta kuin kiusaantuneisuutta.
t. lainaamasi